Regina Järg

Taskuvaras metsästää Tallinnassa tarkkaamattomia

Tallinnassa taskuvarkauksia yritetään ehkäistä yhteistyön avulla. Poliisi esimerkiksi kouluttaa ruokapaikkojen ja kauppojen henkilökuntaa sekä oppaita. Vanhassa kaupungissa on myös käynnistetty naapurivalvontaa muistuttava yhteistyöhanke poliisin, yritysten ja puhelinyhtiön kesken.

Virossa poliisi pyytää silloin tällöin päivälehdissä apua ihmisiltä valokuvassa olevien henkilöiden tunnistamiseksi. Usein avunpyynnön takana on lompakon tai käsilaukun varkaus. Esimerkiksi kesällä pyydettiin apua varkaiden löytämiseksi tapauksessa, jossa kahvilassa ystävättärensä kanssa keskustelleelta naiselta varastettiin käsilaukku. Käsilaukussa oli uhrin puolison pankkikortti ja kännykkä, josta varkaat löysivät pankkikortin tunnusluvun. Kortin automaattinoston raja oli lisäksi pankin suositusta korkeampi, ja varkaat saivat nostettua 50 000 kruunua (noin 3 200 euroa).

Tässä tapauksessa olivat kaikki tämän tyyppistä varkautta helpottavat tekijät mukana: uhrin tarkkaamattomuus, pankkikortin tunnusluvun liian helppo piilopaikka ja liian korkea käteisen nostoraja. Lisäksi kyseessä oli taitava varaspariskunta, joka leikkimällä rakastunutta paria vältti uhrin huomion.

Vaarallisimmat paikat ovat baarit ja kahvilat

Tallinnan keskustan pohjoisen poliisipiirin johtavan konstaapelin Märt Kõrgmaan mukaan usein luullaan, että eniten varkauksia tapahtuu kaduilla tai julkisissa kulkuvälineissä. Mutta jos analysoidaan kaikkia Tallinnan keskustassa poliisin tietoon tulleita taskuvarkauksia selviää, että eniten niitä tapahtuu erilaisissa ruokapaikoissa, baareissa ja yökerhoissa. Ruokapaikoissa taskuvarkauksista tapahtuu kolmasosa, kaduilla ja julkisissa kulkuneuvoissa puolestaan neljäsosa. Katuvarkaudet ovat huomion keskipisteessä sen takia, että usein uhrina on turisti.

Varkauksien uhrit

Kõrgmaan mukaan taskuvarkaiden uhrit voidaan luokitella kolme perustyyppiin:

Säästäväinen eläkeläisturisti on ollut ja on edelleen pääuhri. He kävelevät lyhyen matkan satamasta keskustaan tai takaisin ja yrittävät ostaa tavaraa mahdollisimman halvalla tietämättä sen huonosta laadusta. Heidät on aika helppo pysäyttää esimerkiksi tarjoamalla halpaa savukekartonkia (jota myyjällä ei ole olemassakaan) tai kysymällä kelloa.

Virolaisista varkaan tavallisimmat uhrit ovat julkisella kulkuneuvolla torille tai kauppakeskukseen matkustavat.

Huvittelijat ovat toinen yleinen uhriryhmä. Näitä ovat mm. miesturistit, jotka tulevat Tallinnaan juhlimaan halvalla ravintoloissa tai huvittelemaan ilotyttöjen kanssa. He saattavat tuhlata ravintoloissa tuhansia kruunuja, mutta säästävät sitten alle sadan kruunun taksimatkassa. Humalainen turisti, joka kulkee kadulla yksin tai toisen samanlaisen kanssa ja josta huomaa, että hänellä voi olla rahaa, on myöhäisillan taskuvarkaille ja ryöstäjille täydellinen makupala.

Sellaiset miehet ovat myös eräiden prostituoitujen suosikkiuhreja. Nämä lähtevät humalaisen asiakkaan mukaan yöpymispaikkaan ja asiakkaan nukahdettua ottavat mukaan kaiken arvokkaan, minkä löytävät.

Virolaisista miehistä tähän riskiryhmään kuuluvat ns. bilettäjät, jotka kulkevat tavallisesti perjantaisin ja lauantaisin baarista baariin ja yökerhosta yökerhoon ja jotka ovat vahvassa humalassa.

Muuten tarkkaamaton mies tai nainen on kolmas uhrityyppi. Tällainen ihminen ei huolehdi tavaroistaan ja kantaa esimerkiksi avonaista käsilaukkua selkäpuolella, usein niin että lompakko tai kännykkä näkyy jo kauas. Usein tällainen henkilö ripustaa takkinsa tai käsilaukkunsa kahvilassa tai ravintolassa taakseen tuolin selkänojalle ja keskittyy keskusteluun ystävänsä kanssa tai juomien ja ruokien nauttimiseen. Varkaan ei ole vaikea ottaa lompakkoa tai kännykkää huolettomasti jätetystä laukusta tai takin taskusta ja poistua ne mukanaan.

Tähän riskiryhmään voi laskea myös julkisissa kulkuneuvoissa matkustavat koululaiset, joilla kännykkä tai lompakko on repun ulkotaskussa.

Varkauksien kulku on samankaltainen

Varas pysäyttää valitun uhrin kadulla jollain tekosyyllä. Tavallisesti taskuvarkaat toimivat kadulla ja julkisissa kulkuneuvoissa porukalla, ruokapaikoissa ja muissa sisätiloissa he voivat toimia myös yksin.

Yleensä varkaat yrittävät saada toivotun esineen haltuunsa mahdollisemman salaisesti ja huomiota herättämättä. Jos varkausyritys huomataan, väkivallan käyttäminen riippuu yleensä siitä, kuinka vastustuskykyisiksi varkaat arvioivat uhrinsa - iäkkään tai vahvassa humalassa olevan henkilön kohdalla he eivät epäröi lyödä saattaakseen tekonsa loppuun. Ruokapaikoissa ja julkisissa kulkuneuvoissa varkaat eivät käytä väkivaltaa.

Enemmistö Tallinnan keskustan taskuvarkaista on venäjänkielisiä 20–45-vuotiaita miehiä. Osa heistä osaa muutaman lauseen myös muita kieliä, esimerkiksi osaa kysyä kellonaikaa suomeksi tai sanoa, että ihmisellä on hienot housut ja kysyä, mistä turisti on sellaiset ostanut. Tällaisten harhautusten avulla yritetään hajottaa huomio lompakon varastamiseksi. Ruokapaikoissa toimii myös naisvarkaita, hekin enimmäkseen venäjänkielisiä.

Varkaat myös tietävät hyvin, milloin laivat ja turistibussit liikennöivät. He liittyvät turistien joukkoon ja alkavat varastaa heiltä.

Märt Kõrgmaan mukaan ei voi sanoa, että kaupungin taskuvarkaiden kesken olisi tehty sopimuksia "työskentelyalueista", mutta jonkinlaista erikoistumista heillä on joko kadulla, julkisissa kulkuvälineissä tai ruokapaikoissa toimimiseen. Jossain määrin samat taskuvarkaat voivat toimia kahdessa viimeisessä paikassa. Lisäksi useat katuvarkaat ovat aloittaneet "uransa" julkisissa liikennevälineissä, tosin silloinkin keskittyen turisteihin.

Tallinnan keskustan pohjoisen poliisipiirin johtamiskeskukseen tulevat kaikki piirin alueelta hätänumeroon 110 soitetut puhelut ja siellä seurataan myös kaikkia alueen turvakameroita.

Helpompi ehkäistä kuin selvittää

Rikoksena taskuvarkaus on aika vaikea selvittää, koska harvoin varkauden uhrilta saadaan riittävästi todisteita. Käteistä ei voi tunnistaa, ja muista tavaroista varkaat yrittävät päästä mahdollisimman nopeasti eroon. Myös todistajien löytäminen tapauksille on vaikeaa tai mahdotonta. Kaupungin turvakameroista voi olla apua, mutta useimmiten myös varkaat tietävät niiden sijainnin ja välttävät toimimista niiden alueella.

Silti taskuvarkauksia on mahdollista ehkäistä huolellisesti mietityn ja systemaattisen yhteistyön avulla. Ehkäisytyöhön liittyvät lehdissä säännöllisesti ilmestyvät artikkelit ja Tallinnan keskustaan sijoitetut varkausriskialueesta varoittavat kyltit. Samoin jatkuvasti koulutetaan julkisten ruokapaikkojen ja kauppojen henkilökuntaa. Työntekijä varoittaa kohteliaasti, jos jonkun tavarat ovat jääneet helposti varastettaviksi.

Märt Kõrgmaa kertoo, että poliisi on säännöllisesti osallistunut oppaiden ja matkailuyritysten edustajien koulutus- ja infopäiville. Yhteistyön eri toimijoiden välillä tulee olla pysyvää, sillä kertakeskustelusta tai yhdestä koulutuspäivästä ei ole paljon hyötyä. Ehkäisyssä on käytetty myös etsintäkuulutettujen tai tuomittujen taskuvarkaiden kuvia ilman henkilötietoja. Tästä on usein saatu hyvää palautetta ja taskuvarkaus on selvinnyt. Aktiivisen yhteistyön avulla on saavutettu huomattava varkauksien väheneminen.

Märt Kõrgmaa kertoo, että ennakkotietojen mukaan varkauksien määrä laski Tallinnassa hieman vuonna 2004. Entistä enemmän poliisille ilmoitettuja taskuvarkausrikoksia on tehty julkisissa kulkuvälineissä ja ruokailupaikoissa (ja huomattavasti laajemmalla alueella kuin ennen). Kaduilla tehtyjen taskuvarkauksien määrä puolestaan on laskenut, samoin turistien suosiman vanhan kaupungin ruokailupaikoissa tehtyjen taskuvarkauksien määrä.

Yritysvalvontaa kehitetty

Tallinnan vanhassa kaupungissa kolmella alueella on käynnistetty Naapurivalvonnan (NGO Naabrivalve) aloitteesta yritysvalvontahanke "Ärivalve" poliisin, yritysten ja puhelinyhtiö Radiolinjan kesken. Naapurivalvontayhdistyksen puheenjohtaja Tarmo Vaik kertoo, että projektin idea lähti yrityksille tehdystä kyselystä. Monet vanhan kaupungin yrittäjistä olivat huolestuneita kaupungin turvallisuudesta ja rikollisuuden pelko oli huomattava. Projektin tavoitteena on yritysten omaisuuden ja asiakkaiden turvallisuuden parantaminen, mm. varoittamalla yhteistyökumppaneita ja asiakkaita taskuvarkauksista. Kaikkien yhteistyökumppaneiden, kauppojen, ravintolojen, baarien ja yökerhojen, oviin tai ikkunoihin on liimattu myös Ärivalven tarra.

Lisäksi Radiolinjan kanssa on luotu oma kommunikaatioväline NAPS (suomeksi naapurivalvonnan henkilökohtainen kommunikaatioratkaisu). Radiolinja tarjoa yrityksille NAPS-hälytysjärjestelmän ja edullisempia viesti- ja puheluhintoja. Järjestelmän avulla yritys voi lähettää nopeasti tietoa varkaista muille projektissa mukana oleville yrityksille. Kun kaikkia varoitetaan samanaikaisesti, ehkäistään tunnettujen varkaiden mahdollisuuksia toimia toisessa paikassa huomaamattomasti. Kaikki viestit menevät suoraan myös poliisille ja tallennetaan tilastointia tai mahdollista todistekäyttöä varten. Kõrgmaa kertoo, että poliisille on ollut viesteistä hyötyä ja arvioi hälytysjärjestelmän toimivan hyvin.

Kõrgmaan mukaan poliisin kanssa yhteistyötä tekevien yrityksien määrä on noussut ja samalla myös molemmansuuntainen tiedonvaihto. Hyvänä esimerkkinä tästä on yhteistyö ravintola Peppersackin kanssa. Ennen sen kolmannen kerroksen Elsebet-kahvilasta pääsi salin läpi suoraan rappusia pitkin ulko-ovelle. Nykyään sisään- ja uloskäynti on baaritiskin vieressä, ravintolahenkilökunnan silmien alla. Tulos: ennen keskimäärin 4 varkautta viikossa, läpikulun sulkemisen jälkeen seuraavan kuuden kuukauden aikana vain yksi ainoa varkaus.

Tallinnan poliisin toimet taskuvarkauksien ehkäisyssä

Järjestyspoliisi on huomattavasti vähentänyt katukaupankäyntisääntöjen rikkojien määrää tiiviissä yhteistyössä keskustan paikallishallinnon kanssa. Hyvän tiedonkulun ansiosta poliisilla on tietoja kaikista hyväksytyistä katukaupustelun luvista. Luvaton kaupustelu on kielletty ja sakoilla rangaistava teko.

Rikosyksikkö on tehnyt enemmän suunniteltuja poliisioperaatioita, jotka ovat saaneet aikaan muutoksia rikosten tekemisen tiheydessä ja ajankohdissa. Varkaista ja heidän tavoistaan on kerätty tietoa, ja sitä on välitetty kaikille poliisioperaatioon osallistuville viranomaisille. Sen ansiosta on saavutettu tilanne, jossa tunnetut taskuvarkaat eivät osaa epäillä siviiliasuisia poliiseja.

Parempi katutilanteiden tallennustekniikka poliisioperaatioiden aikana on parantanut todistusaineiston tasoa huomattavasti. Sen avulla ovat vähentyneet myös sellaiset tapaukset, joissa poliisi tietää rikoksen tekijän, mutta tuomioon ei ole riittäviä todisteita.

Taskuvarkauksien ehkäisyssä tehdään myös tiivistä yhteistyötä helmikuussa työnsä aloittaneen poliisin ryöstöryhmän kanssa.

Kaikille rikoksesta epäillyille anotaan ja usein myös saadaan tuomarin lupa epäillyn vangitsemiseksi pidemmäksi ajaksi. Sen mahdollistaa kerättyjen todisteiden laatu ja määrä.

Poliisin ja julkisuuden yhteistyö on tiivistynyt. Esimerkiksi kaikkiin vanhan kaupungin isoimpiin yökerhoihin ja baareihin on välitetty tietoa tunnetuista varkaista. Näiden paikkojen kanssa pidetään pysyvästi yhteyttä, ja henkilökuntaa koulutetaan tunnistamaan varkauksien vaaratilanteita sekä tarpeen mukaan varoittamaan asiakkaita.

Yhteistyössä paikallisen itsehallinnon, naapurivalvonnan, yritysten ja muiden tahojen kanssa Tallinnan keskustan ja vanhan kaupungin kaduille on pantu varkaista varoittavia kylttejä. Nykyään niitä on noin 20 paikassa. Sen lisäksi esimerkiksi kauppojen oviin ja ikkunoihin on liimattu taskuvarkaista varoittavia tarroja. Niitä löytyy myös julkisista kulkuvälineistä.

Lisäksi tiedotusvälineissä julkaistaan systemaattisesti tietoa varkauksien vaaratilanteista ja neuvotaan, miten varkauksia voisi ehkäistä.

Artikkeli perustuu Viron poliisilehden Politseileht 3(9)/2004 (http://www.politsei.ee ) juttuun ja keskusteluihin konstaapeli Märt Kõrgmaan ja NGO Naabrivalven puheenjohtajan Tarmo Vaikin kanssa. Lisätietoja taskuvarkauksista, katurikollisuudesta ja Ärivalve-projektista löytyy Viron poliisin http://www.politsei.ee/ ja NGO Naabrivalve http://www.naabrivalve.ee/kotisivuilta.

Kirjoittaja on suunnittelija rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristössä.

 
Julkaistu 14.3.2005