Pääkirjoitus

Artikkelit

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Petra Kjällman. Hän nostaa tämän hetken suurimmaksi haasteeksi muuttuvan toimintaympäristön. Eniten hän on huolissaan yhteiskunnan arvojen muutoksesta, mikä heijastuu monin tavoin kolmannen sektorin työhön. Paljon rikoksen uhrin ja todistajan asemaa pystyttäisiin silti parantamaan pienillä käytäntöjen muutoksilla.

Noin yksi kymmenestä suomalaisesta on vuoden aikana kokenut väkivaltaa tai uhkailua. Noin kaksi prosenttia on saanut väkivallasta fyysisen vamman. Nämä tiedot käyvät ilmi vuoden 2006 kansallisesta uhritutkimuksesta. Vastaava tutkimus on toistettu kuudesti vuoden 1980 jälkeen ja muodostaa tärkeimmän kokonaisrikollisuutta koskevan tietolähteen maassamme.

Vuoden 2005 kansainvälisen rikosuhritutkimuksen (EU-ICS) tulokset julkistettiin vihdoin helmikuussa Brysselissä. Tutkimuksen yleistulos näyttää olevan, että kotitalouksiin ja niiden jäseniin kohdistuvat rikokset ovat vähentyneet.

Nykyiset Helsingin yläasteikäiset nuoret tekevät vähemmän perinteisiä rikoksia kuin samanikäiset 15 vuotta sitten. Perinteisen rikollisuuden vähenemisen kääntöpuolena voi kuitenkin olla uudenlaisten rikollisten ja kiellettyjen tekojen lisääntyminen.

Innovatiivinen Tanskan hanke "Ringsted Forsøget" voitti Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon 2006. Kokeilussa annettiin kouluikäisille tietoa kyselytutkimusten ja keskustelujen avulla tupakoinnin yleisyydestä. Nuorten käsitykset muiden nuorten riskikäyttäytymisen yleisyydestä muuttuivat totuudenmukaisemmaksi ja itse riskikäyttäytyminen, rikollisuus ja ilkivalta mukaan lukien, vähentyi selvästi.

Konferenssissa esiteltiin parhaita päihteisiin liittyviä rikoksentorjuntahankkeita. Niitä oli lähetetty konferenssiin yhteensä kolmisenkymmentä eri maista (ml. kilpailuhankkeet). Hankkeet käsittelivät mm. nuorten juopottelun ja siihen liittyvien rikosten, ravintoloihin liittyvän väkivallan ja rikosten sekä huumeiden käyttäjien tekemien rikosten vähentämistä. Seminaarissa julkistettiin myös vuoden 2006 Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon saaja eli Tanskan Ringsted-hanke.

Selvitys valmistunut kolmen talousrikostyypin rangaistuskäytännön kehityksestä vuosina 1996–2004.

Uudessa Suomen rikossovittelulaissa periaatteellisia ongelmia.

Norjan oikeusministeriö järjesti marraskuussa Oslossa restoratiivisen oikeuden seminaarin, johon osallistui sovittelun asiantuntijoita kaikista Pohjoismaista (Nordic Seminar on Restorative Justice). Seuraava katsaus perustuu kunkin maan edustajan alustuksiin, jotka on kokonaisuudessaan julkaistu seminaarin loppuraportissa.

Rikosasioiden sovittelu laajenee Euroopassa, vaikka useimmille kansalaisille se on edelleen tuntematon ratkaisukeino. Soviteltavat tapaukset ovat vaikeutuneet ja monipuolistuneet useassa Euroopan valtiossa.

PAKE eli pahoinpitely- ja kehokarttalomake otettiin käyttöön Malmin poliisipiirin ja Malmin sairaalan päivystyspoliklinikan yhteistyössä vuonna 2002. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa tarkasteltiin dokumentoituja pahoinpitelytapauksia ja seurattiin niiden etenemistä rikosprosessissa. Aineistona oli 399 vuoden 2003 lopulla Malmin sairaalan päivystykseen tullutta väkivaltatapausta. Niistä runsas neljännes oli pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Nuorten kotiintuloaikojen julkista sääntelyä selvitettiin Etelä-Suomen läänin alueen kunnissa. Kotiintuloaikojen sääntely osoittautui vähäiseksi.

Yleisistä syyttäjistä annetun lain mukaan syyttäjän pitää huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Yhtenä lähtökohtana tehtävän hoidossa voidaan pitää sitä, että päämääränä pitäisi olla kriminaalipolitiikan tavoitteiden toteutuminen.

Vaihtoehtoseuraamusten ajatellaan olevan yksi keino vähentää vankilukua ja niiden kehittämistä korotetaan mm. oikeusministeriön strategioissa.

Sosionomin (AMK) opintoihin liittyvässä opinnäytetyössä selvitimme ehdollisesti rangaistujen nuorten ajatuksia valvontatyöstä: miten nuoret kokevat valvonnan ja minkä takia he siihen sitoutuvat. Lisäksi kysyimme nuorten ajatuksia valvonnan vaikutuksesta rikolliseen käyttäytymiseen. Tiedustelimme nuorten mielipidettä myös siitä, kokevatko he valvonnan rangaistuksena ja mikä merkitys valvonnalla on heidän elämässään.

Anglosaksisissa kriminologian oppikirjoissa tieteenalan synty esitetään usein saman peruskaavan mukaisesti. Ensin on lyhyt viittaus antiikkiin, sitten esitellään klassinen koulukunta (Beccaria ja Bentham) ja seuraavaksi positivistinen koulukunta (italialaiset, mm. Lombroso), jonka synty ajoitetaan noin 1850-luvun jälkeiseen aikaan. Kuitenkin valistusfilosofit kuuluvat enemmänkin rikosoikeuteen ja on tuotu esiin (Rafter 2004; 2005), miten kriminologian alun sijoittaminen vasta Lombrosoon on virheellistä. Hänelläkin oli edeltäjiä.

 
Julkaistu 14.3.2007