Haaste 1-2/2020

Teemana rikoksen uhri

Artikkelit

Rikosuhripäivystyksen (RIKU) toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg näkee, että rikosuhridirektiivi ja Istanbulin sopimus ovat parantaneet uhrin asemaa. Vielä riittää kuitenkin tehtävää.

Vuoden 2018 Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa laajemmin verkkoympäristössä tapahtuneista uhrikokemuksista. Vastaajista kaikkiaan 55 prosenttia ilmoitti joutuneensa verkkorikoksen uhriksi jossain kohtaa elämäänsä. Yleisimmin kokemuksia oli haittaohjelmista ja erilaisista sähköisessä ympäristössä tapahtuneista häirinnän muodoista. Hyvin pieni osa verkkorikoksen uhriksi joutuneista oli tehnyt rikosilmoituksen.

Pelko, häpeä ja trauma estävät usein rikoksen uhria kertomasta kokemastaan väkivallasta. Tämä on nähty myös #Metoo-liikkeen jälkimainingeissa esille nousseissa tapauksissa. Kun väkivallasta on kysytty suoraan, jopa vuosikausia hiljaa kokemuksistaan pysytelleet uhrit ovat uskaltaneet tulla esiin. Sukupuolistunutta väkivaltaa kohdanneiden turvapaikanhakijanaisten vaikenemisella on erityisen kallis hinta, koska kertomatta jättäminen voi johtaa siihen, että rikoksen tutkimatta jäämisen lisäksi turvapaikkaa ei myönnetä.

Väkivallan uhrilla on korkea kynnys avun hakemiseen ja ilmoituksen tekoon

Ymmärrys ihmiskaupasta on muuttunut 2000-luvun alkuvuosista

Artikkelissa käydään läpi raiskaussääntelyn muutoksia ja viimeaikaista keskustelua suostumusmalliin siirtymisestä.

Digitalisaatio luo alati kehittyviä väkivallan tekemisen välineitä

Lasten erityisasemaa ei huomioida eron jälkeisissä vainotilanteissa. Lapsista tulee usein tilanteessa näkymättömiä sivullisia, joita ei tunnisteta teon uhreiksi sen enempää oikeudellisissa kuin sosiaalisissa tai terveydenhuollon auttamisprosesseissa. Vanhempaan kohdistuvalla vainolla on tutkimusten mukaan kuitenkin selkeä vaikutus lapseen.

Lähisuhdeväkivalta nuoren näkemänä

Millaisia kehittämisideoita poliisilla on uhriturvallisuuden parantamiseksi? Entä millaisia kokemuksia poliisipäällystöllä on väliaikaisten lähestymiskieltojen käytettävyydestä ja tehokkuudesta? Esimerkiksi näihin kysymyksiin haettiin vastausta tuoreessa opinnäytetyössä. Artikkelissa tarkastellaan myös, miten lainsäädäntö suojaa läheisväkivallan uhria.

Ikäihmisen kaltoinkohtelu päätyy harvoin rikosprosessiin

Artikkelissa käydään läpi, mitä YK:n vammaisoikeussopimus edellyttää vammaisten ihmisten oikeussuojan varmistamiseksi ja mitä käytännössä rikosprosessissa pitää ottaa huomioon sekä vammaisiin ihmisiin kohdistuvaa syrjintää ja rikollisuutta. Lisäksi pohditaan lainsäädännön muutostarpeita.

Vuodesta 2013 alkaen järjestö- ja viranomaisyhteistyönä toteutettu SAUMA-hanke keskittyy henkirikosten ja niiden yritysten käsittelyyn restoratiivisin menetelmin. Artikkelissa kerrotaan henkirikosten uhrien omaisten kokemuksista nk. Jälkikäsittelystä.

Nuorten pitkittyneitä rikoskierteitä yritetään katkaista Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän OmaPoliisi-toiminnan ja Aseman Lapset ry:n Pasila-hankkeen yhteistyöllä. Kokonaisvaltainen työ huomioi nuoren, perheen, kaverit sekä viranomaiset.

Kulttuurikongi-hankkeessa koulutetaan rikostaustaisista ihmisistä harrastusryhmien vertaisohjaajia.

Käsillä on viimeinen Haaste-lehden numero, joka on luettavissa painettuna. Tästä eteenpäin rikoksentorjuntaneuvosto julkaisee vain digilehteä. Muutos on merkittävä sisältäen sekä kysymysmerkkejä että positiivisia tulevaisuudennäkymiä.

Kriminologia-palstalla käsitellään rikollisuutta käyttäytymistieteen näkökulmasta.

Kyberrikokset-palstan aiheena on helpdesk-huijaus.

 
Julkaistu 27.3.2020
Sivun alkuun |