Marko Forss, Heikki Turkka & Julia Saarholm

Nuoren rikoskierteeseen tartutaan uusin ottein

Nuorten pitkittyneitä rikoskierteitä yritetään katkaista Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän OmaPoliisi-toiminnan ja Aseman Lapset ry:n Pasila-hankkeen yhteistyöllä. Kokonaisvaltainen työ huomioi nuoren, perheen, kaverit sekä viranomaiset.

Kuva:oikeusministeriö


Helsingin poliisilaitoksella on toiminut maaliskuusta 2018 asti ryhmä, jonka tehtävänä on tutkia kaikki Helsingin alueella alaikäisen epäillyksi tekemät rikokset. Ryhmä tutkii tapaukset rikosnimikeneutraalisti, joten tutkittavien juttujen joukossa on koko rikoslain kirjo. Vaikka alaikäisten rikollisuuden voidaan katsoa olevan pitkässä juoksussa laskussa, erottuu nuorten joukosta tietty pieni ryhmä, joille rikokset tuntuvat kasaantuvan. Näitä varten Helsingin poliisi perusti OmaPoliisi-toiminnan, jota tukee Aseman Lapset ry:n Pasila-hanke.

OmaPoliisi-toiminta startattiin melko pian nuorisoryhmän toiminnan aloittamisen jälkeen. Toimintamallissa rikoskierteessä olevalle nuorelle nimetään nuorisoryhmästä yksittäinen tutkija, joka hoitaa jatkossa kaikki nuoren epäillyksi tekemät rikokset. Yleensä toiminta käynnistyy tietyn rikoksen esitutkinnan aikana. OmaPoliisin tehtävänä on seurata myös esitutkinnan jälkeen nuoren tilannetta ja olla yhteydessä hänen läheisiinsä sekä hänen kanssaan toimiviin viranomaisiin ja sidosryhmiin. Kyseinen tutkija muodostaakin vastinparin sosiaalityöntekijälle, joka yleensä tässä vaiheessa jokaisella nuorella jo on.

Pakkokeinojen hyödyntäminen uusien rikosten estämiseksi

OmaPoliisi-toiminnan yhteydessä, mutta myös muutoin nuorisoryhmän työssä, käytetään monipuolisesti pakkokeinoja rikoskierteen katkaisemiseksi. Tällöin ennalta estäviä toimenpiteitä käytetään jo tapahtuneen rikosepäilyn jälkeen, uusien rikosten ehkäisemiseksi. Erityisesti matkustuskiellon ja tehostetun matkustuskiellon käyttäminen ovat osoittautuneet toimiviksi pakkokeinoiksi, joilla pystytään monesti myös välttämään nuoren vangitseminen. Matkustuskiellolla nuori voidaan määrätä pysymään tietyllä alueella, olemaan menemättä tietylle alueelle, tai oleskelemaan asunnossa taikka laitoksessa tiettynä vuorokaudenaikana. Lisäksi hänen yhteydenpitoaan tiettyihin henkilöihin voidaan määrätä rajoitettavaksi. Tehostettu matkustuskielto on hyvin pitkälti samanmuotoinen, mutta valvonta tapahtuu sähköisesti jalkaan asennettavalla pannalla sekä mukana olevalla puhelimen kaltaisella lähetyslaitteella.

Useampi huoltaja on ottanut huojentuneesti vastaan tiedon, kun poliisi on kertonut matkustuskiellon määräävän nuoren oleskelemaan asunnossa joka päivä iltaseitsemästä aamuseitsemään. Myös viikonloppuisin. Matkustuskielto toimii hyvin myös lastenkotiin sijoitettujen nuorten kohdalla. Osaltaan se vahvistaa lastensuojelulain rajoitustoimenpiteitä, jotka eivät ole yleensä riittävän tehokkaita, tai niiden käyttöön ei ole riittäviä resursseja. Vaikka nuori lähtee karkumatkalle, ei asiasta aiheudu välttämättä mitään toimenpiteitä, vaan nuorella voi olla kymmeniäkin "hatkareissuja" vuodessa. Jos nuorelle on määrätty matkustuskielto, tarkoittaa lastensuojelulaitoksesta karkaaminen matkustuskiellon rikkomista, joka taas tarkoittaa yleensä nuoren pidättämistä tai vangitsemista.

OmaPoliisi-asiakkaita nuorisoryhmällä on ollut kahden vuoden olemassa olon aikana noin kolmekymmentä. Näistä osa on siirretty Pasila-hankkeeseen huoltajien ja nuoren suostumuksella. Lähtökohtaisesti kokemukset sekä Omapoliisi- että Pasila-hankkeen toiminnasta ovat olleet positiivisia, mutta perustyön kiireiden vuoksi poliisin panos toiminnassa on ollut vielä suhteellisen heiveröistä. Tähän yritetään saada muutosta lisäresursseilla. Toisaalta alaikäisen osalta viranomaisvastuu on esitutkinnan ulkopuolella sosiaaliviranomaisilla, jolla on kuitenkin omat haasteensa voimavarojen riittävyyden suhteen. Tämän takia Pasila-hanke tuo hyvän lisävoimavaran haastavimpien nuorten ja perheiden tukemiseksi.


Pasila-hanke kehittää nuorten rikoksista irrottautumista

Aseman Lapset ry:n Pasila-hanketta suunniteltiin Helsingin poliisilaitoksen kanssa, kun nuorten tutkintaan keskittyvää nuorisoryhmää perustettiin. Tiedettiin, että nuorten kasautuvat rikoskierteet tulevat paremmin näkyviin, kun samalle tutkijalle ohjautuvat nuoren kaikki rikokset. Pasila-hanke on suunniteltu kohdennetuksi työmuodoksi niille nuorille, jotka ovat pitkittyneessä rikoskierteessä tai ovat tehneet yksittäisen vakavan rikoksen. Näiden nuorten osalta yhteiskunnan palvelut eivät tähän mennessä ole toimineet rikoskierteiden katkaisussa. Hankkeella on STEA:n rahoitus vuosille 2018–2021 ja se on osa eriarvoisuuden vähentämiseen pyrkivää Arvokas-avustusohjelmaa.

Hankkeessa kehitetään desistanssia eli rikoksista irrottautumista vahvistavaa työmuotoa, jotta nuorten riskit rikosten uusimiseen vähenevät. Kokonaisvaltainen työ huomioi nuoren, perheen, kaverit sekä viranomaiset. Pasila-työ pyrkii toimimaan siltana palveluiden, vastuuviranomaisten ja nuoren sekä perheen välillä. Vahvistamalla nuoren ja perheen luottamusta viranomaisiin sekä eri ammattilaisiin, edistetään heidän kiinnittymistään heitä tukeviin yhteisöihin ja palveluihin.

Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren tilanteen kokonaiskuva


Intensiivistä työskentelyä nuoren ja perheen rinnalla

OmaPoliisilta ohjautuneet nuoret ovat tulleet hankkeeseen esitutkinnan aikana ja usein heihin on kohdistettu pakkotoimia, tehostettu matkustuskielto tai tutkintavankeus. Nuorten kanssa työskentely on saatettu aloittaa hakemalla tämä vankilasta kotiin tai tapaamalla tätä laitoksessa. Sosiaalitoimi on myös antanut Pasila-työlle mahdollisuuden kokeilla työskentelyä nuoren kanssa vaihtoehtona sijoittamiselle kodin ulkopuolelle.

Pasila-työ on intensiivistä avotyöskentelyä, joka kohdentuu nuoren vapaa-aikaan. Nuorilla on taustalla huonoja kokemuksia viranomaisista, joten luottamuksen rakentaminen on edellytys työlle. Pizzan, kuntosalin tai muun arkisen tekemisen äärellä luodaan suhde nuoreen.

Perhetyö on keskiössä. Ulottamalla työ koko perheyhteisöön, ymmärretään perheen dynamiikkaa ja vahvistetaan huoltajien vanhemmuutta. Työllä myös ennaltaehkäistään pienempien sisarusten oirehtimisriskiä. Työn kautta on myös havaittu, että vanhemmat, jopa täysi-ikäistyneet sisarukset ovat tarvinneet tukea muun muassa asunnon tai opiskelupaikan etsimiseen. Nuoren kaveripiirin kartoittaminen ja mukaan ottaminen hankkeen piiriin on yksi osa työskentelyä. Näin pystytään vahvistamaan laajemmin kaveripiiriä kohti rikoksetonta elämää.

Kokonaisvaltaisella työotteella, nuoren ja perheen arkeen tutustumalla sekä verkostojen näkemyksiä tilanteesta yhdistämällä luodaan kokonaista tarinaa. Virka-aikana työskentelevien tahojen kanssa löydetään oikeita tukimuotoja nuorelle.

Nuoren käytöksen ja oireilun taustalta löytyy selittäviä erityispiirteitä ja tekijöitä. Ongelmiin on saatu vastauksia esimerkiksi nuorisolääkäriltä. Koulunkäynti on saatu sujumaan ja nuori ymmärtämään paremmin itseään.

Tiivis yhteydenpito koulun henkilöstön kanssa on keskeistä. Nuoret ovat lisäksi antaneet omat Wilma-tunnuksensa työntekijöiden käyttöön, mikä helpottaa reagointia ja nuoren tukemista kouluun lähtemisestä läksyjen tekemiseen. Tiedämme Wilman kautta, milloin koulunkäynti ei suju, mutta erityisen tärkeää on vahvistaa "hyvä merkintöjä" niin vanhemmille kuin nuorille. Sosiaalisen median eri alustojen hyödyntäminen yhteydenpidossa ja nuorten elinpiiriin tutustumisessa on muodostunut merkitykselliseksi. Kaduille jalkaudutaan kohdennetusti, jolloin voidaan tavoittaa esimerkiksi hatkaavia nuoria. Näin vahvistetaan nuoren ympärillä olevaa sosiaalista tukea ja kontrollia yhdessä perheen ja viranomaisten kanssa.

Monialaisen yhteistyön merkitys on keskeistä

Rikoksilla oirehtivien nuorten oireilun juurisyyt ovat yksilöllisiä ja niihin vaikuttavat perheenjäsenten historiat ja erityispiirteet sekä yhteiskunnan palvelurakenteet. Perheiden tilanteita voi katsoa perheestä, poliisiorganisaatiosta, lastensuojelusta, koulumaailmasta tai terveydenhuollosta käsin. Syrjäytymisvaarassa olevien ja rikoksilla oirehtivan kanssa työskenneltäessä pitää rakentaa kokonaisuudesta kuva, joka sisältää niin nuoren, viranomaisten ja perheen näkökulmat (kuva2).

Omapoliisin ja Pasila-hankkeen yhteistyötä on takana reilu vuosi. Yhteistyö on tehnyt näkyväksi nuorten rikosoirehdinnan ilmiöitä. Sujuvan tiedonsiirron ja yhteistyön merkitys niin kodin, koulun, poliisin, lastensuojelun kuin muiden toimijoiden välillä on noussut keskiöön kokonaisuuden ymmärtämiseksi. Kun verkostot luottavat toisiinsa ja nuoret ja perheet heidän kanssa työskenteleviin ammattilaisiin, saadaan rakennettua kokonainen aito tarina. Siten voidaan löytää vahvuuksia, joita korostamalla saadaan nuorelle ja tämän lähiympäristölle myönteisiä kokemuksia. Kun vahvistetaan mielihyväratoja oikeassa ympäristössä, nuori saa hyväksyntää sellaisena kuin on ja asema ja haave merkityksellisenä osana yhteiskuntaa vahvistuu. Ratkaisut eivät ole yksinkertaisia ja nopeita, vaan ne vaativat aikaa, kokeiluita, epäonnistumisen sietämistä ja pienistä onnistumisista iloitsemista.

Marko Forss on rikoskomisario ja toimii Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän tutkinnanjohtajana. Heikki Turkka on Aseman Lapset ry:n bunkkeritiimin eli Pasila- ja K-0 kehittämishankkeiden sekä katusovittelutyön päällikkö. Julia Saarholm on Aseman Lapset ry:n bunkkeritiimin kouluttaja ja kasvattaja.

 
Julkaistu 27.3.2020
Sivun alkuun |