Hannu Takala

Euroopan rikoksentorjuntapalkinto 2005 Hollantiin

Kilpailu järjestettiin uudistetuilla säännöillä, uutta oli mm. määrätty teema. Tällä kertaa se oli katuväkivalta. Kilpailukriteereitä oli muutenkin muokattu.

Uutta on, että kilpailulla on määrätty teema. Tällä kertaa se oli katuväkivalta. Kilpailukriteereitä oli muutenkin muokattu. Esimerkiksi kun aikaisemmin edellytettiin yhteistyötä rikosten ehkäisemiseksi, uusien sääntöjen mukaan yhdenkin viranomaisen rikoksentorjuntahanke täyttää vaatimukset, jos yhteistyöhön ei ole ollut tarvetta. Voimassa ovat edelleen sellaiset vaatimukset kuin että hankkeen pitäisi olla arvioitu ja osoittanut tuloksellisuutta rikosten tai rikoksenpelon vähentämisessä ja että hankkeen pitäisi olla toisinnettavissa muualla.

Kilpailun teema näyttää tuottaneen EU:n jäsenmaille vaikeuksia löytää kaikki kriteerit täyttäviä hankkeita. Kilpailuun osallistui 10 ehdokasta. Usea jäsenmaa, joka aikaisemmin on lähettänyt ehdokkaan, ei tehnyt sitä tällä kertaa. Monien hankkeiden saattoi vain hyvällä tahdolla tulkita liittyneen teemaan.

Tälläkin kertaa jokaisesta ehdokkaasta voi löytää vahvuuksia mutta myös heikkouksia. Löyhän teemanmukaisuuden ohella ongelmallisinta näyttää olleen vaatimus tuloksellisuudesta. Moni hanke voidaan arvioida vain yleisesti sellaiseksi toiminnaksi rikosten ehkäisemisessä, jolta voisi perustellusti odottaa tuloksia, mutta itse hankekuvaus ei sellaisia dokumentoi. Lisäksi vissi ongelma on vaatimus toisinnettavuudesta. Rikoksentorjuntahankkeitahan ei yleensä suunnitella yleispäteviksi menetelmäkokeiluiksi vaan yrityksiksi vaikuttaa tiettyyn ongelmaan jossakin tietyssä ympäristössä.

Voittajahankkeessa monipuoliset keinot

Palkinnon voitti ansaitusti hollantilaishanke. Kilpailun taustahan on Hollannissa vuonna 1987 perustetussa Hein Roethof palkinnossa, joka on virittänyt maahan huomattavan paljon ja korkeatasoisia rikoksentorjuntahankkeita. Kuvaavaa on, että ehdokas, samalla vuoden 2005 Hein Roethof palkinnon voittaja, oli valittu runsaan 40 ehdokkaan joukosta. Vuosi toisensa perään Hollannin hanke onkin ollut kilpailun vahvimpia voittajaehdokkaita.

Hollannin tämänkertainen ehdokas oli Utrechtin Hoog Catherijnen ja asemanseudun turvallisuuden parantamishanke. Vuonna 2001 aloitettu projekti sisältää monipuolisia menetelmiä ja kunnolla rakennetun projektiorganisaation.

Hoog Catherijne on Utrechin rautatieasemaan tunneleilla liittyvä kauppakolossi. Asunnottomat, huumeiden käyttäjät ja etniset nuorisoryhmät olivat vallanneet sen tunnelit, paikoitustilat ja käytävien syvennykset. Kymmenien miljoonien kauppakeskusta ja asemaa vuosittain käyttävien ihmisten turvallisuutta heikensivät em. ryhmien (alueella laskettiin oleskelevan asunnottomia huumeiden käyttäjiä 400 ja marokkolaisia nuoria 100) tekemät katuryöstöt, aggressiivinen käytös ja aiheuttama epäjärjestys. Mittasuhteita kuvaa, että poliisille ilmoitettiin vuosittain alueelta 400 pahoinpitelyä, puolet matkustajista ilmoitti kokevansa asemanseudun turvattomaksi ja neljännestä oli uhkailtu. Ongelmien laskettiin aiheuttavan 500 miljoonan euron vuosivahingot.

Hankkeessa tehtiin paljon. Aluetta muutettiin fyysisesti, mm. tunnelit suljettiin. Asunnottomille heroinisteille järjestettiin asuntoja ja ylläpitohoitoa. Marokkolaisisien kanssa tehtiin nuorisoprojektia. Alueelle annettiin oleskelukieltoja rikoksiin syyllistyneille ja häiriöiksi olleille. Liiketiloissa otettiin käyttöön videovalvontaa ja varkauksilta suojaavaa teknologiaa (minkä merkitys ei ole pelkästään anastuksien vähentämisessä vaan sillä vähennetään myös anastushaluisten aihetta oleskella kauppojen liepeillä).

Tuloksista voidaan mainita, että poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyt vähentyivät runsaalla 40 prosentilla ja katuryöstöt lähes 30 prosentilla kuten väkivaltarikokset yhteensäkin. Kun tällaisten projektien taipumus on kasvattaa rekisteröintitodennäköisyyttä, todellinen muutos lienee suurempi. Tilastojen mukaan rikokset eivät olisi siirtyneet nimeksikään muualle. Aluetta käyttäville tehtyjen kyselyjen mukaan turvallisuus parantui. Asunnottomien heroinistien elinolot ja hyvinvointi kohentuivat.

Hanke on hyvä näyttö siitä, että varsin vaikeaankin paikalliseen väkivaltaongelmaan voidaan haluttaessa vaikuttaa. Tuomaristo korostaakin hankkeen ansiona paitsi sitä, että se parhaiten täytti kaikki kilpailukriteerit, hankkeesta oli tarjota vakuuttavaa näyttöä tuloksista.

Ansioistaan huolimatta voittajahankkeellakin on heikkoutensa. Siinä oli kysymys ongelmasta, jonka voidaan katsoa olleen voimakkaasti yhteydessä tiettyyn rakennettuun ympäristöön. Hanketta ei sellaisenaan ole helppo siirtää muualle. Sen sijaan siinä vaikuttaneissa mekanismeissa on muuallakin omaksumisen arvoista, mutta mehän emme tiedä, mikä kokonaisuuden menetelmistä on saanut aikaan merkittävimmät muutokset. Toisinnettavuudessa muualla saattaa olla poliittisia vaikeuksia: heroiinin annosteluun heroinisteille, mikä lienee yksi hankkeessa eniten vaikuttaneista menetelmistä, ei kaikkialla suhtauduta yhtä sallivasti kuin Hollannissa.

Palokoulutusta häiriköiville nuorille

Ehdokashankkeissa oli useita erityisesti noteerattavia. Nostan esiin muutaman.

Englanti osallistui kilpailuun Lontoon palokunnan organisoimalla hankkeella. 700 nuorta (13–19-vuotiaita), jotka ovat sytytelleet tulipaloja, soitelleet palokunnille pilasoittoja, häirinneet palonsammuttajien työtä tai muuten osoittaneet paloihin liittyvää epäsosiaalista käyttäytymistä, ohjattiin palokuntalaisten viisipäiväiseen kasvatukseen, jossa annettiin mm. palokoulutusta. Esitettyjen tietojen perusteella nuorten käyttäytyminen muuttui: paloja ei enää sytytelty, pilasoittoja ei enää tehty ja esimerkiksi vandalismi, murrot ja koulupinnaaminen vähentyivät kolmella neljänneksellä.

Lontoon hanke ei ole ainoa lajissaan. Kööpenhaminan palokunta kouluttaa riskinuoria palosotilaiksi natsien toisen maailmansodan aikaisessa maanalaisessa päämajassa. Pariisin lähiöissä oli aikoinaan vastaavaa toimintaa slummien nuorisolle. Lontoosta on nyt tarjolla tuloksia, joiden perusteella toivoisi näistä hankkeista oikein vaativaa arviointitutkimusta, koska menetelmä vaikuttaa erittäin lupaavalta ja Suomessakin harkitsemisen arvoiselta. – Kilpailussa hankkeen heikkoutena oli heikohko yhteys teemaan, lähinnä vain nuorten yleisen epäsosiaalisen käyttäytymisen ja tulipalojen aiheuttaman väkivallan pelon kautta.

Ravintolahankkeilla väkivaltaa vastaan

Sekä Ruotsi että Tanska osallistuivat kilpailuun ravintolahankkeilla. Suomessakin harkittiin Järvenpään ravintolahanketta, mikä osoittaa, kuinka samantapaisten rikoksentorjuntateemojen parissa työskennellään.

Ruotsalaishanke oli Nyköpingissä toteutettu Tukholman Stad-projektin toisinto. Stad-projektissa oli ravintolahenkilöstön koulutuksella onnistuttu vähentämään Tukholman keskustan ravintolaperäistä väkivaltaa noin 30 prosentilla. Hankkeesta on väitöskirjatasoinen arviointi. Valitettavasti ruotsalaiset eivät osallistuneet kilpailuun tällä hankkeella vaan Nyköpingin projektilla, josta ei ole esitettävissä varsinaisia tuloksia (varsinkaan suhteessa katuväkivaltaan). Välttämättä Nyköpingissä ei saavutettaisi yhtä näkyviä tuloksia kuin Tukholmassa. Voihan olla, että väkivalta jonoissa ravintoloiden ulkopuolella on ollut korostuneesti Tukholman ongelma. Siksi olisi mitä toivottavinta, että myös menestyshankkeiden replikoinnit arvioitaisiin kunnolla.

Tanskan ravintolahanketta ei voida pitää ruotsalaishankkeen toisintona. Holstebron ravintolaprojektin näkökulma oli sitouttaa ravintolat huolehtimaan yökerhojen nuorten party-ihmisten turvallisuudesta. Helpostihan vain näitten yökiitäjien elintapa nähdään ongelmaksi. Hankkeen näkökulma on raikas. Valitettavasti hanke saattoi osoittaa ainoastaan sen tasoista tuloksellisuutta, että suppeat haastattelut osoittivat yöelämän muuttuneen miellyttävämmäksi.

Asunnottomille palveluja

Ehdokkaiden joukosta on syytä nostaa esiin myös Belgian Herscham-projekti (nimitys tulee tietokonepelistä, jossa Herscham on kerjäläisten jumala). Projektissa poliisin pieni yksikkö loi yhteistyösuhteet Brysselin metron asemilla majaileviin asunnottomiin. Yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa heille pyrittiin hankkimaan asuntoja ja ohjaamaan muutenkin palvelujen piiriin. Heidän kanssaan pyrittiin sopimaan pelisäännöistä, joilla vähennettäisiin konflikteja asunnottomien ja muun väestön välillä ja asunnottomien aiheuttamaa haittaa ja epämukavuutta ja pelon aiheita metrolla matkustaville. Hankkeen tuloksista kerrotaan, että metroyhtiön tietoon tulleet asunnottomien aiheuttamat häiriöt vähentyivät huomattavasti useimmilla asemilla. Samoin tapaukset, jotka edellyttivät poliisien väliintuloa, vähentyivät olennaisesti. Hankekuvaus ei kuitenkaan anna numeerisia mittoja muutoksille.

Suomesta kaupunkikeskustahanke

Suomen ehdokas kilpailussa oli Elävä kaupunkikeskusta ry:n hanke kaupunkikeskustojen turvallisuuden parantamiseksi. Hankkeessa oli arvioitu kahden esimerkkikaupungin Hämeenlinnan ja Keravan kaupunkikeskustoja ja esitetty turvallisuuden CPTED (crime prevention through environmental design) -tietämykseen perustuvia parantamissuosituksia. Hanke oli teemaan istuva ja voimakkaasti tietoon perustuva rikollisuuden ehkäisyhanke ja arvioitukin siinä merkityksessä, että siitä syntyneet raportit arvioitiin yliopistollisina opinnäytteinä. Hankkeen heikkoutena tietysti oli, ettei sillä osoitettu vähennetyn kaupunkikeskustojen katuväkivaltaa. Tästä heikkoudesta kärsivät useimmat ehdokkaat.

Rikoksentorjuntaneuvosto on käynnistämässä EU-hanketta, jolla kilpailua kehitettäisiin hyvien rikoksentorjuntakäytäntöjen kehittämisen ja levittämisen välineenä. Kilpailuun esimerkiksi toivotaan laajempaa osallistumista, kun se syksyllä on Suomen järjestelyvastuulla. Kilpailun teema silloin on alkoholiin ja huumeisiin liittyvän väkivallan, rikosten ja järjestyshäiriöiden ehkäiseminen.

Kirjoittaja on rikoksentorjuntaneuvoston pääsihteeri.

 
Julkaistu 13.3.2006