Etusivu » Juttuarkisto aihealueittain » Rikosprosessi, tuomioistuimet, syyttäjät, asianajajat

Rikosprosessi, tuomioistuimet, syyttäjät, asianajajat

Rikokseen syyllistyneiden vapauttaminen syyntakeettomuuden perusteella ja rangaistuksen määrän alentaminen alentuneen syyntakeisuuden vuoksi ovat olleet tuomioistuinratkaisuissa melko harvinaisia ja niiden määrä ja osuus tuomioissa on jatkuvasti vähentynyt. Syynä tähän ovat vakavien rikosten vähentyminen sekä syyllisen mielentilan sisältöön liittyvien määrittelyjen ja ratkaisuprosessia koskevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön tiukentuminen .

Mielentilatutkimus on laaja henkilön terveydentilaa kartoittava tutkimus, jossa selvitetään henkilön syyntakeisuus rikoksen suhteen sen tekohetkellä sekä tutkitaan, täyttyvätkö edellytykset määrätä henkilö tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon. Artikkelissa kuvataan mielentilatutkimuksen tarkoitusta ja tutkimuksen suorittamista sekä arvioidaan kehittämistarpeita Suomessa.

Yhteisösakkotuomiot työturvallisuusrikoksissa ovat tutkimuksen mukaan yleistyneet, mutta sakkojen taso on jäänyt lieväksi. Vain joka neljännessä tapauksessa yritykselle tuomitaan yhteisösakko. Useimmiten työturvallisuusrikoksista rangaistaan edelleen työnjohtotasoon tai keskijohtoon kuuluvia yksilöitä.

Digitalisaatio ja teknologia tarjoavat sekä suuria mahdollisuuksia että suuria haasteita, paitsi kansalaisyhteiskunnalle myös oikeusjärjestelmälle. Legal Tech Lab on projekti, jonka tavoite on hahmottaa uusi, käyttäjäystävällinen Oikeus 2.0.

Menettely tuli mahdolliseksi vuoden 2016 alussa, millaisia kokemuksia siitä on saatu?

Viime vuosina on käyty aktiivistakin keskustelua asian julkisuuden vaikutuksesta rikostuomiota lieventävänä perusteena. Vaikuttaa siltä, että asian saamaan julkisuuteen vedotaan aikaisempaa useammin. Toisaalta julkisuuden mahdolliseen rangaistusta alentavaan vaikutukseen on suhtauduttu myös kriittisesti. Lisäksi muutoksia on tapahtunut rikosasioiden saamassa julkisuudessa yleisemmin. Klikkihakuiset otsikot, sosiaalinen media ja valtamedian ulkopuoliset toimijat ovat merkittävällä tavalla vaikuttaneet rikosasioita koskevan julkisuuden laajuuteen samoin kuin rikosasioiden käsittelyn tapaan.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksessa on tarkasteltu suomalaisten käsityksiä rangaistusten oikeudenmukaisesta tasosta. Väestön yhtenäistä käsitystä sopivasta rangaistuksesta ei kuitenkaan löytynyt yhdenkään tutkimuksessa kuvatun tapauksen kohdalla.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana asianajaja Markku Fredman. Hän näkee, että rikosasianajajalla on tärkeä rooli oikeus- ja rangaistuskäytännön kehittämisessä. Korkeimman oikeuden ennakkopäätösten takana on usein asianajajan tekemä valituslupahakemus joko rikoksen uhrin tai rikoksesta tuomitun puolesta.

Onko oikeudellinen päätöksenteko yhdenmukaista?

Urheilun kurinpidolla on monta yhtymäkohtaa rikosoikeuteen. Molemmilla on samankaltaiset tavoitteet ja molemmissa noudatetaan laillisuusperiaatetta ja menettelyiltä vaaditaan korkeaa oikeusturvatasoa.

Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa on sekä vapauteen että seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuva rikos. Ihmiskaupparikokseen liittyvä seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus on esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä jäänyt vaille ansaitsemaansa huomiota.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana apulaisvaltakunnansyyttäjä, laamanni Jorma Kalske. Hän painottaa, että syyttäjällä on tietty liikkumavara syytteen nostamisessa ja se pitää käyttää hyödyksi. Esimerkiksi viranomaisten ja poliitikkojen toiminnan epäkohtien selvittämiseen on suuri yhteiskunnallinen tarve.

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos selvitti kyselyllä uhrien tarpeita ja tyytyväisyyttä rikosprosessiin.

Julia Korkman HUS:n Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisesta osaamiskeskuksesta kohtaa työssään lapsia, jotka on tärkeää saada kertomaan avoimesti kokemuksistaan. Kuitenkin juuri lapsen haastattelussa johdattelun vaara on suuri. Korkman kertoo, mitä lasta haastatellessa tulee ottaa huomioon ja kuinka vuorovaikutus toteutuu oikeusprosessissa.

Yhteistyö eri jäsenmaiden kanssa lähtenyt vaihtelevasti käyntiin

Liikennevahinkolautakunta antaa yleisluontoisia soveltamisohjeita ja yksittäisissä liikennevahinkojen korvausasioissa lausuntoja vahinkoa kärsineiden ja liikennevakuutusyhtiöiden pyynnöstä.

Liikennepolitiikalla tavoitellaan ensinnäkin turvallisempaa liikennettä eli vähemmän kuolleita ja vammautuneita liikenteessä. Tämä tavoite on keskeinen myös rikospolitiikassa ja rikosoikeudessa. Myös ympäristöhaittojen vähentämisellä on liittymäkohtia rikosoikeuteen. Kolmantena liikennepolitiikan tavoitteena on ihmisten liikkumisoikeuden turvaaminen. Tässäkin rikosoikeus voi olla liikennepolitiikan tukena. Neljäs liikennepolitiikan tavoite, Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen, liittyy liikennerikospolitiikkaan lähinnä työturvallisuuden ja työaikojen valvonnan alueella.

Kriminologia-palstalla käsitellään Thomas Quickin tapausta Ruotsissa ja psykoterapian tiettyjen suuntausten roolia siinä.

Aivotutkimuksella ja oikeustieteellä on monia yhtymäkohtia.

Todistaminen on yleinen kansalaisvelvollisuus ja yhteiskunnan on taattava todistajan turvallisuus. Todistajien uhkailu ei ole poliisin tietoon tulleiden tapausten lukumäärän perusteella suuri ongelma, mutta sitä esiintyy Suomessakin. Kirjoituksessa esitellään lainsäädännön keinoja todistajien turvallisuudesta huolehtimiseen ja pohditaan todistajansuojelun kehittämisen mahdollisuuksia.

Kuten suurin osa yksityisten ihmisten toiminnasta, aiheuttaa erilaisten yritystenkin toiminta haittaa ja vaaraa ympäristölle. Niin kauan kuin toiminnassa noudatetaan lakia, ei kysymyksessä ole kuitenkaan rikollinen menettely. Valitettavasti silloin tällöin tulee ilmi muunlaistakin menettelyä, kuten rakennusjätteiden laitonta hävittämistä, jätteiden laitonta varastointia, luvanvaraista toimintaa luvattomasti tai lupaehtojen vastaisesti tai sellaisia rakenteita ja toimintatapoja, jotka aiheuttavat tarpeettomia ympäristöriskejä.

Oikeuteen viedyissä huoltoriidoissa tulee esiin väitteitä vanhempien tekemästä parisuhdeväkivallasta, väkivallasta lapsia kohtaan ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Viranomaisten tapa arvioida väkivaltaväitteitä suhteessa lapsen etuun näyttää asiakirja-aineiston valossa epäjärjestelmälliseltä. Vaikka väkivallasta olisi näyttöä, se ei myöskään välttämättä vaikuta oikeuden päätökseen lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta.

Nuorten rikosasioiden käsittely tarjoaa uusia ammatillisia haasteita sosiaalitoimen viranhaltijoille, sillä lainsäädäntö muuttui tämän vuoden alussa. Kirjoituksessa kuvataan sosiaalitoimen toimintamalleja nuorisoseuraamustyössä ja arvioidaan lainsäädännön muutosten vaikutusta sosiaalitoimen tehtäviin ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön.

Rikosoikeustieteessä eikä kriminaalipolitiikassakaan juuri keskustella hallinnollisista sanktioista rikosoikeudellisen sääntelyn vaihtoehtona. On tärkeää pohtia, millä tavalla 2010-luvulle tultaessa järkevää ja tarkoituksenmukaista rangaista.

Uutta on, että esitutkintaa ei tehdä enää vain syyttäjän ja tuomioistuimen tarpeisiin. Useilla uudistuksilla pyritään parantamaan kuulusteltava, erityisesti asianomistajan asemaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan rikoksen uhreille tarkoitetuista tukipalveluista haetaan yleensä apua vakavien kokemusten jälkeen. Suuri osa yhteyttä ottaneista on kokenut väkivaltaa.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana uusi valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen. Hän näkee innovaatioille tilaa syyttäjätoiminnassa, vaikka kyse onkin oikeusvaltion perinteisestä ytimestä. Erityisesti hän toivoo ideoita syyttäjälaitoksen työprosessien järkeistämiseen ja enemmän vaihtoehtoja rikosprosessiin.

Kansallinen ihmiskaupparaportoija pitää epätodennäköisenä, että ihmiskauppa olisi maassamme niin marginaalinen ilmiö kuin mitä esitutkintojen ja tuomioistuinratkaisujen lukumäärä antaisi olettaa. Kynnys ihmiskauppaa koskevien rangaistussäännösten soveltamiseen on noussut korkealle, eikä ihmiskauppaa tunnisteta.

Tuomareihin ja syyttäjiin kohdistuvaa häirintää, uhkailua, väkivaltaa, lahjontaa ja vahingontekoja on selvitetty HEUNIn ja Ruotsin BRÅn tutkimuksessa. Yleisin epäasiallisen vaikuttamisen muoto oli erilainen häirintä – syyttäjistä yli viidennes oli joutunut sen kohteeksi. Viranomaisten perheenjäseniin teot kohdistuvat harvoin.

Suomessa tarvitaan uutta vertailukelpoista tietoa kansalaisten luottamuksesta rikosoikeusjärjestelmään. EUROJUSTIS-projekti ja tänä vuonna toteutettava European Social Survey tuottavat aiheeseen liittyviä mittareita. Näiden tutkimusten taustalla on ajatus siitä, että ihmisten luottamus rikosoikeusjärjestelmään perustuu pikemminkin oikeudenmukaiseen kohteluun kuin järjestelmän tehokkuuteen.

Tuore tutkimus suosittaa syyteoikeussääntelyn uudistamista

Tuoreessa oikeustieteellisessä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan huumeiden käyttäjien rikosoikeudellista kontrollia. Huumausainekontrolli eroaa merkittävällä tavalla muiden päihdyttävien aineiden kontrolloinnista, koska huumeisiin käytetään rikosoikeudellista sääntelyä. Suomessa kaikki huumeisiin liittyvä toiminta, myös käyttö ja vähäisen määrän hallussapito omaa käyttöä varten, on säädetty rangaistavaksi.

Elinkautisvangit ovat lokakuusta 2006 alkaen voineet hakea ehdonalaiseen vapauteen pääsyä Helsingin hovioikeudelta. Ehdonalaiseen vapauteen päästetyn elinkautisvangin koeaika ja jäännösrangaistus on kolme vuotta. Presidentillä on myös edelleen mahdollisuus vapauttaa elinkautisvanki armahtamalla. Tähän mennessä hovioikeus on vapauttanut 12 elinkautisvankia.

Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa selvitettiin rikosepäilystä johtuneen ja aiheettomaksi osoittautuneen vapaudenmenetyksen korvauskäytäntöä. Suuria epäkohtia ei löytynyt. Vuosittain korvausta maksetaan noin 400 henkilölle yhteensä noin miljoona euroa.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo. Hänen mukaansa tarvitaan parempia tiedollisia välineitä havaita, tunnistaa ja paikantaa rikosoikeusjärjestelmän ongelmia.

Eurooppalaista syyttäjäyksikköä Eurojustia koskevaa päätöstä ollaan tällä hetkellä uudistamassa. Uusi päätös selventää tilannetta ja yksikön roolia rikosoikeudellisessa yhteistyössä. Samalla se tehostaa Eurojustin kautta tapahtuvaa rikosoikeudellista yhteistyötä.

Perheen sisäisellä lähestymiskiellolla puututaan usein vakavaksi kärjistyneeseen lähisuhdeväkivaltaan. Valmistelun lähtökohdissa ja toimeenpanossa on puutteita, minkä vuoksi kiellosta aiheutuu haitallisia sivuvaikutuksia.

Ne bis in idem-periaatteen sisältö on perinteisesti jaettu kahteen eri merkitykseen: ketään ei tule syyttää kahta kertaa samasta asiasta ja ketään ei tule rangaista kahdesti samasta asiasta. Sekä prosessijärjestelmän että yksittäisen henkilön on voitava luottaa tuomiolla vahvistetun oikeustilan pysyvyyteen. Ketään ei tule myöskään kuormittaa henkisesti tai oikeudellisesti sillä, että häntä vastaan nostetaan rinnakkaisia syytteitä saman asian perusteella (lis pendens -periaate). Periaatteen soveltaminen EU:ssa ei ole ollut ongelmatonta.

Vuorovaikutuksella keskeinen osa täytäntöönpanon ja ohjelmatyön kehittämisessä.

Poliisiammattikorkeakoulussa tehtiin 2003 tutkimus työturvallisuusrikosten tutkinnan ongelmista. Työturvallisuustapausten tutkintatyö ei ole poliisin keskuudessa kovinkaan suosittua eikä arvostettua. Poliisiorganisaatio tarjoaa koulusta vähän, ja tutkinta perustuu paljolti poliisin peruskoulutuksen antamiin valmiuksiin. Myös poliisien asennoitumisella työturvallisuustapauksiin saattaa olla merkitystä tutkinnan suorittamiseen ja sen tehokkuuteen.

Vaihtoehtoseuraamusten ajatellaan olevan yksi keino vähentää vankilukua ja niiden kehittämistä korotetaan mm. oikeusministeriön strategioissa.

Yleisistä syyttäjistä annetun lain mukaan syyttäjän pitää huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Yhtenä lähtökohtana tehtävän hoidossa voidaan pitää sitä, että päämääränä pitäisi olla kriminaalipolitiikan tavoitteiden toteutuminen.

Annele Saikkalan ranskalaisen nuorisotuomarin haastatteluun perustuva kirjoitus on osuva kuvaus niin kutsutussa integroidusta tavasta käsitellä alaikäisten oikeudellisia ongelmia.

Ranskan nuoriso-oikeusjärjestelmä luotiin 60 vuotta sitten. Nuoret ja lapset kuuluvat järjestelmän piiriin sekä rikosten ja huonon kohtelun uhreina että rikoksentekijöinä, ja nuorisotuomarit tekevät sekä yksityis- että rikosoikeudellisia päätöksiä. Seuraavassa kerrotaan nuorten tekemien rikosten käsittelystä Ranskassa nuortentuomari Marie-Pierre Hourcaden haastattelun perusteella.

Oikeusministeriön työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa valtakunnalliseksi todistajantukiohjelmaksi. Tavoitteena on järjestää todistajalle mahdollisuus keskustella tulevasta oikeudenkäynnistä, vastata todistajaa askarruttaviin kysymyksiin sekä järjestää mahdollisuus tukihenkilöön koko maan kattavaksi. Olennaista todistajan tukemisessa on tiedottamisen parantaminen monin eri tavoin. Lainmuutoksia ehdotukset eivät edellytä.

Espoossa vuonna 2001 aloitetun viranomais- ja järjestöyhteistyön tavoitteena on aiempaa tehokkaammin vastuuttaa parisuhdeväkivallan tekijää, torjua väkivaltaista käyttäytymistä ja kehittää eri viranomaisten ja muiden väkivaltatyötä tekevien tahojen yhteistyötä.

Poliisin tietoon saamista huumausainerikoksista suurin osa on nykyisin käyttörikoksia. Vuonna 2005 poliisin tietoon tuli noin 14 400 huumausaine-rikosta, joista käyttörikoksia oli noin 9 200 (64 %). Huumeiden käyttäjien sakottaminen rangaistusmääräysmenettelyssä on yleistynyt, samalla kun käräjäoikeuksissa käsiteltävien huumausainerikosten määrä on vähentynyt.

Yhteyssyyttäjien tehtävänä on mm. luoda yhteistyösuhteita asemamaansa oikeusviranomaisiin ja koordinoida oikeusapupyyntöjä. Tuuli Eerolainen Tallinnassa ja Eija Velitski Pietarissa hoitavat sekä yksittäisiä rikosasioita että järjestävät koulutusseminaareja.

Suomalaisiin oikeusviranomaisiin kohdistunutta epäasiallista vaikuttamista on selvitetty kahdessa tutkimuksessa: vuonna 1999 kysyttiin koko maan syyttäjiltä ja tuomareilta ja vuonna 2005 Helsingin rikospoliisin virkamiehiltä yrityksistä vaikuttaa heidän työhönsä lainvastaisilla tavoilla.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana rikosasianajaja Riitta Leppiniemi. Hän pitää rikosprosessin suurimpana ongelmana sen pitkää kestoa. Haittoja siitä koituu niin rikoksen uhrille kuin siitä epäillyllekin. Lisäksi hänen mielestään oikeusprosessia pitäisi saada painotettua enemmän käräjäoikeuteen.

Perustuslain 12 §:ssä säädetään sananvapaudesta. Siihen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Säännös näyttää yksiselitteiseltä ja selvältä: jokainen saa sanoa mitä tahtoo eikä kenelläkään ole oikeutta puuttua siihen, mitä toinen haluaa ilmaista. Totta onkin, että sananvapaudella on perustava merkitys sekä demokraattisen yhteiskunnan että yksilön kannalta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut sananvapauden ulottuvan myös arvosteleviin kannanottoihin ja jopa loukkaaviin mielipiteisiin. Onko sananvapaus siis rajaton?

Nuorten 15–17-vuotiaiden rikosasiat käsitellään 1,5 kuukautta aikuisten rikosasioita nopeammin. Erityisen myönteisiä tulokset olivat niillä paikkakunnilla, jotka olivat mukana nuorten rikoskäsittelyä nopeuttamaan pyrkineessä kokeilussa. Ensivaiheeseen osallistuneista käräjäoikeuksista Helsinki, Tampere, Turku ja Joensuu käsittelevät nuorten rikosasiasiat edelleen aikuisia nopeammin, vaikka kokeilu on loppunut jo kolme vuotta sitten. Kokeilun vaikutusten voidaankin sanoa jääneen pysyviksi.

Yhdysvalloissa kokeillaan parhaillaan erilaisia ongelmakeskeisiä tuomioistuimia. Brooklyn Mental Health Court valitsee asiakkaansa syytteen ja mielenterveysongelman perusteella. Kysymyksessä on vaihtoehtoinen seuraamus vähintään vuoden pituiselle ehdottomalle vankeusrangaistukselle.

Nuorisorangaistustuomioiden vuosimäärät vaihtelivat huomattavasti, siihen valikoitumisprosessissa oli ongelmia ja noin joka kolmas toimeenpano jouduttiin keskeyttämään. Ongelmista huolimatta sen tarpeellisuutta ei ole kyseenalaistettu.

Alle 10 prosenttia raiskausta koskevista ilmoituksista johtaa syytteen nostamiseen. Tuoreessa tutkimuksessa on etsitty syitä sille, miksi vain harvaa raiskausrikosta on käsitelty tuomioistuimessa.

Haaste 3/2002 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa haastateltavana on valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki. Hän painottaa syyttäjän roolin muutosta rikosvastuun toteuttamisessa. Syyttäjän on oltava aktiivinen rikosilmoituksesta korkeimman oikeuden tuomioon saakka. Kriminaalipolitiikassa hänellä on huoli kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta.

Haaste 3–4/2001 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Teuri Brunila, Turun käräjäoikeuden laamanni. Hän näkee nykyisen kriminaalipolitiikan olevan kohtalaisen hyvää ja oikeaa, mutta uudistuksillekin olisi tarvetta.

 
Julkaistu 17.12.2013