Etusivu » Juttuarkisto aihealueittain » Yhdyskuntaseuraamukset, muut rangaistukset kuin vankeus

Yhdyskuntaseuraamukset, muut rangaistukset kuin vankeus

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttamassa ja Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa TEAS-tutkimushankkeessa arvioitiin sakkojen korotuksen ja puuttumiskynnyksen laskun vaikutuksia yli- ja keskinopeuksiin Suomen teillä.

Hallitus esittää uuden yhdistelmärangaistuksen käyttöönottoa. Esityksen mukaan yhdistelmärangaistus koostuisi ehdottomasta vankeudesta ja sen jälkeisestä vuoden pituisesta valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistus voitaisiin tuomita vakavan rikoksen uusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle.

Mitä rikosseuraamusten laatu on ja miten sitä mitataan?

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Nieminen. Hän näkee seuraamusjärjestelmän kehittämisessä tärkeäksi vaikuttavuuden parantamisen, yhteiskunnan normaalipalvelujen käytön tehostamisen ja yhteistyöverkostojen rakentamisen. Rikosseuraamuslaitoksen keskeisenä tavoitteena on vähentää rangaistusta suorittavien riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin.

Pieni osa nuorista miehistä tekee runsaasti rikoksia. Tälle samalle osalle kasautuvat usein diagnosoimattomat ja hoitamattomat psykososiaaliset ongelmat, oppimisvaikeudet, päihdeongelmat, alhainen koulutustaso, työttömyys ja sosiaalinen syrjäytyminen. Viranomaisten ja järjestöjen nuorten lainrikkojien kanssa tekemässä työssä on kehitettävää.

Seuraamusta suorittavien valvonnassa käytetään kansainvälisesti yhä laajemmin sähköisiä menetelmiä. Tutkimusnäyttö sähköisten valvontamenetelmien vaikutuksista on lisääntynyt, mutta edelleen sitä on verraten vähän. Toistaiseksi lupaavimpia tuloksia on saavutettu valvotun koevapauden kaltaisissa järjestelyissä sekä ehdollisen vankeuden valvonnassa.

19.12.2012

Uusin rangaistusmuoto valvontarangaistus otettiin käyttöön runsas vuosi sitten (1.11.2011). Sekä rikosseuraamusesimies Maaret Lundahl että rikosseuraamustyöntekijä Almaleena Suomala ovat kokeneet rangaistusmuodon hyödyllisenä ja tarpeellisena, mutta myös haasteita on asiakastyön ja täytäntöönpanon valvonnan kautta noussut esille.

Paljon yhdyskuntapalvelun potentiaalista jää kansainvälisten arviointien mukaan käyttämättä, esimerkiksi mahdollisuuksia vaikuttaa tuomittujen asenteisiin ja käsityksiin ei hyödynnetä. Rankaiseminen on jäänyt pääasiaksi ja käytännöt ovat kaventuneet toimeenpanon järjestelyksi ja valvonnaksi.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä arvioi kriminaalipolitiikan muuttuneen monella tapaa viimeisen 10–15 vuoden aikana. Muutokset ovat erisuuntaisia ja kuva kriminaalipolitiikan "linjasta" on monella tapaa aiempaa moni-ilmeisempi. Jaksoon sisältyy niin järjestelmää kiristäneitä kuin sitä höllentäneitäkin vaiheita. Jo kertaalleen haudattu kuntoutuksen ajatus näyttää sekin kokeneen uuden tulemisen.

Kriminaalipolitiikassa pyritään rikollisuuden vähentämiseen mm. kytkemällä rikosoikeusjärjestelmä selvemmin osaksi hyvinvointivaltion palvelujärjestelmää. Tavoite on haasteellinen erityisesti kuntasektorille, jonka vastuulla hyvinvointipalveluiden tuottaminen pääsääntöisesti on.

Valvontarangaistus on yhdyskuntaseuraamus, joka asettuu ankaruudeltaan yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin. Tarkoituksena on, että uutta rangaistusta koskevat säännökset tulevat voimaan syksyllä 2011.

Kriminologia-palstalla arvioidaan tällä kertaa Yhdysvaltain vankilukujen kehitystä ja vankilukujen vaikutusta rikollisuuden määrään.

Valvotun koevapauden valmistelussa ja täytäntöönpanossa noudatettavat käytännöt vaihtelevat vankiloittain, mikä aiheuttaa ongelmia vankien yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa tehdyn tutkimuksen mukaan koevapaus tarjoaa kuitenkin järjestelmänä tarkoituksenmukaiset puitteet siviiliin paluuseen vankilatuomion jälkeen.

Tuore tutkimus valottaa yhdyskuntapalvelun arkea sekä oikeusviranomaisten, yhdyskuntapalvelun suorittajien ja palvelupaikkojen yhdyshenkilöiden käsityksiä yhdyskuntapalvelusta rangaistuksena. Enintään kahdeksan kuukauden vankeustuomio voidaan muuntaa yhdyskuntapalveluksi, jolloin tuomittu kohtaa palvelupaikoilla työyhteisön ja mahdollisesti paikan asiakkaita.

Terrorismin vastaisia toimia on vaikea arvostella. Tämä johtuu siitä, että terrorismi on eräänlainen inhimillisen pahan äärimuoto. Jokaisen kriittisen terrorismitutkijan on aloitettava esitelmänsä ja artikkelinsa vakuuttamalla, ettei hänen sanomaansa saa tulkita missään määrin terrorismin puolustamiseksi.

Nuorten kokemukset nuorisorangaistuksesta vaihtelevat, mutta yhdistävä piirre on epävarma suhtautuminen rikoksiin.

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa uutta seuraamusta, valvontarangaistusta. Valvontarangaistukseen tuomittu voisi suorittaa lyhyen vankeusrangaistuksensa sähköisessä valvonnassa kotonaan tai laitoshoidossa. Tuomitun liikkeitä seurattaisiin esimerkiksi matkapuhelimella tai jalkapannalla.

Nuorisorangaistusta koskevassa sääntelyssä ei ole suuria ongelmia. Myös toimeenpanokäytännöt osoittautuivat Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan tarkoituksenmukaisiksi ja toimiviksi. Seuraamuksen vähäiseksi jäänyt käyttö on kuitenkin selvä ongelma. Nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelmia laaditaan vähän ja kriminaalihuolto antaa joka toisessa tapauksessa kielteisen lausunnon nuorisorangaistuksen tarkoituksenmukaisuudesta.

Heini Ekholm ja Sanna Lahtinen kirjoittivat Haasteessa 1/2007 opinnäytetyöstään, jossa selvitettiin kahdeksan nuoren valvontakokemuksia. Kirjoituksessa tehtiin myös ehdotuksia eräiden valvonnan toimintatapojen parantamiseksi. Nuorten valvonta kaipaa kuitenkin perusteellisempaa remonttia. Mistä on kysymys? Mitä valvonnalle pitäisi tehdä?

Sosionomin (AMK) opintoihin liittyvässä opinnäytetyössä selvitimme ehdollisesti rangaistujen nuorten ajatuksia valvontatyöstä: miten nuoret kokevat valvonnan ja minkä takia he siihen sitoutuvat. Lisäksi kysyimme nuorten ajatuksia valvonnan vaikutuksesta rikolliseen käyttäytymiseen. Tiedustelimme nuorten mielipidettä myös siitä, kokevatko he valvonnan rangaistuksena ja mikä merkitys valvonnalla on heidän elämässään.

Vaihtoehtoseuraamusten ajatellaan olevan yksi keino vähentää vankilukua ja niiden kehittämistä korotetaan mm. oikeusministeriön strategioissa.

Selvitys valmistunut kolmen talousrikostyypin rangaistuskäytännön kehityksestä vuosina 1996–2004.

Oikeusministeriön työryhmä lisäisi yhdyskuntaseuraamusten käyttöä ja vaikuttavuutta. Tavoitteena olisi, että rikoksentekijä voisi nykyistä useammin suorittaa työpalvelun päihdeongelmastaan huolimatta.

Yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitys antaa hyvän ennusteen tuomitun kyvystä suoriutua yhdyskuntapalvelurangaistuksesta. Huomiota kannattaa kiinnittää päihdeongelmaan, tuomion pituuteen, asumis- ja toimeentulovaikeuksiin sekä työttömyyteen.

Kirjoituksessa käsitellään erilaisia yhdyskuntaseuraamuksiin liittyviä näkökulmia.

Kriminaalihuollon yksityisvalvojat ovat selvityksen mukaan naisvaltainen, keski-ikäinen ja hyvin koulutettu ryhmä, joka hoitaa valvontatyötä paljolti oman työnsä ohella korvauksetta.

Yhdysvalloissa kokeillaan parhaillaan erilaisia ongelmakeskeisiä tuomioistuimia. Brooklyn Mental Health Court valitsee asiakkaansa syytteen ja mielenterveysongelman perusteella. Kysymyksessä on vaihtoehtoinen seuraamus vähintään vuoden pituiselle ehdottomalle vankeusrangaistukselle.

 
Julkaistu 17.12.2013