Etusivu » Juttuarkisto aihealueittain » Sovittelu, restoratiivinen oikeus

Sovittelu, restoratiivinen oikeus

EU-hankkeessa kehitettiin Albanian sovittelutoimintaa.

EU-kehittämishankkeessa kerättiin lähisuhdeväkivallan sovittelun hyviä käytäntöjä kuudesta maasta ja luotiin käsikirja sovittelun toteuttamisessa hyödynnettäväksi.

Restoratiivisen oikeuden menetelmät naapurisovun edistäjinä

Päihdekuntoutuksen käyttöä rikosseuraamusten osana voisi edistää kehittämällä päihdekuntoutusta yhtenä yhteiskunnallisen sovittelun muotona.

Lähisuhdeväkivallan sovittelu on jakanut mielipiteitä jokamiehen tasolta aina EU:n ja YK:n komiteoiden ja työryhmien kannanottoihin saakka. Kriminaali- ja sosiaalipoliittisten ohjelmien yleisesti hyväksytty lähtökohtana on, että ohjelmien tulee perustua näyttöön. Lähisuhdeväkivallan sovittelun kannanotoissa ja niiden perusteluissa tämä periaate ei aina toteudu. Kirjoituksessa kuvataan lähisuhdeväkivallan keskeiset määritelmät, sen selittämiseksi esitetyt teoriat sekä teorioiden saamat politiikkamerkitykset. Lopuksi tuodaan myös suomalaiseen keskusteluun feminismin uusi tulkinta restoratiivisesta oikeudesta lähisuhdeväkivallan ratkaisujen etsimisessä.

Tietoa suomalaisesta sovittelumallista on viety yhteistyöhankkeen avulla Venäjälle. Realistinen ja käytännönläheinen malli näyttäisi soveltuvan myös Venäjän oikeusjärjestelmään.

Tutkimuksen mukaan sovittelijat tunnistavat lähisuhdeväkivallan sovittelun erityispiirteet ja ongelmakohdat melko hyvin koulutuksensa pohjalta, mutta kuitenkin keskeyttävät sovittelun harvoin. Sovittelijat kaipaavat yhtenäisiä käytännön ohjeistuksia esimerkiksi juuri sovittelun keskeyttämiseen ja haastavien tilanteiden harjoittelua koulutuksessa.

Rikoksentorjunta-palstalla arvioidaan sovittelun vaikuttavuutta. Restoratiivisen oikeuden suotuisista vaikutuksista on enemmän näyttöä kuin useimmista muista rikosoikeudellisista uudistuksista, jotka on otettu yleisesti käyttöön.

Oikeusministeriö ja rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta järjestivät helmikuussa Helsingissä seminaarin, joka keskittyi erityisesti uhrin asemaan sovittelussa. Keskeiseksi puheenaiheeksi nousivat myös vakavien rikosten ja lähisuhdeväkivallan sovittelu.

Parhaillaan kehitetään nuorten rikosten käsittelyä

Suurin osa restoratiiviseen oikeuteen pohjautuvista ohjelmista toteutuu vankilan ulkopuolella, mutta ohjelmia käytetään maailmalla myös vankiloissa.

Kaikissa maissa toiminta on käynnistynyt ainakin jollain tasolla.

Sovittelu etenee suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta etenemistä tulisi selkeästi vauhdittaa.

Antropologia tarjoaa monipuolisia ja kiehtovia näkökulmia siihen, miten ihmiset ratkovat kiistoja ja korjaavat konfliktien vahingoittamia suhteita.

Sovittelijoilla on epävarmuutta siitä, miten maahanmuuttajien kulttuuriin tulisi monikulttuurisessa sovittelussa suhtautua. Yleensä sovittelijoiden mielestä kulttuurilla ei ole merkittävää roolia konfliktien sovittelussa. Sitä vastoin maahanmuuttajat näkevät kulttuurin vaikuttavan heidän käsityksiinsä konfliktinratkaisusta. Kulttuurin merkityksen ymmärtäminen nykyistä laajemmin auttaisi tekemään sovittelusta maahanmuuttajaystävällisempää ja saavuttamaan parempia tuloksia.

Restoratiivisesta oikeudesta käytävässä keskustelussa on tärkeää antaa sijaa myös moraalisille näkökohdille. Rikoksissa on mitä suurimmassa määrin kysymys oikeasta ja väärästä ja tämän eron ymmärtämisestä. Kun lisäksi pohditaan kannattavinta rikosseuraamusta, ollaan tekemisissä sellaisten arvojen ja arvostusten kanssa, joita ei voida mitata vain numeroissa.

Nuorten asioiden sovittelu on jo vuosia ollut monessa sovittelutoimistossa keskeistä, jopa niin, että on soviteltu vain nuorten ja lasten asioita. Vantaan kaupungilla on alusta alkaen ollut mahdollisuus ottaa kaiken ikäisten asioita sovitteluun, mutta lasten ja nuorten asiat ovat etusijalla. Lähes puolet tekijäasiakkaista on alle 21-vuotiaita.

Näkökulma-kirjoituksessa kommentoidaan lähisuhdeväkivallan sovittelua.

Kirjoituksessa kuvataan lähisuhdeväkivallan sovitteluprosessin etenemistä käytännönläheisesti – sovittelualoitteen saapumisesta ja soveltuvuusarvioinnista siihen mitä ja miten sovitellaan.

Lähisuhdeväkivallan sovittelijoiden koulutuksessa on vielä kehittämistä.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana norjalainen kriminologi Nils Cristie. Hän näkee restoraatiolle sijaa myös hirmutekojen, kuten Norjan 2011 heinäkuun joukkomurhan, käsittelyssä. Hänen mielestään oikeudenkäynnissä täytyy kiinnittää enemmän huomiota seurausten korjaamiseen.

28.09.2012

Sovittelussa etsitään keinoja myös väkivaltaisen käyttäytymisen lopettamiseen.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana sovittelun kehittäjä ja tutkija Juhani Iivari. Hän arvioi viisi vuotta sitten voimaan tulleen sovittelulain tavoitteiden toteutuneen hyvin mutta kehittämistarpeitakin on. Erityisen pulmallinen kysymys on viranomaisten suhtautuminen lähisuhdeväkivallan sovitteluun, sillä lain erilainen soveltaminen voi aiheuttaa yhdenvertaisuusongelmia.

Väkivalta perheissä ja lähisuhteissa on ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan näyttöön perustuvaa kontrollipolitiikkaa, jonka painopisteitä ovat rankaisemisen sijaan ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja palveluunohjaus.

Koulusovittelu tuo kouluille yhteisöllisen ja aidosti osallistavan varhaisen puuttumisen menetelmän, jossa ristiriidan osapuolet voivat itse olla osallisina. Osallisuus mahdollistaa konfliktinhallinnan oppimisen ja oman käytöksen myönteisen muutoksen. Koulun käytännöt nivoutuvat muihin sovittelukäytäntöihin, joilla vahvistetaan yhteisön osallisuutta rikollisuuden ehkäisyssä.

Väkivaltaisten pariskuntien kanssa työskentelyssä on omat sääntönsä. Terapiatyöntekijän ensisijaisia tehtäviä ovat uhrin turvallisuudesta huolehtiminen, tekijän vastuunotto teostaan sekä lasten aseman turvaaminen. Usein asiakassuhteen luomisessa auttaa erillistyöskentely. Aikalisä-mallista voi saada ensiapua tiukkoihin tilanteisiin kotona, jos molemmat aikuiset sitoutuvat sen käyttöön.

Artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa on analysoitu sovintoneuvotteluja niissä käytetyn puheen pohjalta.

Terrorismin vastaisia toimia on vaikea arvostella. Tämä johtuu siitä, että terrorismi on eräänlainen inhimillisen pahan äärimuoto. Jokaisen kriittisen terrorismitutkijan on aloitettava esitelmänsä ja artikkelinsa vakuuttamalla, ettei hänen sanomaansa saa tulkita missään määrin terrorismin puolustamiseksi.

Oikeusministeriö ja rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta järjestivät Helsingissä marraskuussa restoratiivista oikeutta ja rikossovittelua käsitelleen pohjoismaisen seminaarin. Se oli jatkoa edellisenä vuonna Oslossa järjestetylle tapahtumalle. Osallistujia oli noin 80. Seminaarissa päivitettiin sovittelun tilannetta eri Pohjoismaissa ja keskusteltiin sovitteluun liittyvistä kysymyksistä, mm. lähisuhdeväkivallan sovittelusta, vakavista rikoksista ja uhrin oikeuksista.

Norjan oikeusministeriö järjesti marraskuussa Oslossa restoratiivisen oikeuden seminaarin, johon osallistui sovittelun asiantuntijoita kaikista Pohjoismaista (Nordic Seminar on Restorative Justice). Seuraava katsaus perustuu kunkin maan edustajan alustuksiin, jotka on kokonaisuudessaan julkaistu seminaarin loppuraportissa.

Rikosasioiden sovittelu laajenee Euroopassa, vaikka useimmille kansalaisille se on edelleen tuntematon ratkaisukeino. Soviteltavat tapaukset ovat vaikeutuneet ja monipuolistuneet useassa Euroopan valtiossa.

Uudessa Suomen rikossovittelulaissa periaatteellisia ongelmia.

Haaste 4/2004 Pääkirjoitus

 
Julkaistu 17.12.2013