Etusivu » Juttuarkisto aihealueittain » Väkivalta, seksuaalirikokset

Väkivalta, seksuaalirikokset

Kriminologia-palstalla esitellään tuore eurooppalainen tutkimus, joka tarkastelee henkirikosten selvitysastetta ja selviämiseen vaikuttavia tekijöitä Suomessa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Sveitsissä. Suomen poliisin henkirikosten selvityskyky osoittautui vertailussa hyväksi, mikä johtunee eroista rikollisuuden rakenteessa mutta myös rikostutkinnan tehokkuudessa.

Keskusrikospoliisin nettitiedustelussa seurataan lasten seksuaalisen hyväksikäytön tilannetta verkossa. Hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia jää usein viranomaisilta piiloon, sillä sen tuottajat ja käyttäjät toimivat omissa verkostoissaan eivätkä välttämättä jätä itsestään jälkiä .

28.09.2018

Verkkovihan taustalla on yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä

Suomalaisen 2015 julkaistun rekisteritutkimuksen tulosten mukaan joidenkin keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttöön voi liittyä kohonnut henkirikokseen syyllistymisen riski. Suurin riski liittyy kipulääkkeiden ja rauhoittavien bentsodiatsepiinien käyttöön. Masennuslääkkeiden käyttö on sen sijaan yhteydessä vain hieman kohonneeseen riskiin.

Juttuun on koottu muutamia vinkkejä yleisistä ja eri alojen ohjeistuksista työpaikkaväkivallan ehkäisyyn .

Naiset kokevat tutkimusten mukaan noin kaksi kertaa enemmän väkivaltaa ja sen uhkaa työtehtävissä kuin miehet. Väkivallan riskiammatteihin kuuluvat etenkin terveyden- ja sairaanhoitotyö, sosiaalialan hoitotyö sekä vartiointi- ja suojelutyö. Väkivallan uhka on ollut nousussa myös opetusalalla, liikenteessä, myynti- ja muussa asiakaspalvelutyössä.

Työpaikkakiusaamisella on useita haitallisia seurauksia työntekijöiden terveydelle ja hyvinvoinnille. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi kiusaamisesta voi aiheutua huomattavia taloudellisia menetyksiä paitsi uhrille itselleen, myös työnantajalle ja yhteiskunnalle. Kun tietoisuus työpaikkakiusaamisen aiheuttamista haitoista on lisääntynyt, monilla työpaikoilla on ryhdytty laatimaan toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn. Tähän on osaltaan vaikuttanut työturvallisuuslain säännös, joka velvoittaa työnantajaa puuttumaan tietoonsa tulleeseen kiusaamiseen. Viranomaisille ja uutisotsikoihin päätyneet kiusaamistapaukset kielivät kuitenkin siitä, ettei kiusaamisen käsittelyssä työpaikalla ole aina onnistuttu.

#metoo-kampanja on nostanut esiin seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun. Vaikka tärkeimmät tavat puuttua häirintään ja ahdisteluun löytyvät muualta kuin lainsäädännöstä, käytettävissä on myös lakiin perustuvia keinoja. Artikkelissa käydään lyhyesti läpi keskeiset lainsäännökset, joilla voi puuttua vakavimpiin tapauksiin.

Väkivallan tekijöille tarjottavat toimintamallit Pohjoismaissa

Ikäihmisiin kohdistuvaa väkivaltaa voitaisiin ehkäistä puuttumalla niihin olosuhteisiin, joissa perheet elävät. Suvanto ry. auttaa ikääntyneitä sekä puhelimessa että henkilökohtaisesti pääkaupunkiseudulla ja Oulussa.

Ikääntyneiden osuuden kasvu väestöstä nostaa esiin ikääntyneiden oikeudellisia ja turvallisuuskysymyksiä. Kotona asuvat ikääntyneet kohtaavat erilaisia riskejä ja heidän turvallisuudestaan huolehtiminen tuo haasteita myös sosiaali- ja terveydenhuollolle. Euroopan ja Suomen harmaantuessa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat kotona asuvat vanhat naiset.

Kansallinen rikosuhritutkimus osoittaa, että 65–74-vuotiaat kokevat olennaisesti vähemmän väkivaltaa ja uhkailua kuin nuoremmat ikäryhmät. Tällä ikäryhmällä väkivallan pelkokin on verraten matalalla tasolla. Yli 75-vuotiaiden turvallisuutta ei ole uhritutkimuksissa selvitetty.

Vastaanottokeskuksissa on yleisesti ottaen turvallista työskennellä ja asua. Työntekijöiden työssään kokemat väkivalta ja uhkatilanteet selittyvät työn luonteesta ja vastaavat yleisyydeltään sosiaali- ja terveydenalaa.

Artikkelissa tarkastellaan väkivaltaa tehneiden naisten pyrkimyksiä ja keinoja päästä eroon väkivallasta. Vankeusaikana läpikäytyjen toimintaohjelmien sijaan artikkelissa keskitytään naisten itsenäisiin pyrkimyksiin muuttaa käyttäytymistään ja välttää rikoksen uusiminen.

Kriminologia-palstalla tarkastellaan, miten tulojen ja varallisuuden eriarvoinen jakautuminen vaikuttavat henkirikollisuuteen.

Pirkanmaalla keskustellaan aiheesta perheiden kanssa

Ihmisoikeusliitto toteutti vuosina 2015–2016 ensimmäisen laajan selvityksen kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta. Selvitys osoittaa, että kunniaan liittyvä väkivalta on Suomessa olemassa oleva ilmiö, jonka uhreja ei kyetä auttamaan riittävästi.

Jääkiekkoseura Vaasan Sport on kehittänyt määrätietoisesti turvallisuustyötä.

Poliisi ja muut toimijat tekevät Suomessa tiivistä yhteistyötä jalkapallotapahtumiin liittyvän väkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Esimerkiksi Palloliiton keinoja ilmiön torjumiseksi ovat yhteiset ohjeet ja määräykset, turvahenkilöstön koulutus ja ammattitaito, turvapalautejärjestelmä, korkean riskin otteluiden turvamonitorointi, kannattajayhdyshenkilötoiminta ja jokavuotisen jalkapallon turvallisuusseminaarin järjestäminen.

30.09.2016

Pelikentän ohella käydään kamppailua kannattajien kesken. Peliin ei tulla vain katsomaan vaan myös osallistumaan.

Lapsiuhritutkimukset kertovat lasten ja nuorten kohtaavan yhä väkivaltaa lähes kaikilla elämänalueillaan. Liikunta- ja urheiluharrastukset eivät muodosta tästä ilmiöstä poikkeusta. Lapsiuhritutkimus 2013 -aineiston mukaan erityisesti poikien kokemukset harrastuksen ohjaajan tekemästä väkivallasta ovat yleisiä.

Monet keinot näyttävät voivan vähentää seksuaalirikosten riskiä ennen kuin niitä tapahtuu. Tieto eri toimien tehosta on tosin katkelmallista ja paikoin epävarmaa, mutta yhtä ja toista jo aletaan tietää melko varmasti.

Keskustelupuheenvuorossa käsitellään mm. turvapaikanhakijoiden seksuaalikasvatusta.

Keskustelupuheenvuorossa arvioidaan sukupuolisesta häirinnästä käytävässä keskustelussa tapahtunutta käännettä, kun se on liitetty kysymykseen maahanmuutosta.

Keskustelupuheenvuorossa pohditaan joukkoahdistelun määritelmää.

Verkossa tapahtuvan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön torjunta on monin tavoin haastavaa. Artikkelissa kerrotaan KRP:n internettiedustelun työstä.

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn on Euroopassa kehitetty erilaisia ohjelmia. Myös Suomessa tarvittaisiin matalan kynnyksen ohjelmaa.

Suomessa seksuaalirikollisten kuntoutus on painottunut seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutukseen. Vuosittain seksuaalirikoksista tuomitaan alioikeuksissa noin 500 henkilöä, joista osa osallistuu kuntoutusohjelmaan rangaistusajan suunnitelman mukaisesti. Stop-ohjelma on käytössä Riihimäen vankilassa ja Uusi suunta -ohjelma useissa suljetuissa laitoksissa, avolaitoksissa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Kuntoutusohjelmien tavoitteena on edistää rikollisesta käyttäytymisestä irrottautumista ja vähentää seksuaalirikosten uusimista.

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on yksi ihmisoikeuksista. Jokaisella on oikeus määrätä omat rajansa. Vammaisille naisille omien rajojen asettaminen on muita naisia haasteellisempaa.

Juttukokonaisuudessa kerrotaan mm. Tukinaisen, Välitä!-yksikön, Naisten Linjan, Nuorten Exitin ja Tyttöjen Talon kuulumisia ja näkemyksiä seksuaaliväkivaltatyön haasteista sekä esitellään uusia hankkeita.

Raiskauksen tai muun seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan uhreille ei ole palveluja riittävästi. Lisäksi palvelut ovat keskenään koordinoimattomia. THL:n julkaisema ohjeistus auttaa sairaanhoitopiirejä ja tulevaisuudessa sote-alueita luomaan alueellisia hoitoketjuja.

Yksilön itsemääräämisoikeus seksuaalirikosten sääntelyn on perusteluna verrattain tuore, ja tämä yksilön autonomiaan ankkuroituvan sääntelyn kehitys alkoi Suomessa asteittain vasta 1900-luvulla. Ennen tätä seksuaalirikosten sääntely on liittynyt taloudellisten suhteiden järjestämiseen sekä maalliseen ja uskonnolliseen valtapolitiikkaan.

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus valittiin keskeiseksi suojeltavaksi oikeushyväksi seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksessa (L 563/1998). Keskeinen rikos on raiskaus, jonka soveltamisalaa on laajennettu 2010-luvulla kahdella lainmuutoksella (L 495/2011 ja L 509/2014). Edelleen keskustellaan siitä, tulisiko raiskaus määritellä Suomessa suostumuksen puutteeseen perustuvan tunnusmerkistön kautta vai pitäytyä nykyisessä pakottamiseen perustuvassa tunnusmerkistössä.

Kirjoituksessa pohditaan seksuaalirikoslainsäädännön tavoitteisiin, sisältöön ja muuttamiseen liittyviä näkökohtia.

Uskonnollissa yhteisöissä tapahtuneet lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat herättäneet huomiota ja media on uutisoinut niistä. Kohut ovat herättäneet kysymyksiä niin yhteisöissä kuin niiden ulkopuolella.

Artikkelissa tarkastellaan nuorten kokeman seksuaalisen häirinnän ja väkivallan yleisyyttä Kouluterveyskyselyn valossa.

Naisjärjestöjen Keskusliiton entinen pääsihteeri ja naisiin kohdistuvan väkivallan asiantuntija Leena Ruusuvuori on ollut kehittämässä monia palveluita seksuaalirikosten uhreille. Tosin palveluja ei ole ollut saatavilla vielä kovinkaan kauan ja edelleen niitä on vähän. Hän korostaa poliitikkojen tuen tärkeyttä asioiden eteenpäin viemisessä.

Kirja-arviossa Jari Hautamäen teos Mikä minuun meni? Tositarinoita suomalaisesta perheväkivallasta (Gummerus 2014).

Turvakotipalveluiden rahoitusvastuu siirtyi viime vuonna kunnilta valtiolle. Uuden järjestelyn tavoitteena on tarjota tasalaatuisia turvakotipalveluja kaikkialla Suomessa. Tampereen turvakodissa muutokseen ollaan pääasiassa tyytyväisiä, mutta uusille asiakaspaikoille on edelleen tarvetta.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään maailmanlaajuisia väkivallan vähenemisen kehityskulkuja Steven Pinkerin teoksen pohjalta.

Väkivallan vähentäminen hyödyttää kaikkia sukupuoleen ja taustaan katsomatta. Ennaltaehkäisy edellyttää väkivallan eri muotojen ja väkivaltaa ylläpitävien mekanismien tunnistamista. Tätä vaikeuttavat menneisyydestä kumpuavat asenteet, joille on osin sokeuduttu.

Pelastakaa Lasten kehittämä Otanvastuun.fi-verkkoaineisto voitti tämän vuoden rikoksentorjuntakilpailun. Sivusto pyrkii ennaltaehkäisemään lapsiin kohdistuvaa laitonta ja haitallista seksuaalista toimintaa.

Suomi oli uuden ajan alussa selvästi nykyistä väkivaltaisempi maa.

Emeritusprofessori Heikki Ylikangas on tutkinut monia Suomen historian solmukohtia ja usein saanut tulkinnoillaan aikaan vilkasta keskustelua. Yksi hänen keskeisistä tutkimusaiheistaan on ollut suomalainen väkivalta. Länsinaapureihin verrattuna edelleen synkkiä väkivaltatilastoja Ylikangas selittää pääasiassa sosiaalisen eristäytyneisyyden tuottamalla arkuudella.

Parisuhdeväkivallan uusiutumista ehkäisevä MARAK-menetelmä on levinnyt ympäri maata ja tuo säästöjä viranomaisille.

Poliisi on yleensä ensimmäinen viranomainen, joka kohtaa väkivallan osapuolet kotihälytystilanteissa. Poliisin toiminnalla on siten suuri merkitys väkivaltaan puuttumisessa ja sen sanktioimisessa. Mutta onko sillä merkitystä myös väkivallan kierteen katkaisussa? Ja voimmeko ottaa oppia toisen maan malleista lainsäädännön ja resursoinnin eroista huolimatta? Toistaiseksi vertailevaa tutkimusta poliisin puuttumisesta perheväkivaltaan on saatavilla heikosti.

Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen on poliisille työturvallisuushaaste. Poliisiin kohdistetun väkivallan riskiä lisäävät tekijän aiempi virkamieheen kohdistama väkivalta, elämyshakuisuus, päihdekäyttö sekä impulssikontrolliongelmat.

05.06.2015

05.06.2015

Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten torjuntaa verkossa

Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan sitä, että väkivaltaa käytetään, se oikeutetaan tai siihen kannustetaan aatemaailmalla perustellen. Hallitus päätti vuonna 2012 toimenpideohjelmasta väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi. Sen otsikko "Tavoitteena eheä yhteiskunta" kuvaa hyvin ohjelman tavoitteita ja sisältöä.

Rikoksentorjuntapalstalla käsitellään alkoholia väkivallan myötävaikuttavana syynä ja siihen puuttumista.

Yleisesti Suomessa käytetyistä päihteistä varsinkin alkoholilla ja amfetamiinilla on osoitettu olevan yhteyttä väkivaltaan. Vaikka amfetamiinia käytetään Suomessa suhteellisen paljon, korostuu väkivaltatilastoissa nimenomaan yleisimmän päihteen, alkoholin osuus. Suomessa valtaosasta tapoista ja suurimmassa osassa pahoinpitelyistä alkoholi on yksi mukana olleista tekijöistä, jopa poikkeuksellisen korostetusti verrattuna kansainväliseen tasoon.

Lasten kanssa työskentelevät ovat velvollisia ilmoittamaan lastensuojelun viranomaisille, jos heille on työssään herännyt epäilys lapseen kohdistuneesta väkivallasta. Lastensuojelulain muutoksen jälkeen lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt merkittävästi, kuten myös ilmoitukset poliisille lapseen kohdistuvan väkivallan epäilystä.

Äidinrakkauteen ajatellaan luonnostaan kuuluvan halu suojella omia lapsia kaikelta pahalta. Näin varmasti onkin, mutta arkinen todellisuus on useissa lapsiperheissä toinen: Osa suomalaisista äideistä turvautuu fyysiseen väkivaltaan kasvattaessaan lapsiaan. Artikkelissa tarkastellaan äitien lapsiinsa kohdistamaa fyysistä väkivaltaa tutkimustiedon perusteella. Tulokset perustuvat pienten lasten vanhemmille tehtyyn kyselytutkimukseen.

Suomessa asuvien lasten ja nuorten väkivaltakokemuksista on saatavilla kattavasti tietoa nyt jo kolmelta kyselykerralta vuosilta 1988, 2008 ja 2013. Viimeisin lapsiuhritutkimus toteutettiin 2013–2014 Poliisiammattikorkeakoulun ja Nuorisotutkimusseuran yhteistyönä. Tutkimuksen perusteella väkivallan yleisyydessä on tapahtunut myönteistä kehitystä.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus täytti marraskuussa 25 vuotta. Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Heikki Sariola on seurannut urallaan, kuinka lapset ovat tulleet ihmisoikeusajattelun piiriin. Nykyään lapsiin kohdistuvat rikokset, myös lievät, otetaan vakavasti ja niihin puututaan eri tavalla kuin aikaisemmin. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja väkivallasta on helpompi puhua kuin ennen, mutta on tullut myös uusia tabuja, jotka liittyvät vähemmistöryhmiin.

12.12.2014

Euroopan Unionin perusoikeusviraston (FRA) syksyllä 2012 tekemän haastattelututkimuksen tulokset julkistettiin maaliskuussa. Suomalaisesta näkökulmasta huomio kiinnittyi siihen, että Suomi sijoittui Euroopan kärkeen naisten kokeman väkivallan yleisyydessä.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään työssä kohdattavaa väkivaltaa ja sen uhkaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman yhtenä tavoitteena on varmistaa työtä tekevien ihmisten turvallisuus. Rikoksentorjuntaneuvoston väkivaltajaosto on pitänyt esillä työssä kohdattavan väkivallan ehkäisyä. Jaoston syksyllä 2013 järjestämässä seminaarissa todettiin, että työssä koettavaa väkivaltaa on pyrittävä ehkäisemään samanaikaisesti monin keinoin.

19.03.2014

Kriminologia-palstalla pohditaan, miksi jotkut kulttuurit murhaavat enemmän kuin toiset.

Lähisuhdeväkivallan sovittelu on jakanut mielipiteitä jokamiehen tasolta aina EU:n ja YK:n komiteoiden ja työryhmien kannanottoihin saakka. Kriminaali- ja sosiaalipoliittisten ohjelmien yleisesti hyväksytty lähtökohtana on, että ohjelmien tulee perustua näyttöön. Lähisuhdeväkivallan sovittelun kannanotoissa ja niiden perusteluissa tämä periaate ei aina toteudu. Kirjoituksessa kuvataan lähisuhdeväkivallan keskeiset määritelmät, sen selittämiseksi esitetyt teoriat sekä teorioiden saamat politiikkamerkitykset. Lopuksi tuodaan myös suomalaiseen keskusteluun feminismin uusi tulkinta restoratiivisesta oikeudesta lähisuhdeväkivallan ratkaisujen etsimisessä.

Rikoksentorjunta-palstalla todetaan, että EU-direktiivi lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnasta vaatii enemmän kuin vielä osataan. Nyt Euroopassa olisi panostettava direktiivin edellyttämien (potentiaalisille) tekijöille suunnattujen interventio-ohjelmien kehittämiseen ja arviointiin. Ei saa kuitenkaan unohtaa myöskään muita toimia, joilla vaikutetaan tilannetekijöihin, potentiaalisiin uhreihin, heidän läheisiinsä, kavereihinsa ja kaikkiin ihmisiin rikosten riskiä alentavasti.

Poliisille vuonna 2011 tehtyjen rikosilmoitusten perusteella tyypillisin toistuvan väkivallan uhri on korkeintaan 40-vuotias suomalainen nainen, jolla on vakava päihdeongelma ja joka kokee parisuhteessa puolisonsa tekemää väkivaltaa. Parisuhdeterrorin uhreiksi nimetyn ryhmän lisäksi poliisin rikosilmoitusjärjestelmästä on tunnistettavissa neljä muuta toistuvan väkivallan uhrien ryhmää. Uhrien tunnistaminen on ensisijaisen tärkeää, jotta heitä voitaisiin auttaa nykyistä paremmin.

Tampereen Setlementtiyhdistys Naapuri ry:n Perheväkivaltaklinikka on kolmannen sektorin matalan kynnyksen palvelu, jossa tavoitteena on turvallinen ja väkivallaton perhe-elämä. Myös tämä hanke oli kilpailun kolmen parhaan joukossa.

Vuonna 2001 kokeiluna aloitettu hanke on vakiintunut Espoon poliisin ja Lyömättömän Linjan keskeiseksi lähisuhde- ja perheväkivaltaa ehkäiseväksi ja katkaisevaksi työksi. Yhteistyömalli sijoittui rikoksentorjuntakilpailussa kolmen kärkeen.

Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työ voitti ensimmäisen kansallisen rikoksentorjuntakilpailun, jonka teemana oli lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen. Jussi-työ on levinnyt jo kymmeneen kaupunkiin, mikä osoittaa rikoksentorjuntaneuvoston mukaan toiminnan toistettavuutta. Lisäksi 2009–2010 tehdyn arviointitutkimuksen mukaan Jussi-työ on pystynyt tarjoamaan apua ja tukea miehille ja siten myös perheille työskentelyssä kohti väkivallatonta yhteiseloa.

Päihde- ja mielenterveyspalveluissa on hyvä mahdollisuus ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Palveluissa kohdataan runsaasti niin lähisuhdeväkivaltaa kokeneita naisia, miehiä, lapsia ja perheitä kuin väkivallantekijöitäkin. Systemaattisen kartoituksen avulla vältytään hankalalta väkivallan merkkien tulkinnalta ja voidaan luoda vaikean asian käsittelyssä auttava rutiini.

Poriin perustettiin Satakunnan poliisilaitoksen ja Porin kaupungin yhteisellä päätöksellä moniammatillinen väkivallan vähentämistyöryhmä syksyllä 2011. Keväällä 2012 saatiin rikoksentorjuntaneuvostolta avustusta väkivallan vähentämiseen väkivallan tihentymäkartoituksen ja yhteisöllisten toimien avulla sekä verkostoituneen toimintamallin luomiseksi.

Tuore tutkimus kertoo nuorten parissa työskentelevien havainnoista. Ero kaupallisen seksin, seksuaalisen hyväksikäytön ja normaalin seksuaalisuuden välillä on häilyvä.

Suomessa syntyi koulu-ampumisten jälkeen uusi ilmiö: kouluihin ja opetusalaan kohdistuneet uhkaukset. Ennen tapahtuneita kouluampumistapauksia oppilaitoksiin kohdistui Suomessa vain yksittäisiä uhkauksia. Näistä lähes kaikki olivat helposti tunnistettavissa ilkivaltaisiksi. Koulu-mpumisten osakseen saama valtava medianäkyvyys vaikutti osaltaan uhkausten määrän kasvuun, kun huomionhakuiset henkilöt käyttivät tapahtumia omiin tarkoitusperiinsä.

Edelleenkin vain alle viidesosassa koulun tiedossa olleista tapauksista kiusaaminen saadaan loppumaan. Oikeusjärjestelmästä ei nykyisellään ole merkittävää apua kiusatulle oppilalle.

Tutkimuksen mukaan sovittelijat tunnistavat lähisuhdeväkivallan sovittelun erityispiirteet ja ongelmakohdat melko hyvin koulutuksensa pohjalta, mutta kuitenkin keskeyttävät sovittelun harvoin. Sovittelijat kaipaavat yhtenäisiä käytännön ohjeistuksia esimerkiksi juuri sovittelun keskeyttämiseen ja haastavien tilanteiden harjoittelua koulutuksessa.

Väkivaltaa tilastoidaan lukuisissa eri toimijoissa – kussakin toimijan omiin tarpeisiin sovitetulla tavalla omissa työtilastoissa.

On vahingollista tulla sellaisen henkilön satuttamaksi, josta on kaikkein riippuvaisin. Pahoinpitely vaurioittaa lapsen itsetuntoa ja perusluottamusta aikuisiin sekä voi aiheuttaa mm. stressinsietokykyyn vaikuttavia muutoksia lapsen keskushermostossa. Se opettaa lapselle, että lyöminen tai lyödyksi tuleminen on hyväksyttävä tapa kontrolloida tunteita, ihmissuhteita ja ratkaista ongelmia. Lapsen pahoinpitely voi aiheuttaa myös lapsen kuoleman.

Suomessa on ansiokkaasti tutkittu lapsiin kohdistuvan seksuaalisen kiinnostuksen esiintymistä, syitä ja mittaamista, mutta pedofilian hoidon kehittämisessä Suomi ei ole edellä kulkijoita. Erityisen tärkeää olisi saada käyttöön ennaltaehkäiseviä hoitomenetelmiä.

Suomessa, erityisesti Helsingin yliopiston oikeuspsykiatrian tutkimusryhmässä, on viime vuosina tehty useita kansainvälistä arvostusta saaneita tutkimuksia, joissa on selvitetty alkoholin käytön yhteyttä väkivaltaiseen käyttäytymiseen.

Ennalta estäminen, uhka-arviointi ja riskinhallinta poliisissa

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana tutkimusprofessori ja ylilääkäri Hannu Lauerma. Hän muistuttaa, että psyykenlääkkeiden ryhmän sisällä on keskenään hyvin eri tavoin vaikuttavia lääkkeitä, minkä vuoksi ne pitäisi eritellä keskustelussa. Yleensä oikeassa käyttötarkoituksessa ja asianmukaisessa hoidossa mielialalääkkeet eivät suinkaan lisää riskiä väkivaltaiseen käyttäytymiseen vaan nimenomaan pienentävät sitä. Tutkimusta lääkkeiden käytön yhteydestä väkivaltaan tarvitaan silti enemmän.

Digitaalinen media ja teknologian kehitys on luonut uusia lasten seksuaalisen hyväksikäytön muotoja. Samalla se antaa mahdollisuuksia myös rikosten selvittämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Jo tapahtuneisiin rikoksiin reagoimisen ohella tarvitaan keinoja myös ennaltaehkäisyyn. Pelastakaa Lapset on parhaillaan valmistelemassa oma-apuverkkoaineistoa henkilöille, jotka ovat huolissaan lapsiin tai lasten kuviin kohdistuvasta seksuaalisesta kiinnostuksestaan.

Näkökulma-kirjoituksessa kommentoidaan lähisuhdeväkivallan sovittelua.

Kirjoituksessa kuvataan lähisuhdeväkivallan sovitteluprosessin etenemistä käytännönläheisesti – sovittelualoitteen saapumisesta ja soveltuvuusarvioinnista siihen mitä ja miten sovitellaan.

Lähisuhdeväkivallan sovittelijoiden koulutuksessa on vielä kehittämistä.

Jokelan kouluampumisesta 2007 tähän päivään suomalaiset koulut ovat poliisin tietojen mukaan joutuneet yli 600 uhkauksen kohteeksi. Myös muissa maissa kouluampumiset ovat käynnistäneet koulu-uhkausten sarjoja, joissa useimmiten nuoret tekijät uhkaavat omaa tai entistä kouluaan vastaavalla teolla. Näiden uhkausten vaarallisuutta voidaan arvioida uhka-analyysin menetelmällä. Yksi olennainen osa prosessia on uhkaajan motiivin selvittäminen. Tässä artikkelissa tarkastellaan koulu-uhkaajien itse ilmoittamia motiiveja erityisesti impulsiivisuuden näkökulmasta. Aineistona ovat Suomessa vuonna 2010 tehdyt koulu-uhkaukset, jotka on tutkittu rikoksina.

Hätäkeskuksissa vastaanotetaan päivittäin tuhansia puheluja kansalaisilta. Suurimmassa osassa on kyseessä todellinen avuntarve ja soittaja ottaa avun vastaan tyytyväisenä. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös puheluita, jotka eivät kuulu hätänumeroon ja jotka ovat suoranaista asiakasväkivaltaa hätäkeskuspäivystäjää kohtaan.

Asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät joutuvat enenevissä määrin kohtaamaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Enää ei voida keskittyä pelkästään fyysisten väkivallantekojen ennaltaehkäisyyn asiakaspalvelupisteillä, vaan on myös otettava huomioon, että monilla aloilla asiakaspalvelu on siirtymässä entistä enemmän puhelinpalveluun ja internetiin. Samalla kynnys uhkailulle saattaa pienentyä, sillä uhkailija voi kokea, että nimetön puhelu tai sähköpostiviesti takaa anonymiteetin.

Kriminologia-palstalla tarkastellaan väkivallan määrää eri aikakausina.

Ikääntyneiden turvallisuustarpeisiin pitäisi alkaa kiinnittää enenevässä määrin huomiota myös rikosten ehkäisyn näkökulmasta. Tieto ikääntyneistä uhreista ja heidän kokemistaan rikoksista on kuitenkin puutteellista ja vaikeasti saatavilla. Tämän havaitsi rikoksentorjuntaneuvoston työryhmä, joka selvitti ikääntyneisiin kohdistuvia rikoksia ja niiden ehkäisyä.

Oikeuteen viedyissä huoltoriidoissa tulee esiin väitteitä vanhempien tekemästä parisuhdeväkivallasta, väkivallasta lapsia kohtaan ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Viranomaisten tapa arvioida väkivaltaväitteitä suhteessa lapsen etuun näyttää asiakirja-aineiston valossa epäjärjestelmälliseltä. Vaikka väkivallasta olisi näyttöä, se ei myöskään välttämättä vaikuta oikeuden päätökseen lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta.

Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan tällä kertaa rikostilaisuuksia ja arkirutiineja rikosten syinä ja rikosten torjunnan mahdollisuuksina.

Runsas puolet suomalaisista miehistä on kokenut joskus 15 vuotta täytettyään fyysistä väkivaltaa, väkivallalla uhkailua tai seksuaalista väkivaltaa. Väkivalta oli usein tuntemattoman tekemää. Nykyisen kumppaninsa tekemää parisuhdeväkivaltaa oli kokenut 16 prosenttia parisuhteessa olevista miehistä.

Lasta lyömätön Satakunta -hanke pyrkii vähentämään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa. Tarkoitus on oppia tunnistamaan väkivallan merkkejä ja puuttua tilanteeseen varhain. Olennaista on alueen viranomaisten verkostoituminen keskenään. Tärkeä työkalu on internetsivusto, jolle on koottu eri viranomaisten toimintaohjeita ja tietoa väkivallasta.

01.10.2010

Tuomareihin ja syyttäjiin kohdistuvaa häirintää, uhkailua, väkivaltaa, lahjontaa ja vahingontekoja on selvitetty HEUNIn ja Ruotsin BRÅn tutkimuksessa. Yleisin epäasiallisen vaikuttamisen muoto oli erilainen häirintä – syyttäjistä yli viidennes oli joutunut sen kohteeksi. Viranomaisten perheenjäseniin teot kohdistuvat harvoin.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään tällä kertaa itsemurhien ja henkirikosten sekä niiden torjunnan yhteyksiä. Sekä itsemurhia että väkivaltakuolemia on edelleen vähennettävä.

Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan tällä kertaa vakavan väkivallan riskiä, lähestymiskieltoa ja muita rikoksentorjunnan mahdollisuuksia.

Espanja on EU-puheenjohtajuuskaudellaan nostanut voimakkaasti esiin naisiin kohdistuvan väkivallan kysymyksiä. Maa on tehnyt aloitteita uhrien kattavammaksi suojelemiseksi ja väkivaltatiedon paremmaksi hallinnoimiseksi. Madridissa järjestettiin maaliskuussa EU-seminaari, jonka tavoitteena oli lisätä tietoa sukupuolittuneesta väkivallasta ja sen ehkäisemisen keinoista.

Euroopan neuvostossa (EN) aloitettiin keväällä 2009 naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja niiden vastaista toimintaa koskevat yleissopimusneuvottelut. Sopimus valmistunee ensi vuoden alussa.

Väkivalta perheissä ja lähisuhteissa on ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan näyttöön perustuvaa kontrollipolitiikkaa, jonka painopisteitä ovat rankaisemisen sijaan ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja palveluunohjaus.

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista nykyistä ankarampia rangaistuksia ja uusia tekoja rangaistaviksi. Uudistuksella halutaan korostaa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten paheksuttavuutta ja estää niitä. Lasten suojaa parannettaisiin tarkastamalla heidän kanssaan toimivien rikostaustat nykyistä tarkemmin.

Nuorten väkivallanteoista valtaosan tekee hyvin pieni joukko. Jotta vakavaa nuorisoväkivaltaa voitaisiin tehokkaimmin ehkäistä, riskiryhmät olisi tärkeää tunnistaa jo varhaislapsuudessa. Tätä korostaa rikoksentorjuntaneuvosto kannanotossaan, jonka se julkisti nuorisoväkivallan riskitekijöitä ja ehkäisemistä käsitelleessä asiantuntijaseminaarissa toukokuussa Helsingissä.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo. Hän kertoo, että järjestö panostaa nyt kansalaistoiminnan kehittämiseen. Toinen haaste on järjestön päihde- ja väkivaltaongelmista kärsiville lapsiperheille tarkoitettujen palvelujen rahoitus.

Noin 12 prosenttia suomalaisista on vuoden aikana kokenut väkivaltaa tai uhkailua. Kuusi prosenttia on joutunut fyysisen väkivallan uhriksi ja kaksi prosenttia on saanut väkivallasta fyysisen vamman. Nämä tiedot käyvät ilmi vuoden 2009 kansallisesta uhritutkimuksesta. Vastaava tutkimus on toistettu seitsemästi vuoden 1980 jälkeen ja muodostaa tärkeimmän kokonaisrikollisuutta koskevan tietolähteen maassamme.

KiVa Koulu on uusi toimenpideohjelma kiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Ohjelma kehitettiin Turun yliopiston psykologian laitoksen ja oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä (2006–2009) opetusministeriön rahoituksella. Ohjelman näkemys kiusaamisesta sekä konkreettiset sisällöt perustuvat kiusaamista koskevaan tutkimustyöhön, jota Turun yliopistossa on tehty jo pitkään. KiVa Koulu valittiin Suomen edustajaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun 2009.

Suomalainen koulukiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, KiVa Koulu -hanke, voitti vuoden 2009 Euroopan rikoksentorjuntakilpailun. Voittaja julistettiin 9. joulukuuta Euroopan rikoksentorjuntaverkoston konferenssissa Tukholmassa. Palkinnon vastaanottivat KiVa Koulu -hankkeen johtajat, professori Christina Salmivalli (kuvassa vas.) ja erikoistutkija Elisa Poskiparta

Vuonna 2007 poliisille ilmoitettiin 340 alle 15-vuotiaisiin kohdistuvaa epäilyä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Valtaosa uhreista oli 12−14-vuotiaita tyttöjä. Rikoksesta ilmoittivat yleensä lapsen vanhemmat tai sosiaaliviranomaiset.

28.09.2009

Kriminologia-palstalla käsitellään tällä kertaa koulusurmien taustaehtoja.

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien yhtenä seurauksena oli, että julkisuudessa alettiin käyttää kouluväkivallan käsitettä koulukiusaamisen sijasta tai ohessa. Kouluampumiset ja niiden torjunta voidaan sijoittaa osaksi kouluväkivallan perinnettä. Kouluampumiset sekä jatkavat tätä perinnettä että uudistavat sitä valikoimalla uhrit satunnaisesti, pyrkimällä laajaan tuhoon ja rakentamalla tietoisen mediastrategian. Koulusurmien ehkäisyssä olisikin syytä kiinnittää huomiota niihin tekijöihin koulussa, jotka tukevat väkivaltaista käyttäytymistä, ja pyrkiä muuttamaan koulukulttuuria.

Väkivaltaisten pariskuntien kanssa työskentelyssä on omat sääntönsä. Terapiatyöntekijän ensisijaisia tehtäviä ovat uhrin turvallisuudesta huolehtiminen, tekijän vastuunotto teostaan sekä lasten aseman turvaaminen. Usein asiakassuhteen luomisessa auttaa erillistyöskentely. Aikalisä-mallista voi saada ensiapua tiukkoihin tilanteisiin kotona, jos molemmat aikuiset sitoutuvat sen käyttöön.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen. Hän pitää hyvänä, että väkivaltatyöhön on jo kehitetty paljon hyviä toimintatapoja. Silti hyvien mallien vakiinnuttaminen projekteista kunnan pysyväksi toiminnaksi tahtoo olla vaikeaa, samoin niiden levittäminen muualle maahan.

Väkivallan määrä ei ole Suomessa vähentynyt sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti. Rikoksentorjuntaneuvosto suosittaa, että kansallisen väkivallan vähentämisohjelman mukaisia toimia jatketaan ja väkivallan vähentämistä tehostetaan uusilla toimilla.

Järvenpään väkivallan vähentämisen pilottihanke päättyi, mutta työ väkivallan vähentämiseksi jatkuu.

Peruspiirteiltään naisiin kohdistuva henkirikollisuus osin eroaa huomattavasti miehiin kohdistuvasta ja osin on hyvin samankaltaista. Perustavin ero on lähisuhde- ja erityisesti parisuhdeväkivallan keskeinen asema. Yhteistä on puolestaan kytkös alkoholin käyttöön ja sosiaaliseen huono-osaisuuteen.

Maahanmuuttajataustainen lapsi oireilee kuten muutkin perheväkivaltaa kohtaavat lapset. Mutta heillä saattaa olla suurempi kynnys puhua ongelmasta, kertoo lastensuojelutyön esimies Rina Reini-Laaksonen Tampereen ensi- ja turvakodista.

Rikosten törkeys vaihtelee huomattavasti tuomioistuimissa käsiteltävissä lapsen seksuaalisissa hyväksikäytöissä. Lievimmillään kysymys on seksuaalissävytteisistä vihjauksista tai tekstiviesteistä, törkeimmillään lapsi on voitu pakottaa väkivallalla sukupuoliyhteyteen useiden vuosien ajan.

Artikkelissa esitellään käytettävissä olevia hoito- ja tukimuotoja uusimisriskin pienentämiseksi.

Uuden kyselytutkimuksen mukaan lapset ja nuoret kokevat väkivaltaa useammin kuin aikuiset. Pojista runsaat 20 ja tytöistä noin 15 prosenttia ilmoitti joutuneensa pahoinpitelyn kohteeksi kuluneen vuoden aikana. Tyypillisesti väkivallan tekijänä on ikätoveri kotona tai koulussa; noin joka kymmenennessä tapauksessa on kyse aikuisen lapseen kohdistamasta väkivallasta.

Rikoksentorjuntaneuvoston valmistelemassa kansallisessa väkivallan vähentämisen ohjelmassa (2006–2008) haluttiin ottaa väkivallan torjunta osaksi paikallista turvallisuussuunnittelua. Suunnittelussa tarvitaan täsmällistä tietoa siitä, missä ja milloin väkivaltaa ilmenee. Siksi ohjelmassa ehdotettiin, että poliisin RIKI-järjestelmästä tulostetaan maanlaajuisesti väkivallan keskittymät. Väkivallan keskittymien kartoitusta on nyt kokeiltu Oulun läänissä.

Uusi tutkimus osoittaa persoonallisuuspiirteiden yhteyden väkivaltarikollisten riskiin syyllistyä uusiin rikoksiin. Tutkimus myös tuotti uusia työkaluja rikostentekijöiden yksilötason arviointityöhön.

Tukholman kriminologian palkinnon 2008 saivat David Olds ja Jonathan Shepherd rikoksentorjunnan menetelmien kehittämisestä. Kontrolloidut kokeet osoittavat, että heidän uraauurtavien keksintöjensä avulla on ehkäisty rikollisuutta korkean riskin ihmisillä ja sosiaalisissa ympäristöissä.

29.09.2008

Kidutus syytä määritellä omaksi rikoksekseen Suomessakin.

Perheen sisäisellä lähestymiskiellolla puututaan usein vakavaksi kärjistyneeseen lähisuhdeväkivaltaan. Valmistelun lähtökohdissa ja toimeenpanossa on puutteita, minkä vuoksi kiellosta aiheutuu haitallisia sivuvaikutuksia.

Naisuhritutkimus on kartoittanut naisiin kohdistuvan väkivallan piirteitä ja keinoja sen ehkäisemiseksi eri kulttuureissa.

Helsingissä pidettiin maaliskuussa pohjoismainen uhrikonferenssi teemalla Väkivallan uhrit – meidän vastuumme. Ohjelmassa keskityttiin lapsiin, vanhuksiin ja muihin väkivallan uhreihin, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Lisäksi painopisteenä oli väkivalta ja terveys sekä vähemmistöryhmien kohtaama väkivalta. Konferenssiin osallistui parisataa tutkijaa ja uhriasioiden parissa työskentelevää ammattilaista.

Vakavia väkivaltarikoksia tehneiden henkilöiden lapset ovat väkivaltarikollisuuden ja rikollisuuden riskiryhmä. Tunnistamalla korkean riskin lapsiryhmiä voidaan kehittää spesifisempiä ennaltaehkäisyohjelmia ja aloittaa tukitoimet riittävän aikaisin, jotta ne vaikuttavat useisiin varhaisiin riskitekijöihin.

EU:n rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) hyvien käytäntöjen konferenssin teemana oli kotiväkivallan torjunta. Konferenssin yhteydessä ratkaistuun Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun osallistui 15 maata. Sen voitti Malmön naisrauhahanke.

Aggression Replacement Training (ART) -menetelmä on kehitetty epäsosiaalisesti käyttäytyvien nuorten auttamiseksi. Se koostuu säännöllisistä ryhmätapaamisista, joissa nuoret opettelevat ja harjoittelevat sosiaalisia taitoja, itsehillintää ja moraalista päättelyä. Yksinkertaisuutensa ja strukturoidun toimintamallin vuoksi menetelmää voidaan käyttää joustavasti erilaisissa ympäristöissä yli ammatti- ja koulutusrajojen. Suomeen se on rantautunut 2000-luvulla.

Tuoreen ruotsalaisen selvityksen mukaan lapsiin ja nuoriin otetaan netissä runsaasti yhteyttä seksuaalisessa tarkoituksessa. Useimmat lapset ja nuoret osaavat suojautua aikuiseksi epäilemänsä ehdotuksilta. Ns. grooming-ilmiön torjumisessa on tärkeää kouluttaa lapsia ja vanhempia turvalliseen netin käyttöön, toimia yhteistyössä nuorten nettipalvelujen tuottajien kanssa sekä kehittää lainsäädäntöä ja poliisin toimintaa.

Oikeusistuimet luottavat ratkaisuissaan usein lääkärin diagnooseihin. Sairauksissa ja vammoissa lääkärit ovatkin kiistattomia asiantuntijoita. Seksuaalisen hyväksikäytön tai insestin kohteeksi joutuminen ei kuitenkaan ole sairaus vaan tapahtuma. Virheellinen käsitys hyväksikäyttödiagnoosin statuksesta tautiluokituksessa ja sen merkityksestä oikeudenkäynnissä voi aiheuttaa oikeusturvaongelmia. Voidaanko ihminen tuomita diagnoosin perusteella?

PAKE eli pahoinpitely- ja kehokarttalomake otettiin käyttöön Malmin poliisipiirin ja Malmin sairaalan päivystyspoliklinikan yhteistyössä vuonna 2002. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa tarkasteltiin dokumentoituja pahoinpitelytapauksia ja seurattiin niiden etenemistä rikosprosessissa. Aineistona oli 399 vuoden 2003 lopulla Malmin sairaalan päivystykseen tullutta väkivaltatapausta. Niistä runsas neljännes oli pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Noin yksi kymmenestä suomalaisesta on vuoden aikana kokenut väkivaltaa tai uhkailua. Noin kaksi prosenttia on saanut väkivallasta fyysisen vamman. Nämä tiedot käyvät ilmi vuoden 2006 kansallisesta uhritutkimuksesta. Vastaava tutkimus on toistettu kuudesti vuoden 1980 jälkeen ja muodostaa tärkeimmän kokonaisrikollisuutta koskevan tietolähteen maassamme.

Suomen ehdokas vuoden 2006 Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon saajaksi on Keravan koulujen päättäjäisviikonlopun katutapahtuma. Vuonna 2002 ensimmäisen kerran järjestetystä Katujen yöstä on muodostunut jokavuotinen käytäntö, joka pitää sisällään mm. katusählyä, makkaranpaistoa ja ilmaiskonsertin. Lisäksi vanhemmat ja järjestöt partioivat kaduilla aamuyöhön ja poliisi tehostaa valvontaansa. Toiminnalla on ollut hillitsevä vaikutus nuorten juhlintaan.

Lehtien palstoilla väkivalta näkyy järvenpääläisille ravintolaillan päätteeksi tapahtuvina tappeluina ja humalaisten puukotuksina. Poliisin tilastoimissa rikoksissakin alkoholi on mukana kahdessa tapauksessa kolmesta. Suuri osa väkivallasta ei kuitenkaan tule viranomaisten tietoon. Järvenpään pilottihankkeen yhtenä tarkoituksena on hakea keinoja väkivallan kattavampaan ehkäisyyn ja puuttua piiloon jäävään rikollisuuteen. Lapset ja nuoret sekä alkoholiehtoisen väkivallan vähentäminen nousevat avainasemaan.

A-klinikkasäätiö järjesti muutaman yhteistyökumppanin kanssa päihdetiedotusseminaarin Saksassa syyskuussa. Siellä käsiteltiin monipuolisesti päihteiden ja väkivallan yhteyksiä. Näkökulmia olivat mm. katuväkivalta, vankilat ja perheväkivalta. Seminaarin puhujat tulivat sekä Saksasta että Suomesta.

Vuoden 2004 alkoholipoliittiset ratkaisut ja alkoholin kulutuksen kasvu eivät vaikuttaneet mm. väkivaltarikollisuuteen aivan kuten ennustettiin.

Parisuhdeväkivallan vorovaikutusluonne, naisen väkivaltaisuus, miehen kokemukset väkivallan uhrina ja väkivallan erilaiset ilmenemismuodot ovat jääneet tutkimuksessa vähälle huomiolle. Kehittämistyötä on tehty kapeasta näkökulmasta eikä menetelmien vaikuttavuutta ole juuri arvioitu. Toivottua tulosta väkivallan vähentämisessä ei ole saavutettu.

Vuonna 2005 tehdyn kyselyn mukaan naisten aikuisiällä kokema väkivalta on hieman lisääntynyt. Väkivallan rakenteessa on tapahtunut muutos siten, että väkivaltaa parisuhteessa oli hieman aikaisempaa vähemmän. Sen sijaan naisten kokema väkivalta ja uhkailu parisuhteen ulkopuolella ovat yleistyneet.

Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteitä ovat, että se on saattanut jatkua jopa vuosikymmeniä, pahoinpitelijöiden kirjo on laajempi ja se voi liittyä vanhetessa tuleviin sairauksiin. Suomessa järjestettiin kesällä Kätketyt äänet -kampanja iäkkäisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

1970-luvulla alkanut yhteiskunnallinen keskustelu johti lainmuutokseen ja ruumiillisen kurituksen yksiselitteiseen kieltämiseen 1984. Neljännesvuosisadan aikana on tapahtunut merkittävä historiallinen muutos suhtautumisessa lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Prosessi on kuitenkin vielä puolitiessään.

Uskomuksia purkamassa osa I.

Espoossa vuonna 2001 aloitetun viranomais- ja järjestöyhteistyön tavoitteena on aiempaa tehokkaammin vastuuttaa parisuhdeväkivallan tekijää, torjua väkivaltaista käyttäytymistä ja kehittää eri viranomaisten ja muiden väkivaltatyötä tekevien tahojen yhteistyötä.

Ruotsissa syntyi viime vuonna kova kiista Sukupuolisota-nimisestä TV-dokumentista. Kiista johti maan suurimman turvakotijärjestön toiminnanjohtajan eroon ja siihen, että Uppsalan yliopisto asetti kahden hengen selvitysryhmän arvioimaan professori Eva Lundgrenin tutkimustoiminnan laatua ja mahdollista vilpillisyyttä.

Vangit hakeutuvat eristykseen hyvin monista eri syistä. Vankien turvattomuutta lisäävät sekä vankiloiden korkeat vankiluvut että järjestäytyneiden rikollisliigojen toimintatavat.

Pedofiliaksi ja insestiksi luokitellaan julkisuudessa sekalaisia ilmiöitä.

“Barnahuset" on islantilainen malli, jolla autetaan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneita lapsia ja nuoria selviytymään tuskallisesta tapahtumasta sekä siihen liittyvästä oikeusprosessista. Sekä hoitoon että oikeusjuttuun liittyvät tutkimukset ja selvitykset tehdään saman katon alla. Uusi lähestymistapa on nostanut selvitysten laatua, ja lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa nostetaan aiempaa selvästi enemmän syytteitä. Lisäksi lapset ja heidän vanhempansa saavat viipymättä kontaktin mm. tarvittaviin hoitotahoihin.

Perheneuvolat ovat terveyskeskusten ja poliisin jälkeen yleisin taho, josta parisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset hakevat apua. Millaista apua he tällöin saavat ja miten väkivallasta puhutaan tapaamisissa? Miten yleiset parisuhdetta ja vanhemmuutta koskevat kulttuuriset käsitykset kytkeytyvät väkivallan käsittelyyn?

Nuoret liittivät väkivallan elämäänsä niin kotona, koulussa, kaduilla kuin laitoksissa, ja moni koulukodissa haastateltu toi esiin omia kokemuksiaan väkivallasta. Väkivallalla oli nuorten sosiaalisissa ympäristöissä monia sallittuina pidettyjä tehtäviä, joista he olivat keskenään yllättävänkin yksimielisiä.

Pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö osana kunnan peruspalvelua.

10.06.2005

Vuosina 2000–2002 toteutettiin äitiys- ja lastenneuvoloissa hanke, jossa etsittiin hyvää tapaa tunnistaa, kohdata ja ottaa puheeksi naisen kokema parisuhdeväkivalta. Parisuhdeväkivallan tunnistamista ja puheeksi ottamista sekä viranomaisten yhteistyötä varten laadittiin myös toimintaohje.

Alle 10 prosenttia raiskausta koskevista ilmoituksista johtaa syytteen nostamiseen. Tuoreessa tutkimuksessa on etsitty syitä sille, miksi vain harvaa raiskausrikosta on käsitelty tuomioistuimessa.

Rikoksentorjuntaneuvoston valmistelema ohjelmaehdotus vakavan väkivallan vähentämiseksi luovutettiin tammikuussa oikeusministeri Johannes Koskiselle. Tavoitteena on vaikuttaa niin humalahakuiseen juomiseen ja syrjäytyneisiin väkivallan käyttäjiin ja uhreihin kuin madaltaa parisuhdeväkivaltaan puuttumiskynnystä ja ehkäistä työssä koettua väkivaltaa. Keskeistä on henkirikosten vähentäminen. Ehdotus on laajalla lausuntokierroksella.

Haaste 1/2004 Pääkirjoitus

Haaste 2/2002 Pääkirjoitus

 
Julkaistu 17.12.2013