Heidi Karjalainen

Kulttuurikongi luo mielekästä tekemistä vankilaan

Kulttuurikongi-hankkeessa koulutetaan rikostaustaisista ihmisistä harrastusryhmien vertaisohjaajia.


Kulttuurikongi on STEAn Arvokas – eriarvoisuuden vähentämisen avustusohjelmaan kuuluva hanke (2018–2021). Siinä sovelletaan kymmenen vuotta mielenterveyskentällä käytössä ollutta kulttuuripajamallia. Hankkeessa koulutetaan rikostaustaisista ihmisistä vertaisohjaajia, jotka voivat ohjata samasta toiminnasta kiinnostuneiden ryhmiä. Toiminta räätälöidään kulloiseenkin ympäristöön sopivaksi – suljettuun vankilaan, avolaitokseen, vapaudessa toteutettavaan toimintaan. Yhteistyötä tehdään Rikosseuraamuslaitoksen, Suomen Punaisen Ristin ja rikosseuraamusalan toimijoiden kanssa. Myös valtakunnallista kulttuuripajaverkostoa sekä verkossa toimivaa MBC-kulttuuripajaa hyödynnetään.

Jokainen hetki, jonka vanki viettää vankilassa puhumatta rikoksista, ajattelematta rikoksia, kokematta katkeruutta, vie eteenpäin elämässä.

Näillä painokkailla sanavalinnoilla eräs vanki kuvasi sitä, miksi hän kokee Kulttuurikongin toiminnasta olevan hyötyä. Paremmin sitä ei osaisi sanoittaa kukaan.

Kulttuurikongin tavoitteena on luoda sellaista motivoivaa toimintaa, jonka ideoijina ja toteuttajina ovat tuomiotaan suorittamassa olevat ihmiset itse. Mielekkään tekemisen kautta vahvistetaan yksilön toimintakykyä, kehitetään vuorovaikutustaitoja ja elämänhallintaa. Aktiivisempi, osallistava ja osallistuva rooli lisää ihmisen itsetuntemusta ja itsetuntoa. Toiminta yhdistää, liittää ja luo vertaisuutta. Näin voidaan toteuttaa vankilan ohjattua tai omaehtoista vapaa-ajantoimintaa. Vertaisohjaajakoulutus ja erilaiset toiminnalliset vertaisryhmät toimivat myös sosiaalisen kuntoutuksen muotona.

Taloudellisesti malli on edullinen; se hyödyntää kohderyhmän omaa osaamista ja olemassa olevia tiloja. Toimintaa voidaan järjestää niin vankilan osastoilla, ryhmätiloissa kuin muissa soveltuvissa tiloissa. Sitä kehitetään myös vankilan ulkopuolella toteutettavaksi toiminnaksi, esimerkiksi osaksi valvotun koevapauden sisältöä. Erilaisten kokeilujen kautta selvitetään, kuinka toimintamalli palvelisi parhaiten rikosseuraamusalan toimijoita.

Vertaisohjaajat saavat koulutusta ja ohjausta

Toiminnan käynnistäminen on yksinkertaista. Vertaisohjaajuudesta kiinnostuneet henkilöt haastatellaan ja heistä valitaan soveltuvimmat yhteistyössä vankilan henkilökunnan kanssa. Käytännönläheinen kurssi kestää keskimäärin 24 tuntia. Sen aikana harjoitellaan oman toiminnallisen ryhmän suunnittelua, ohjausta sekä palautteen antamista ja vastaanottamista. Koulutuksen jälkeen aloitetaan ryhmät. Vertaisohjaajille tarjotaan säännöllistä vertaistyönohjausta. Uusia “vertsikoita" koulutetaan tarvittaessa lisää, ja toimintaa kehitetään palautteen perusteella edelleen.

Vertaisohjaajat eivät arvioi ryhmien osallistujia vaan omaa toimintaansa. Vertaistyönohjausta annetaan niin yksilöllisesti kuin ryhmämuotoisesti. Kukaan ei kehity yksin tekemällä, vaan jokainen tarvitsee palautetta, jotta oppii. Palautetta annetaan puolin ja toisin: vertaisohjaaja kollegalleen ja ryhmän tukena olevalle ammattihenkilölleen, ja toisin päin. Toiminnan kehittämisessä ryhmiin osallistuvien palaute on tärkeässä osassa.

Työntekijät voivat toimia vertaisryhmien mahdollistajana, sparraajana, rohkaisijana ja dokumentoijana. Hanketyöntekijät perehdyttävät kulttuuripajamallin käyttöön yhteistyötahoja, jotka ovat kiinnostuneita toimintamallin hyödyntämisestä.

Osallistujilla osaamista ja luovuutta

Musta tuntuu, että vankilassa olevissa ihmisissä on paljonkin osaamista, mutta se ei vaan tule näkyviin.

Osaamista on monenlaista. Ihmisessä on valmiuksia, kykyjä ja taitoja. Kulttuuripajamallissa tärkeintä on halu jakaa omaa inspiraatiotaan, osaamistaan ja taitoaan muiden kanssa. Vertaisohjaajan ei tarvitse olla täydellinen asiantuntija – tärkeintä on halu tutkia ja kehittää osaamista yhdessä muiden kanssa ja jakaa omaa intoaan. Kohtaaminen ja vuorovaikutus yhteisen mielenkiinnon kohteen äärellä on luontevaa, esimerkiksi shakinpelaajat kohtaavat pelilaudan äärellä, kitaristit soitellen ja teatterintekijät improillen. Vertaisuus määritellään Kulttuurikongissa aina toiminnan kautta – ja parhaimmillaan toiminnassa voivat olla mukana niin rikostaustaiset kuin rikostaustattomatkin.

Luovuus kukkii vankilan muurien sisällä usein monin eri tavoin – ja suuntautuu usein myös epätoivottuihin suuntiin. Kulttuurikongin toiminnassa luovuuden ja toiminnallisuuden suuntaa vahvistetaan toivottuun suuntaan ihmisen osaamisesta lähtien. Toimintaan osallistuminen kirjataan vangin rangaistusajan suunnitelmaan. Toiminta voi sisältää kertaluonteisia työpajoja tai pitempikestoista ryhmätoimintaa.

En mä osaa mitään kulttuurijuttuja.

Kulttuurikongissa termi "kulttuuri" määritellään monitahoisesti. Kulttuuriksi määritellään niin perinteiset luovat alat kuten teatteri, kirjallisuus, musiikki, kuvataide ja tanssi kuin erilaiset liikuntalajit, rentoutus, ruoanvalmistus, pelit ja vaikka luonnossa liikkuminen. Mielikuvitus on rajana.

Jos joku olisi kuunnellut ja viettänyt aikaa mun kanssa ja olisin saanut tehdä asioita, jotka vie hyvään suuntaan – en ehkä olisi täällä.

Ihmeitä tuskin tapahtuu eikä menneisyyttä voi muuttaa, mutta korjaavia kokemuksia voi suoda ja luoda ja joskus saadakin. Mielekäs toiminta voi johtaa pieniin muutoksiin arjessa, itseluottamuksen kasvuun, toisenlaisen toiminnallisen roolin löytämiseen ja uudenlaisiin merkityksellisiin tekoihin.

Vankila ympäristönä asettaa raamit

Turhautumisen kynnys on usein matalalla ja monella on tarve saada palautetta välittömästi. Ryhmäkerrat suunnitellaan pituudeltaan sopiviksi. Osallistujat ovat erilaisia: kielitaito voi olla puutteellinen ja keskittymiskyky vaillinainen. Pyritään löytämään mahdollisuuksia, jotka helpottavat elämää vankilayhteisössä – ei päinvastoin.

Kun ryhmää ohjaa toinen vanki, sen luonne muuttuu usein erilaiseksi verrattuna siihen, kun ohjaaja on vankilan työntekijä tai hanketyöntekijä. Ideaalitilanteessa ryhmän toimintaan voi osallistua myös ammattihenkilö, vapaaehtoistyöntekijä tai hankkeen työntekijä. Se voi helpottaa muutakin vuorovaikutusta ja vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin.

Kaikki ei toki ole mahdollista ja myös riskit on arvioitava realistisesti. Kaikki toiminnot ja välineistö hyväksytetään aina siinä toimintaympäristössä, jossa sitä toteutetaan. Turvallisuutta ja ennakoitavuutta ei jätetä huomiotta. Toimintaan hakeutuvat ihmiset ovat itse varoitelleet kaikkein eniten mahdollisista riskeistä.

Kaikki eivät hakeudu raamattupiiriinkään laulamaan virsiä.

On tiedostettava, että mukaan tulemisen syyt voivat olla moninaiset, mutta kun toiminnan toteuttamisessa huomioidaan valvonta ja turvallisuuden ohjeistukset, ongelmia ei tule. Yhteistyö vankilan henkilökunnan kanssa on aina lähtökohtana.

Hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan

STEAn Arvokas-ohjelmassa on mukana 25 hanketta ympäri Suomen. Niiden vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan yhteisin arviointityökaluin. Hankkeen pilottivaiheessa tutkija Outi Hietala keräsi tietoa hankkeen etenemisestä suljetussa vankilaympäristössä. Toiminnan vaikutusta osallistujiin arvioidaan myös Kukunori ry:n Propellipäät-hankkeessa kehitetyn Pokka-arviointityökalun avulla. Säännöllistä palautetta kerätään niin koulutuksista kuin toiminnallisista ryhmistä.

Hankkeessa kokeillaan erilaisia toteutuksen tapoja erityyppisissä vankiloissa sekä koevapaudessa olevien ja jo vapautuneiden rikostaustaisten parissa. Hanke on valtakunnallinen. Tavoitteena on etsiä ja todentaa erilaisia polkuja, kuinka toiminta saadaan jalkautumaan ja juurtumaan kaikkia osapuolia parhaiten hyödyntävällä tavalla. Tärkeintä on, että saamme rikostaustaisten ihmisten oman aktiivisuuden kanavoitua yhteiseen hyvään.


Kirjoittaja on aiemmin työskennellyt toimintaterapeuttina psykiatrisessa sairaalassa ja ollut kehittämässä kulttuuripajamallia. Nyt hän työskentelee Kukunori ry:n Kulttuurikongi-hankkeessa. Kukunori on kulttuurin ja hyvinvoinnin liitto, joka edistää uusia yhteiskunnallisia innovaatioita kokeilukulttuurin keinoin.

 
Julkaistu 27.3.2020
Sivun alkuun |