Etusivu » Juttuarkisto aihealueittain » Talousrikollisuus, yrityksiin kohdistuvat rikokset, yksityinen turva-ala

Talousrikollisuus, yrityksiin kohdistuvat rikokset, yksityinen turva-ala

Keskusrikospoliisi tiedotti viime marraskuun lopulla käynnissä olevasta suuresta esitutkintakokonaisuudesta, "Case V:stä". Rikoskokonaisuudessa liivijengiläisten epäillään lahjoneen rakennusmestareita rahalla ja huumeilla – Bandidosin ja sen alajengin jäsenet ovat siis päässeet urakoimaan isoille työmaille. Juttuun kietoutuu myös epäiltyjä huumausainerikoksia ja kiristyksiä.

Yhteisösakkotuomiot työturvallisuusrikoksissa ovat tutkimuksen mukaan yleistyneet, mutta sakkojen taso on jäänyt lieväksi. Vain joka neljännessä tapauksessa yritykselle tuomitaan yhteisösakko. Useimmiten työturvallisuusrikoksista rangaistaan edelleen työnjohtotasoon tai keskijohtoon kuuluvia yksilöitä.

Talousrikostorjuntaa ovat viime vuosina muokanneet kaksi muutosta. Poliisin hallintorakenneuudistusten 2014 käynnistyneen viimeisimmän vaiheen (PORA III) myötä poliisiyksiköiden määrää on vähennetty. Samaan aikaan talousrikostutkinnan tehostamiseen on myönnetty lisämäärärahaa, minkä jatkuminen on epävarmaa.

Nuorten suhteita poliisiin ja yksityiseen turvallisuusalaan käsittelevä väitöstutkimus painottaa, että nuorten kohtaamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Konflikteja voidaan välttää nuorta kunnioittavalla kohtelulla. Etenkin nuorten sekä vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kohtaamisista ei ole riittävästi tietoa.

Urheilukin on kuvassa mukana

Puolueiden koko historian ajan on varainhankinnalla ollut niille tärkeä merkitys. Julkisen tuen lisäksi keskeisiä tulonlähteitä puolueille ovat muun muassa jäsenmaksut, arpajaiset, erilaiset myyntitulot ja keräykset, liiketoiminnan tulot sekä lahjoitukset. Vaali- ja puoluerahoituslainsäädännön tavoitteena on ehkäistä korruptiota ja epäasiallisiin sidonnaisuuksiin perustuvaa vaikuttamista puolueiden toimintaan.

Suomessa on arvioitu ja harkittu vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia. Pulmat liittyvät ennen kaikkea päätöksentekoon vaikuttamisen "epäasiallisuutta" koskevaan kriteeriin.

Ilmoittaja on tärkeä toimija korruption torjunnassa

Suomalaiset yhtiöt kiinnittävät lahjonnan ehkäisemiseen enemmän huomiota kuin koskaan. Kansainvälisen lahjontasääntelyn kehitys sekä kiristyvät raportointivaatimukset ovat lisänneet yritysten paineita torjua korruptioriskejä.

Julkishallinnon yhtiöittäminen korruption torjunnan haasteena

Hankintalainsäädännön tavoitteena on turvata tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus, edistää kilpailua, tehostaa julkisten varojen käyttöä sekä lisätä hallinnon läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Julkisten varojen käytön läpinäkyvyydellä ja kilpailuttamisvelvollisuudella pyritään näin ollen myös ehkäisemään väärinkäytöksiä.

Elokuva-arvostelu: Jättiläinen (2016)

Kansainvälisesti tarkastellen Suomi kuuluu vähäisen korruption maihin. Näkyvää katukorruptiota ei juuri ole, mutta korruptiota esiintyy vaikeammin havaittavissa muodoissa. Poliisiammattikorkeakoulun vuonna 2015 laatimassa tutkimuksessa selvitettiin hallitusohjelman kirjauksen pohjalta korruption riskikohteita Suomessa. Tutkimuksessa koottiin tietoa piiloon jäävän korruption piirteistä sekä korruption kohdentumisesta yhteiskunnassa.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana apulaisvaltakunnansyyttäjä, laamanni Jorma Kalske. Hän painottaa, että syyttäjällä on tietty liikkumavara syytteen nostamisessa ja se pitää käyttää hyödyksi. Esimerkiksi viranomaisten ja poliitikkojen toiminnan epäkohtien selvittämiseen on suuri yhteiskunnallinen tarve.

Sekä Suomessa että Ruotsissa suurimman osan ympäristörikollisuudesta on arveltu olevan piilorikollisuutta. Ruotsissa poliisin tietoon tulee kuitenkin huomattavasti enemmän ympäristörikoksia.

Erilaisten yleisötilaisuuksien turvallisuus on herättänyt viime vuosina runsaasti keskustelua. Suomessa yleisötilaisuuksien järjestämistä ja turvallisuustoimintaa ohjaa suuri määrä lainsäädäntöä. Olipa kyse urheilutapahtumasta, rockfestivaalista tai pienimuotoisemmasta tilaisuudesta, niiden järjestäjät joutuvat panostamaan turvallisuuteen aikaisempaa enemmän, mistä aiheutuu huomattavia kuluja.

27.09.2013

Ihmiskauppa, ulkomainen työvoima ja talousrikollisuus rikoksentorjuntaohjelmissa ja politiikka-asiakirjoissa 1995–2012

Ympäristörikollisuus on vaikeasti sovitettavissa perinteisen talousrikollisuuden raameihin.

Suomessa etenee rikostilastojen mukaan vuosittain vain hyvin vähän korruptiotapauksia oikeuskäsittelyyn. Vähäisistä juttumääristä huolimatta meillä on korruption torjunnassa useita asioita, joita on tarpeen kehittää.

27.09.2013

Katsaus rahanpesulainsäädäntöön ja -rikollisuuteen

Talousrikostorjunnan tehostaminen ja harmaan talouden torjuminen on jo vuosia ollut osa valtioneuvoston pitkäaikaista suunnitelmallista toimintaa. Tällä hetkellä toteutetaan järjestyksessään jo kuudetta talousrikosohjelmaa. Ohjelma kattaa vuodet 2012–2015.

Talousrikollisuuteen sisältyy laaja valikoima rikosilmiöitä, ja uusia tulee jatkuvasti esille. Poliisin talousrikostutkintaan tulevat jutut ovat usein monimutkaisia ja siksi työläitä käsitellä. Muun muassa näistä syistä tutkintatyö edellyttää monipuolista osaamista, hyvää motivaatiota ja jatkuvaa koulutusta.

Rikosseuraamusalan tutkimushankkeessa selvitetään talousrikosvankien uusintarikollisuutta ja uusimisriskitekijöitä. Ensimmäisen osatutkimuksen kohteena olivat vapautuneet, joille oli laadittu vankeuslain mukainen yksilöllinen riski- ja tarvearvio. Neljän vuoden seuranta-ajalla 13 % talousrikosvangeista sai tuomion uudesta rikoksesta, kun verrokeista uusi 43 %. Talousrikosvankien matalaa uusimisastetta voi pitkälti selittää mm. päihdeongelman ja psykopatiapiirteiden merkitsevästi vähäisempi esiintyvyys.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana verotusneuvos Markku Hirvonen. Hän pitää hyvänä, että hallituksen talousrikosohjelmat ovat tuoneet jatkuvuutta harmaan talouden torjuntaan, mutta intensiteetissä on ollut selvää vaihtelua. Laman aikana torjuntaan kiinnitetään huomiota, mutta nousukauden tullen se tahtoo unohtua.

19.12.2012

19.12.2012

Oikeus, valvonta ja teknologia globaalin turvattomuuden aikakaudella

Miten valvontateknologiaa, kuten erilaisia kameravalvonnan sovelluksia, tulisi arvioida perus- ja ihmisoikeuksien kannalta?

Automaattinen nopeusvalvonta Suomessa täyttää ensi vuonna 20 vuotta. Kameravalvottuja tieosuuksia on noin 3 000 km. Tutkimusten mukaan nopeuskamerat, joita myös peltipoliiseiksi kutsutaan, estävät vuosittain liki 90 henkilövahinko-onnettomuutta ja lähes 30 liikennekuolemaa. Kaiken kaikkiaan peltipoliisien on arvioitu tähän mennessä säästäneen noin 180 ihmishenkeä ja vähentäneen liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden lukumäärää noin 550:llä.

Turvaurakoitsijoiden edusmies Ilkka Laine näkee turvasuojauksen teknisen kehityksen tuovan mukanaan myös väärinkäytön mahdollisuuksia. Väärinkäyttöä voi olla vaikea edes huomata.

Käsitykset turvallisuusalasta ja julkisuudessa käyty keskustelu

Tieteisromaaneista arkipäivään

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio. Hän näkee kehityksen tietosuoja-asioissa menneen koko ajan parempaan päin. Valitettavan usein opit ovat kuitenkin tulleet kantapään kautta. Tietosuojavaltuutetun toimistossa tehdään työtä sen eteen, että hallinto, yritykset ja kansalaiset voivat hyödyntää uutta teknologiaa turvallisesti.

Yksityinen turvallisuusala on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Yksityisen turvallisuusalan ja turvallisuusviranomaisten rajanveto on myös hämärtynyt. Nyt käydään keskustelua siitä, miten yksityinen turvallisuusala toimii ja kuinka sitä tulee valvoa.

Kuten suurin osa yksityisten ihmisten toiminnasta, aiheuttaa erilaisten yritystenkin toiminta haittaa ja vaaraa ympäristölle. Niin kauan kuin toiminnassa noudatetaan lakia, ei kysymyksessä ole kuitenkaan rikollinen menettely. Valitettavasti silloin tällöin tulee ilmi muunlaistakin menettelyä, kuten rakennusjätteiden laitonta hävittämistä, jätteiden laitonta varastointia, luvanvaraista toimintaa luvattomasti tai lupaehtojen vastaisesti tai sellaisia rakenteita ja toimintatapoja, jotka aiheuttavat tarpeettomia ympäristöriskejä.

YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) täytti
30 vuotta. Kansainvälisessä juhlaseminaarissa lokakuussa Helsingissä käsiteltiin
ihmiskauppaa, korruptiota ja talousrikollisuutta sekä rikollisuutta koskevan
tiedon keruuta.

Keskusrikospoliisin yhteyteen perustettiin 2004 pimeän ulkomaisen työvoiman tutkintaan erikoistunut yksikkö (PUT). Työterveyslaitos selvitti yksikön toimintaa vuosina 2004–2008. Selvityksen mukaan yksikön tutkinta painottui rikoksiin, jossa uhrin asemassa oli verottaja tai muut yritykset eikä suinkaan ulkomaalainen työntekijä.

Tämän vuoden alussa Verohallintoon perustettiin uusi toimija, Harmaan talouden
selvitysyksikkö. Selvitysyksikön tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa
tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta.

Suomalaisen korruptiotorjunnan kenttä on ollut rajussa murroksessa 1990-luvulta lähtien. Täten on tärkeää tarkastella korruption ydinaluetta eli lahjontaa sääntelevien instrumenttien viimeaikaista kehitystä sekä toimenpiteitä, joilla hankitaan lisää tietoa korruptiosta ilmiönä.

Suomessa on tasokasta tilastotietoa talousrikollisuuden yleiskehityksen
seurantaa varten. Talousrikostutkinnan tilan analysointi edellyttää
tilastotiedon lisäksi tarkempaa tietoa tutkintakäytännöistä.
Poliisiammattikorkeakoululla seurataan talousrikollisuuden aluetta näiden
molempien välineiden avulla.

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva tarjoaa ajankohtaista tietoa tiiviissä muodossa. Tilannekuva on osa viranomaisten ja elinkeinoelämän rikostorjuntayhteistyötä. Ammattimainen rikollisuus on nopealiikkeistä, joustavaa ja kansainvälistä. Siksi tiedon jakaminen viranomaisten ja elinkeinoelämän kesken on rikostorjunnassa elintärkeää.

Kaupan toimipaikan lähialueen sosiodemografiset tekijät, kuten alueen työttömyysaste tai nuorten määrä, eivät selitä kaupan joutumista rikosten kohteeksi. Sen sijaan lähistössä esiintyvällä häiriökäyttäytymisellä on voimakas yhteys kaupan rikoskokemuksiin.

Ensimmäisen Suomessa toteutetun yritysuhrikyselyn tulokset osoittavat, että vähittäiskaupan ja teollisuuden toimipaikkoihin kohdistuu monenlaista rikollisuutta, joka aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Kaupan toimipaikoista 69 prosenttia ja teollisuustoimipaikoista 26 prosenttia joutui vähintään yhden rikoksen kohteeksi vuoden aikana.

12.12.2011

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.). Hän painottaa hyvän sosiaalipolitiikan olevan parasta kriminaalipolitiikkaa. Henriksson nostaa suomalaisen yhteiskunnan pahimmiksi rikollisuusongelmiksi vakavan väkivallan ja talousrikollisuuden.

Sakon muuntorangaistusjärjestelmää uudistettiin vuosina 2007 ja 2008. Kohtuullisella varmuudella voidaan arvioida, että uudistuksilla ei ole ollut välittömiä vaikutuksia sakkorikosten tekemiseen. Kauppa ilmoittaa rikoksista herkemmin poliisille, mikä nostaa rikostilastoja.

Kaupallisten keskusten turvallisuus ja kilpailukyky -hankkeessa merkittävämmiksi rikosriskeiksi havaittiin uhkaavasti tai sekavasti käyttäytyvät asiakkaat ja ylipäänsä kaupan henkilökunnan uhkailu sekä myymälävarkaudet. Haastattelututkimusten perusteella vakavat turvallisuusuhkat ovat harvinaisia. Turvallisuuden hallinnan keinoista tärkeimmiksi osoittautuivat ennakointi, ohjeistus, vartiointi ja koulutus.

Artikkelissa tarkastellaan poliisin rekisteritietojen avulla rakennusalan talousrikoksista epäiltyjen henkilöiden ominaispiirteitä, kansainvälisiä kytkentöjä ja ammattinimikkeitä.

Tuoreimmassa yritysrikollisuuden tilannekuvassa harmaan talouden arvioidaan aiheuttavan kaikkiaan 400–500 miljoonan euron vuotuiset vahingot rakennusalalla. Talousrikollisuus ja erityisesti rakennusalan harmaa talous on yhä enemmän ammattimaisen tai järjestäytyneen rikollisuuden kontrolloimaa aliurakointitoimintaa, johon liittyy tulojen salausta, pimeän ulkomaisen työvoiman käyttöä ja pimeiden palkkojen maksua, kuittikauppaa ja tilauspetoksia.

Rikollisuus aiheuttaa henkilövahinkoja, heikentää henkilöstön turvallisuutta ja aiheuttaa yrityksille kustannuksia. EK:n yritysturvallisuustoimiston päällikkö Kalevi Tiihonen kertoo, että yritysten rikoksentorjunta perustuu toimialalle tyypillisten ilmiöiden seurantaan ja niihin vastaamiseen.

Rikollisuuden kustannukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: rikoksilta suojautumisen, rikollisuuden seurausten ja rikosoikeusjärjestelmän kustannukset. Samanlaisia kustannuseriä syntyy myös talousrikollisuuden alueella. Tässä artikkelissa tarkastellaan talousrikosten torjunnasta ja tutkinnasta poliisille aiheutuvia välittömiä kustannuksia. Nouseeko niiden määrä suuremmaksi kuin tutkinnassa takaisin saadun omaisuuden arvo?

Suomen ja Venäjän rajalla tunnettua korruption ongelmaa on kuvattu uudessa tutkimuksessa. Siinä ilmeni, että etenkin suomalaiset kuljetusyritykset kärsivät rankasta ja systemaattisesta rahastuksesta.

Käännetyn arvonlisäverojärjestelmän avulla voidaan ehkäistä arvonlisäveron kiertoa eli estää tilanteet, joissa aliurakoitsijan maksamatta jääneet arvonlisäverot hyväksytään pääurakoitsijalle vähennyskelpoisiksi. Tämä järjestelmä on käytössä Ruotsissa, Saksassa, Alankomaissa ja Itävallassa. Suomeenkin se on todennäköisesti tulossa. Mitä etuja ja haittoja tähän järjestelmään liittyy ja miten se tehoaisi rakennusalan harmaaseen talouteen?

Artikkelissa käsitellään kilpailunrikkomuksia ja arvioidaan Kilpailulaki 2010 -työryhmän edotuksia.

Selvitys valmistunut kolmen talousrikostyypin rangaistuskäytännön kehityksestä vuosina 1996–2004.

Yksityisten turvallisuuspalvelujen yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut. Vartija on muuttunut perinteisestä yöaikaan kiertävästä teollisuusvartijasta näkyväksi yksityisten ja yhteisöjen palvelijaksi. Kauppakeskuksissa ja keskustakortteleissa on huomattavasti todennäköisempää törmätä vartijaan kuin poliisiin.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Securitas Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Mikkonen. Yksityinen turvallisuusala on kasvanut jatkuvasti viime vuosikymmeninä ja myös sen rooli on muuttunut. Mikkonen näkee yksityisen turvallisuusalan roolin yhteiskunnassa kuitenkin selkeäksi ja viranomaistoimintaa tukevaksi.

 
Julkaistu 17.12.2013