Etusivu » Juttuarkisto aihealueittain » Rikoksentorjunta, hyvät käytännöt

Rikoksentorjunta

Rikoksentorjunta-palstan aiheena on kuntien rikoksenehkäisytyön kehittäminen.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään nuorisorikollisuuden ehkäisyä.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään petosrikosten ehkäisyä. Petosten torjunnan haasteita ovat väestön ikääntyminen, nettiasioinnin lisääntyminen ja kansainvälinen rikollisuus.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään kuntien turvallisuusvastaaville tehdyn kyselyn tuloksia turvallisuustyön kehittämisen näkökulmasta.

Eri alojen asiantuntijat kantavat huolta eriarvoistumisen lisääntymisestä yhteiskunnassa, syrjäytymisestä ja asenneilmapiiristä. Rikollisuuden nähdään siirtyvän entistä enemmän verkkoon ja kansainvälistyvän. Rikollisuuden määrään nähdään vaikuttavan paljolti valvonnan määrän, jossa on myös omat haasteensa perusoikeuksien kannalta.

29.09.2017

Rikoksentorjunta-palstan aiheena on asukkaiden kuulemisen ja osallistamisen keinot, joiden käyttöä peilataan kuntien turvallisuusvastaaville suunnatun kyselyn alustaviin tuloksiin.

Havaintoja rikoksentorjuntatoimenpiteiden kannattavuustutkimuksesta Suomessa, Pohjoismaissa ja maailmalla

Kriminologia-palstan aiheena on uusi rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokanta. Se pyrkii tukemaan kokeilukulttuuria ja lisäämään arviointitutkimuksen arvostusta.

Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan sivustakatsojien roolia rikosten ehkäisyssä. Sivustakatsojiin keskittyvissä hankkeissa on saatu hyviä tuloksia. Lähestymistapaa on käytetty sukupuolistuneen väkivallan, perheväkivallan ja kouluväkivallan ehkäisyssä.

Euroopan rikoksentorjuntakilpailun 2016 voitti Tšekin Senioriakatemia.

Alueelliset Naapuruuspiirit kokoavat iäkkäitä asukkaita kahvittelemaan ja jakamaan arkisia asioita. Matalan kynnyksen toiminnalla pyritään tavoittamaan myös yksinäiset ja huonossa asemassa olevat ikäihmiset.

Petosrikosten määrä on 2010-luvulla ollut Suomessa kasvussa. Petosten kohteeksi joutuu usein ikäihmisiä ja iäkkäiden asianomistajien määrä on lisääntynyt viime vuosina.

Rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, Helsingin syyttäjänviraston apulaispäällikkö kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski painottaa varhaista puuttumista lasten ja nuorten vaikeaan tilanteeseen ja mahdollisuuksien tarjoamista heille. Rikosten ennaltaehkäisy on kansantaloudellisestikin kannattavaa .

Vastaanottokeskuksissa on yleisesti ottaen turvallista työskennellä ja asua. Työntekijöiden työssään kokemat väkivalta ja uhkatilanteet selittyvät työn luonteesta ja vastaavat yleisyydeltään sosiaali- ja terveydenalaa.

RikoksenRikoksentorjunta-palstalla tuodaan esiin mentoroinnin mahdollisuudet nuorten rikollisuuden ehkäisyssä.Rikoksentorjunta-palstalla tuodaan esiin mentoroinnin mahdollisuudet nuorten rikollisuuden ehkäisyssä.Rikoksentorjunta-palstalla tuodaan esiin mentoroinnin mahdollisuudet nuorten rikollisuuden ehkäisyssä. Rikoksentorjunta-palstalla tuodaan esiin mentoroinnin mahdollisuudet nuorten rikollisuuden ehkäisyssä.

Uuden Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) tehtäviä ovat dopingin vastainen toiminta, urheilukilpailujen tulosten manipuloinnin ja katsomoväkivallan ehkäisy sekä urheilun eettisen pohjan vahvistaminen. Pääsihteeri Harri Syväsalmi näkee näissä asioissa paljon tehtävää Suomessakin. Toisaalta urheilulla on myös mahdollisuuksia ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia.

Monet keinot näyttävät voivan vähentää seksuaalirikosten riskiä ennen kuin niitä tapahtuu. Tieto eri toimien tehosta on tosin katkelmallista ja paikoin epävarmaa, mutta yhtä ja toista jo aletaan tietää melko varmasti.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään maailmanlaajuisia väkivallan vähenemisen kehityskulkuja Steven Pinkerin teoksen pohjalta.

Pelastakaa Lasten kehittämä Otanvastuun.fi-verkkoaineisto voitti tämän vuoden rikoksentorjuntakilpailun. Sivusto pyrkii ennaltaehkäisemään lapsiin kohdistuvaa laitonta ja haitallista seksuaalista toimintaa.

Tukholman kriminologian palkinnon 2015 saivat rikosten tilannetorjunnan pioneerit Ronald V. Clarke ja Patricia Mayhew. Palkinto jaettiin kriminologian symposiumin yhteydessä kesäkuussa.

Rikoksentorjunta-palstalla jatketaan keskustelua rikottujen ikkunoiden teorian toimivuudesta.

Rikoksentorjuntapalstalla käsitellään alkoholia väkivallan myötävaikuttavana syynä ja siihen puuttumista.

Eurooppalainen yritys parantaa nuorten juomatilanteiden turvallisuutta kaupunkien yöelämässä

Rikoksentorjunta-palstalla arvioidaan keinoja vähentää lapsiin kohdistuvia henkirikoksia.

Rikollisen kehityksen ennaltaehkäisemiseksi ja katkaisemiseksi tarvitaan näyttöön perustuvia ja kustannustehokkaita interventioita. Yksi tehokkaimmista varhaisen puuttumisen malleista on tutkimusten mukaan vanhempainohjaus (parent training). Voimaperheet on Suomen ensimmäinen etämenetelmin toteutettava vanhempainohjausohjelma, joka otettiin käyttöön 2011. Lasten käytöshäiriöiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn tarkoitettu interventio on kehitetty Turun yliopistossa. Menetelmä perustuu kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön, ja alustavat tulokset ohjelman vaikuttavuudesta myös Suomessa ovat lupaavia.

Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan, miten tieliikenteen kiertoliittymä liittyy rikosten tilannetorjuntaan. Rikosten sosiaaliselle ehkäisemisellä ja tilannetorjunnalla on enemmän kosketuspintaa kuin usein ajatellaan.

Kirjoitukseen on koottu esimerkkejä ja nettivinkkejä asukkaiden osallistumistavoista ympäristönsä suunnitteluun ja rikoksentorjuntanäkökulmien ottamisesta huomioon kaupunkisuunnittelussa.

Yhteisöllisyyden ja naapuriavun lisääminen on parhainta rikoksentorjuntaa. Turvallisuudentunne syntyy ensisijaisesti luottamuksesta ja vuorovaikutuksesta, ei piikkilangoista eikä valvontakameroista. Näin toteaa Euroopan naapuripäivänä toukokuussa suosituksensa julkaissut Naapuriapu-työryhmä.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään työssä kohdattavaa väkivaltaa ja sen uhkaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman yhtenä tavoitteena on varmistaa työtä tekevien ihmisten turvallisuus. Rikoksentorjuntaneuvoston väkivaltajaosto on pitänyt esillä työssä kohdattavan väkivallan ehkäisyä. Jaoston syksyllä 2013 järjestämässä seminaarissa todettiin, että työssä koettavaa väkivaltaa on pyrittävä ehkäisemään samanaikaisesti monin keinoin.

Rikoksentorjunta-palstalla todetaan, että EU-direktiivi lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnasta vaatii enemmän kuin vielä osataan. Nyt Euroopassa olisi panostettava direktiivin edellyttämien (potentiaalisille) tekijöille suunnattujen interventio-ohjelmien kehittämiseen ja arviointiin. Ei saa kuitenkaan unohtaa myöskään muita toimia, joilla vaikutetaan tilannetekijöihin, potentiaalisiin uhreihin, heidän läheisiinsä, kavereihinsa ja kaikkiin ihmisiin rikosten riskiä alentavasti.

Tampereen Setlementtiyhdistys Naapuri ry:n Perheväkivaltaklinikka on kolmannen sektorin matalan kynnyksen palvelu, jossa tavoitteena on turvallinen ja väkivallaton perhe-elämä. Myös tämä hanke oli kilpailun kolmen parhaan joukossa.

Vuonna 2001 kokeiluna aloitettu hanke on vakiintunut Espoon poliisin ja Lyömättömän Linjan keskeiseksi lähisuhde- ja perheväkivaltaa ehkäiseväksi ja katkaisevaksi työksi. Yhteistyömalli sijoittui rikoksentorjuntakilpailussa kolmen kärkeen.

Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työ voitti ensimmäisen kansallisen rikoksentorjuntakilpailun, jonka teemana oli lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen. Jussi-työ on levinnyt jo kymmeneen kaupunkiin, mikä osoittaa rikoksentorjuntaneuvoston mukaan toiminnan toistettavuutta. Lisäksi 2009–2010 tehdyn arviointitutkimuksen mukaan Jussi-työ on pystynyt tarjoamaan apua ja tukea miehille ja siten myös perheille työskentelyssä kohti väkivallatonta yhteiseloa.

Erilaisilla hankkeilla voi olla vaikutuksia rikollisuuteen. Vaikutukset eivät välttämättä seuraa siitä, mitä hankkeilla on ensisijassa haluttu saada aikaan. Yleiset sosiaalisen hyvinvoinnin hankkeet voivat vähentää rikollisuutta, rikosten vähentämiseen tarkoitetut saattavat lisätä niitä. Tai päinvastoin.

Tukholman kriminologian symposiumissa kesäkuussa pääaiheena oli varhainen rikoksentorjunta ja pääosassa vuoden 2013 kriminologian palkinnon saaja professori David Farrington Cambridgen yliopistosta. Varhaiseen ikään painottuvien rikoksenehkäisyohjelmien vaikuttavuutta tarkasteltiin mm. kustannus-hyötyanalyysien kautta.

Artikkelissa käydään läpi, millaista on taloustieteellinen ajattelutapa rikosoikeudesta, rikollisen käyttäytymisestä ja kriminaalipolitiikasta. Sekä taloustieteilijät että oikeustieteilijät ovat asettaneet kriminaalipolitiikan tavoitteeksi rikollisuuden kustannusten minimoinnin.

Rikollisuus aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. Tästä on helppo olla yhtä mieltä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Rikollisuustilanne-katsauksen mukaan rikollisuuden kontrollijärjestelmän nettokustannukset valtiolle ovat tänä vuonna noin 1,7 miljardia euroa. Rikollisuuden seurausten ja niihin varautumisen kustannukset ovat puolestaan vähintään 11 miljardia euroa. Mutta mistä nämä yhteensä 13 miljardia euroa muodostuvat? Mikä tulee laskea rikollisuuden kustannukseksi? Olisiko tehokkaalla rikoksentorjunnalla mahdollista saada aikaan 13 miljardin euron säästöt?

Rikoksentorjunta-palstalla esitellään Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston julkaisema ideakirja (BRÅ 2012). Kiinnostavassa julkaisussa esitellään ja arvioidaan kolmea erilaista koulussa toteutettua turvallisuus- tai rikoksentorjuntahanketta.

Suomessa on ansiokkaasti tutkittu lapsiin kohdistuvan seksuaalisen kiinnostuksen esiintymistä, syitä ja mittaamista, mutta pedofilian hoidon kehittämisessä Suomi ei ole edellä kulkijoita. Erityisen tärkeää olisi saada käyttöön ennaltaehkäiseviä hoitomenetelmiä.

Rikoksentorjunnan kannalta näyttö on ristiriitaista ja osin vaikeasti tulkittavaa

Rikoksentorjuntaneuvosto on laatinut turvallisuuskyselyn, jolla myös väkimäärältään pienissä kunnissa on mahdollisuus kerätä kattavasti tietoa asukkailta turvallisuustyön tueksi.

Rikoksentorjunta-palstalla arvioidaan sovittelun vaikuttavuutta. Restoratiivisen oikeuden suotuisista vaikutuksista on enemmän näyttöä kuin useimmista muista rikosoikeudellisista uudistuksista, jotka on otettu yleisesti käyttöön.

Rikottujen ikkunoiden teoriaa on sovellettu monissa rikoksentorjuntahankkeissa. Niiden arvioinnit ovat osittain ristiriitaisia. Vaikutusarvioinnit ovat yleisesti hankalia tehdä, ja tässä pulmia lisää se, että jokainen teoriaa hyödyntävä hanke on tehnyt siitä oman tulkintansa. Kokonaisuutena lähestymistapa näyttää kuitenkin auttavan vähentämään rikollisuutta ja parantamaan turvallisuuden tunnetta. Sen soveltamistapoihin ja rajoihin täytyy kuitenkin kiinnittää huomiota.

Espoossa järjestettiin syksyllä 2010 kymmenkunta turvallisuuskävelyä ja toiminta jatkuu edelleen. Kävelyjen avulla voidaan lisätä keskustelua, tiivistää yhteistyötä sekä selvittää osallistujien kokemuksia alueen turvallisuustilanteesta. Olennaista on paikallisuus ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet. Toimintaa on kuitenkin tarpeen vielä kehittää.

Vuoden 2011 Euroopan rikoksentorjuntakilpailun voittajaksi valittiin Saksan koulukiusaamisen ja -väkivallan vastainen Fairplayer-hanke. Suomea edusti ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tekevä Icehearts, joka sai kilpailussa kunniamaininnan innovatiivisimmasta rikoksentorjuntahankkeesta.

Rikoksentorjunta-palstalla todetaan, että vihapuheeseen puuttuminen ei ole tärkeää vain siksi, että se loukkaa kohteensa ihmisarvoa, vaan myös siksi, että se lisää väestöryhmien välisen väkivallan todennäköisyyttä. Parasta vihapuheen ja viharikosten ehkäisyä on väestöryhmien suhteita hiertävien ongelmien korjaaminen ja yhteisymmärryksen rakentaminen. Mutta puuttua pitää myös vihapuheeseen ja viharikoksiin.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään rikosten tilannetorjuntaa. Perinne on hakenut malleja mm. rationaalisen valinnan teoriasta. Tämän vuoksi on usein nähty, että tilannetorjunta toimisi korkeintaan sellaisten rikoksen ehkäisyssä, joissa tekijä pyrkii taloudelliseen tai vastaavaan hyötyyn. Monesti tilannetorjunta toimii kuitenkin, vaikka motiivi vaikuttaisi järjettömältä eikä rikoksesta tuntuisi olevan tekijälleen mitään hyötyä.

Ikääntyneiden turvallisuustarpeisiin pitäisi alkaa kiinnittää enenevässä määrin huomiota myös rikosten ehkäisyn näkökulmasta. Tieto ikääntyneistä uhreista ja heidän kokemistaan rikoksista on kuitenkin puutteellista ja vaikeasti saatavilla. Tämän havaitsi rikoksentorjuntaneuvoston työryhmä, joka selvitti ikääntyneisiin kohdistuvia rikoksia ja niiden ehkäisyä.

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva tarjoaa ajankohtaista tietoa tiiviissä muodossa. Tilannekuva on osa viranomaisten ja elinkeinoelämän rikostorjuntayhteistyötä. Ammattimainen rikollisuus on nopealiikkeistä, joustavaa ja kansainvälistä. Siksi tiedon jakaminen viranomaisten ja elinkeinoelämän kesken on rikostorjunnassa elintärkeää.

Kaupan toimipaikan lähialueen sosiodemografiset tekijät, kuten alueen työttömyysaste tai nuorten määrä, eivät selitä kaupan joutumista rikosten kohteeksi. Sen sijaan lähistössä esiintyvällä häiriökäyttäytymisellä on voimakas yhteys kaupan rikoskokemuksiin.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään loppukesällä syntynyttä keskustelua rikostilastoista. Keskustelu havainnollistaa hyvin tilastojen tulkinnan ongelmia.

Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan uusiutuvan uhriksi joutumisen ehkäisyn mahdollisuuksia. Jos uudelleen rikoksen uhriksi joutuminen onnistuttaisiin estämään, rikokset vähenisivät olennaisesti. Koeteltuja menetelmiä tähän on vielä vähän, mutta joitakin hyviä hankkeita löytyy.

Myrsky-toiminnan arviointitutkimus osoittaa, että nuorten omista lähtökohdista lähtevä ja taiteilijoiden ohjaama taiteen tekeminen vahvistaa nuorten hyvinvointia. Tutkimuksen mukaan taide lisää nuorten tyytyväisyyttä, elämäniloa sekä yhteisöllisiä valmiuksia ja taitoja. Taide myös vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallisuutta.

Rikoksentorjunta-palstalla arvioidaan rikoksenehkäisyä sijoituskohteena. Sijoitus on pitkäaikainen ja kustannukset ja tuotot jakautuvat eri tahoille.

Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan tällä kertaa rikostilaisuuksia ja arkirutiineja rikosten syinä ja rikosten torjunnan mahdollisuuksina.

Kaupunkien turvallisuuden ajankohtaisia ja yhteisiä asioita pohdittiin kansainvälisessä seminaarissa lokakuussa Helsingissä. Eurooppalaisille kaupungeille huolta aiheuttavat mm. Itä-Euroopan romanien liikehdintä, maahanmuuttajien kotoutuminen, järjestäytynyt ja rajat ylittävä rikollisuus, nuorisoväkivalta ja suurten yleisötapahtumien turvallisuus.

Suomessa varsinainen naapurivalvontatoiminta ei ole käynnistynyt samalla lailla tai ainakaan samalla nimellä kuin muissa Pohjoismaissa. Yhteisöllisyyttä edistävää toimintaa on kyllä olemassa, mutta sen edelleen kehittäminen ja lisääminen on tarpeen. Muiden maiden malleista kannattaa ottaa oppia ja siirtää tänne hyviä toimintoja ja ideoita, ei niinkään terminologiaa.

Lastensuojelun ytimen voi kiteyttää pyrkimykseksi suojella lapsen terveyttä ja kehitystä ja ehkäistä sitä vaarantavia tekijöitä. Näin ollen erilaisten uhkien arviointi ja vaarojen ehkäisy ovat aina olleet olennainen osa lastensuojelun sosiaalityötä. Uusi vuosituhat on kuitenkin tuonut lastensuojeluun uudenlaisia painotuksia. Puhe riskeistä, turvallisuudesta ja varhaisesta puuttumisesta on yleistynyt ja ohjaa lastensuojelutyön käytäntöjä ja politiikkaa.

Lasta lyömätön Satakunta -hanke pyrkii vähentämään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa. Tarkoitus on oppia tunnistamaan väkivallan merkkejä ja puuttua tilanteeseen varhain. Olennaista on alueen viranomaisten verkostoituminen keskenään. Tärkeä työkalu on internetsivusto, jolle on koottu eri viranomaisten toimintaohjeita ja tietoa väkivallasta.

Porin maine rikostilastojen valossa ei ehkä ole mitä parhain, mutta kaupungissa on todella panostettu turvallisuustyöhön. Kaupungin turvallisuussuunnitelma vuosille 2009–2012 on hyvin laaja-alainen, ja turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet on siinä tarkkaan mietitty. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen arvioi turvallisuustyöhön panostamisen olevan kovien aikojen opetusten ansiota.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Hän pitää sisäisen turvallisuuden parantamisessa erityisen tärkeänä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja väkivaltalukujen kääntämistä laskuun, tarttumista kansainvälistymisen ja verkkomaailman mukanaan tuomiin uusiin ilmiöihin sekä panostamista syrjäytymisen ehkäisyyn, erityisesti maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) nuorisotyön päällikkö Juuso Peura näkee nettiturvallisuustyön kehittyneen valtavasti viime vuosina. Pientä huolta hän kuitenkin kantaa lasten eriarvoisuudesta, sillä monen nuoren perustaidot verkossa ovat kuitenkin vielä melko kapeat. Turvallisuustaitoja opitaan kavereilta, kotoa ja muualta, mutta koulussa niitä ei systemaattisesti opeteta.

Ruotsalaisen tutkijan Elza Dunkelsin mukaan nuorille tulisi antaa enemmän tilaa vaikuttaaa nettiturvallisuusasioissa. Netin riskit ovat suhteellisia ja toimenpiteiden tulisi olla linjassa hyötyyn nähden. Teknisillä ratkaisuilla voidaan saada aikalisää, mutta ongelmia, jotka ovat inhimillisiä eivätkä teknisiä, ne eivät poista. Koulu on erinomainen kanava vaikuttaa.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään tällä kertaa itsemurhien ja henkirikosten sekä niiden torjunnan yhteyksiä. Sekä itsemurhia että väkivaltakuolemia on edelleen vähennettävä.

Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan tällä kertaa vakavan väkivallan riskiä, lähestymiskieltoa ja muita rikoksentorjunnan mahdollisuuksia.

Rikollisuus aiheuttaa henkilövahinkoja, heikentää henkilöstön turvallisuutta ja aiheuttaa yrityksille kustannuksia. EK:n yritysturvallisuustoimiston päällikkö Kalevi Tiihonen kertoo, että yritysten rikoksentorjunta perustuu toimialalle tyypillisten ilmiöiden seurantaan ja niihin vastaamiseen.

Nuorten väkivallanteoista valtaosan tekee hyvin pieni joukko. Jotta vakavaa nuorisoväkivaltaa voitaisiin tehokkaimmin ehkäistä, riskiryhmät olisi tärkeää tunnistaa jo varhaislapsuudessa. Tätä korostaa rikoksentorjuntaneuvosto kannanotossaan, jonka se julkisti nuorisoväkivallan riskitekijöitä ja ehkäisemistä käsitelleessä asiantuntijaseminaarissa toukokuussa Helsingissä.

Euroopan rikoksentorjuntaverkosto (EUCPN) sai vuoden 2009 lopulla itselleen uuden perusasiakirjan, kun EU:n neuvosto kumosi sen vuodelta 2001 olleen vanhan perustamispäätöksen ja hyväksyi uuden. Uudistuksen tavoitteena on voimistaa verkoston kykyä edistää hyviä rikoksentorjuntakäytäntöjä Unionin alueella.

Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) konferenssissa joulukuussa Tukholmassa esiteltiin parhaita hankkeita, joilla ehkäistään sekä nuorten tekemiä rikoksia että nuorten joutumista rikoksen uhriksi. Erityisesti keskityttiin koulun ja internetin mahdollisuuksiin sekä rikollisryhmiin rekrytoinnin ehkäisemiseen. Konferenssissa julistettiin myös Euroopan rikoksentorjuntakilpailun (ECPA) 2009 voittaja: suomalainen koulukiusaamisen vastainen KiVa Koulu -toimenpideohjelma.

Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan, miksi KiVa Koulu on tärkeä rikoksentorjunnalle.

KiVa Koulu on uusi toimenpideohjelma kiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Ohjelma kehitettiin Turun yliopiston psykologian laitoksen ja oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä (2006–2009) opetusministeriön rahoituksella. Ohjelman näkemys kiusaamisesta sekä konkreettiset sisällöt perustuvat kiusaamista koskevaan tutkimustyöhön, jota Turun yliopistossa on tehty jo pitkään. KiVa Koulu valittiin Suomen edustajaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun 2009.

Kirjaesittely: Timo Harrikari (2008) Riskillä merkityt: Lapset ja nuoret huolen ja puuttumisen politiikassa. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 87.

Järvenpään väkivallan vähentämisen pilottihanke päättyi, mutta työ väkivallan vähentämiseksi jatkuu.

Peruspiirteiltään naisiin kohdistuva henkirikollisuus osin eroaa huomattavasti miehiin kohdistuvasta ja osin on hyvin samankaltaista. Perustavin ero on lähisuhde- ja erityisesti parisuhdeväkivallan keskeinen asema. Yhteistä on puolestaan kytkös alkoholin käyttöön ja sosiaaliseen huono-osaisuuteen.

Rikoksentorjuntaneuvoston valmistelemassa kansallisessa väkivallan vähentämisen ohjelmassa (2006–2008) haluttiin ottaa väkivallan torjunta osaksi paikallista turvallisuussuunnittelua. Suunnittelussa tarvitaan täsmällistä tietoa siitä, missä ja milloin väkivaltaa ilmenee. Siksi ohjelmassa ehdotettiin, että poliisin RIKI-järjestelmästä tulostetaan maanlaajuisesti väkivallan keskittymät. Väkivallan keskittymien kartoitusta on nyt kokeiltu Oulun läänissä.

Rikoksentorjuntaneuvosto valitsi tamperelaisen Muotialan turvallisuustavoitteinen asemakaava -hankkeen Suomen ehdokkaaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun 2008. Vuosittaisen kilpailun teemana oli tänä vuonna rikoksentorjunta julkisissa tiloissa, erityisesti kaupungeissa ja lähiöissä. Alateemoja on kolme: julkisten tilojen suunnittelu, videovalvonta sekä julkisten tilojen päivittäinen huolto ja ylläpito. Kilpailun voitti englantilaisen Prestonin kaupungin hanke.

Euroopan rikoksentorjuntakilpailu 2008 ratkesi marraskuussa Pariisissa pidetyssä Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) konferenssissa. Ensimmäisen palkinnon sai luoteis-englantilaisen Prestonin kaupungin hanke. Kilpailuun osallistui yhteensä 11 eri maan hanketta. Konferenssissa esiteltiin niistä kuusi, mukaan lukien Muotiala.

Tukholman kriminologian palkinnon 2008 saivat David Olds ja Jonathan Shepherd rikoksentorjunnan menetelmien kehittämisestä. Kontrolloidut kokeet osoittavat, että heidän uraauurtavien keksintöjensä avulla on ehkäisty rikollisuutta korkean riskin ihmisillä ja sosiaalisissa ympäristöissä.

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa uutta seuraamusta, valvontarangaistusta. Valvontarangaistukseen tuomittu voisi suorittaa lyhyen vankeusrangaistuksensa sähköisessä valvonnassa kotonaan tai laitoshoidossa. Tuomitun liikkeitä seurattaisiin esimerkiksi matkapuhelimella tai jalkapannalla.

EU:n rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) hyvien käytäntöjen konferenssin teemana oli kotiväkivallan torjunta. Konferenssin yhteydessä ratkaistuun Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun osallistui 15 maata. Sen voitti Malmön naisrauhahanke.

19.12.2007

Stakesin kustantama teos analysoi syrjäytymisen syitä. Se on myös puheenvuoro hyvinvointipoliittiseen keskusteluun. Kirjoittaneet: Sakari Hänninen, Jouko Karjalainen & Kirsi-Marja Lehtelä (toim.).

Älä lyö lasta -kampanja valittiin Suomen edustajaksi EU:n rikoksentorjuntakilpailuun, jonka teemana vuonna 2007 oli kotiväkivallan ehkäisy. Kyselyiden mukaan kampanja muutti asenteita ja toi uutta tietoa väkivaltaan suhtautumisesta.

Aggression Replacement Training (ART) -menetelmä on kehitetty epäsosiaalisesti käyttäytyvien nuorten auttamiseksi. Se koostuu säännöllisistä ryhmätapaamisista, joissa nuoret opettelevat ja harjoittelevat sosiaalisia taitoja, itsehillintää ja moraalista päättelyä. Yksinkertaisuutensa ja strukturoidun toimintamallin vuoksi menetelmää voidaan käyttää joustavasti erilaisissa ympäristöissä yli ammatti- ja koulutusrajojen. Suomeen se on rantautunut 2000-luvulla.

Tuoreen ruotsalaisen selvityksen mukaan lapsiin ja nuoriin otetaan netissä runsaasti yhteyttä seksuaalisessa tarkoituksessa. Useimmat lapset ja nuoret osaavat suojautua aikuiseksi epäilemänsä ehdotuksilta. Ns. grooming-ilmiön torjumisessa on tärkeää kouluttaa lapsia ja vanhempia turvalliseen netin käyttöön, toimia yhteistyössä nuorten nettipalvelujen tuottajien kanssa sekä kehittää lainsäädäntöä ja poliisin toimintaa.

Toisen kerran järjestetty kriminologian symposiumi keräsi kesäkuussa Tukholmaan tutkimuksen kansainvälisiä huippunimiä ja satoja osallistujia. Kolmen alakonferenssin aiheita olivat lasten suojeleminen rikoksilta, tehokas ja oikeudenmukainen kriminaalipolitiikka ja rikoksentorjunta sekä rikollisen uran käännekohdat. Muita erityisteemoja olivat naisiin kohdistuva väkivalta, järjestäytynyt ja talousrikollisuus sekä kansalliset rikoksentorjunnan strategiat.

Rikosoikeudellisen järjestelmän oikeutusta on perinteisesti etsitty rangaistuksesta käsin. Rangaistusteoriat ovat vakiintunut aihe niin oikeustieteellisessä kuin filosofisessa kirjallisuudessa. Rangaistavaksi säätäminen, kriminalisointi, sen sijaan on saanut melko vähän huomiota.

PAKE eli pahoinpitely- ja kehokarttalomake otettiin käyttöön Malmin poliisipiirin ja Malmin sairaalan päivystyspoliklinikan yhteistyössä vuonna 2002. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa tarkasteltiin dokumentoituja pahoinpitelytapauksia ja seurattiin niiden etenemistä rikosprosessissa. Aineistona oli 399 vuoden 2003 lopulla Malmin sairaalan päivystykseen tullutta väkivaltatapausta. Niistä runsas neljännes oli pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Rikosasioiden sovittelu laajenee Euroopassa, vaikka useimmille kansalaisille se on edelleen tuntematon ratkaisukeino. Soviteltavat tapaukset ovat vaikeutuneet ja monipuolistuneet useassa Euroopan valtiossa.

Konferenssissa esiteltiin parhaita päihteisiin liittyviä rikoksentorjuntahankkeita. Niitä oli lähetetty konferenssiin yhteensä kolmisenkymmentä eri maista (ml. kilpailuhankkeet). Hankkeet käsittelivät mm. nuorten juopottelun ja siihen liittyvien rikosten, ravintoloihin liittyvän väkivallan ja rikosten sekä huumeiden käyttäjien tekemien rikosten vähentämistä. Seminaarissa julkistettiin myös vuoden 2006 Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon saaja eli Tanskan Ringsted-hanke.

Innovatiivinen Tanskan hanke "Ringsted Forsøget" voitti Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon 2006. Kokeilussa annettiin kouluikäisille tietoa kyselytutkimusten ja keskustelujen avulla tupakoinnin yleisyydestä. Nuorten käsitykset muiden nuorten riskikäyttäytymisen yleisyydestä muuttuivat totuudenmukaisemmaksi ja itse riskikäyttäytyminen, rikollisuus ja ilkivalta mukaan lukien, vähentyi selvästi.

Tuotteita on tapana testata eli koestaa kestävyyden ja toimivuuden varmistamiseksi ennen varsinaisen tuotannon käynnistämistä. Tämä ajattelutapa on hiljalleen leviämässä myös muille yhteiskunnan sektoreille. Yhtä lailla tulisi voida koestaa rikosriskien varalta niin lainsäädäntöä jo valmisteluvaiheessa kuin myös tässä mielessä potentiaalisesti riskialttiita teollisuustuotteita ja palvelutuotteita.

Suomen ehdokas vuoden 2006 Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon saajaksi on Keravan koulujen päättäjäisviikonlopun katutapahtuma. Vuonna 2002 ensimmäisen kerran järjestetystä Katujen yöstä on muodostunut jokavuotinen käytäntö, joka pitää sisällään mm. katusählyä, makkaranpaistoa ja ilmaiskonsertin. Lisäksi vanhemmat ja järjestöt partioivat kaduilla aamuyöhön ja poliisi tehostaa valvontaansa. Toiminnalla on ollut hillitsevä vaikutus nuorten juhlintaan.

Lehtien palstoilla väkivalta näkyy järvenpääläisille ravintolaillan päätteeksi tapahtuvina tappeluina ja humalaisten puukotuksina. Poliisin tilastoimissa rikoksissakin alkoholi on mukana kahdessa tapauksessa kolmesta. Suuri osa väkivallasta ei kuitenkaan tule viranomaisten tietoon. Järvenpään pilottihankkeen yhtenä tarkoituksena on hakea keinoja väkivallan kattavampaan ehkäisyyn ja puuttua piiloon jäävään rikollisuuteen. Lapset ja nuoret sekä alkoholiehtoisen väkivallan vähentäminen nousevat avainasemaan.

Poliisiammattikorkeakoulun tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu rikoksentorjuntaohjelmien toteuttamista, käytännön organisoitumista ja vaikuttavuutta Järvenpäässä, Viitasaarella, Raumalla, Imatralla ja Torniossa.

Oikeusministeriön tulevaisuuskatsauksessa kriminaalipolitiikan alueella keskeisiksi tulevaisuuden haasteiksi nostettiin rikosasioiden käsittelyketjun virtaviivaistaminen ja aukkojen paikkaaminen, vankeinhoidon uudistaminen sekä lainrikkojien kuntouttaminen.

Espoossa vuonna 2001 aloitetun viranomais- ja järjestöyhteistyön tavoitteena on aiempaa tehokkaammin vastuuttaa parisuhdeväkivallan tekijää, torjua väkivaltaista käyttäytymistä ja kehittää eri viranomaisten ja muiden väkivaltatyötä tekevien tahojen yhteistyötä.

Kilpailu järjestettiin uudistetuilla säännöillä, uutta oli mm. määrätty teema. Tällä kertaa se oli katuväkivalta. Kilpailukriteereitä oli muutenkin muokattu.

Oikeusministeriön sähköisen valvonnan työryhmän ehdotus välimietinnössä puhuu matkapuhelinvalvonnan puolesta.

Kirjoituksessa selvitetään Cognitive Skills® -ohjelman vaikutusta vankilasta vapautuneiden uusintarikollisuuteen. Viime vuosina keskimäärin 60–70 vankia vuodessa on osallistunut CS-kurssille. Tutkimuksen mukaan ohjelman läpikäyneillä vangeilla on pienempi riski palata vankilaan kuin muilla vangeilla.

Göteborgin rikoksentorjuntaohjelma on nimeltään Tryggare och Mänskligare Göteborg – turvallisempi ja inhimillisempi Göteborg. Kumpaankin puoleen panostetaan; rikoksia ei torjuta ryppyotsaisesti vaan tavoite voi olla kätketty hyvinkin yllättävään yhteyteen, esimerkiksi nuorten katukoripallokenttään tai kulttuuriyöhön. Ideana on luoda uusia kohtaamispaikkoja.

“Barnahuset" on islantilainen malli, jolla autetaan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneita lapsia ja nuoria selviytymään tuskallisesta tapahtumasta sekä siihen liittyvästä oikeusprosessista. Sekä hoitoon että oikeusjuttuun liittyvät tutkimukset ja selvitykset tehdään saman katon alla. Uusi lähestymistapa on nostanut selvitysten laatua, ja lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa nostetaan aiempaa selvästi enemmän syytteitä. Lisäksi lapset ja heidän vanhempansa saavat viipymättä kontaktin mm. tarvittaviin hoitotahoihin.

Perheneuvolat ovat terveyskeskusten ja poliisin jälkeen yleisin taho, josta parisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset hakevat apua. Millaista apua he tällöin saavat ja miten väkivallasta puhutaan tapaamisissa? Miten yleiset parisuhdetta ja vanhemmuutta koskevat kulttuuriset käsitykset kytkeytyvät väkivallan käsittelyyn?

Pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö osana kunnan peruspalvelua.

Vakuutusyhtiöihin kohdistuvat petosrikokset Suomessa aiheuttavat vuosittain jopa 200 miljoonan euron menetykset vakuutusyhtiöille ja sitä kautta menetyksiä myös vakuutuksenottajille. Sekä Suomessa että useissa muissa maissa on arvioitu, että 5–10 prosenttia vahinkovakuutuksen korvausmenosta on perusteetonta.

Vuosina 2000–2002 toteutettiin äitiys- ja lastenneuvoloissa hanke, jossa etsittiin hyvää tapaa tunnistaa, kohdata ja ottaa puheeksi naisen kokema parisuhdeväkivalta. Parisuhdeväkivallan tunnistamista ja puheeksi ottamista sekä viranomaisten yhteistyötä varten laadittiin myös toimintaohje.

Rikoksentorjuntaneuvoston valmistelema ohjelmaehdotus vakavan väkivallan vähentämiseksi luovutettiin tammikuussa oikeusministeri Johannes Koskiselle. Tavoitteena on vaikuttaa niin humalahakuiseen juomiseen ja syrjäytyneisiin väkivallan käyttäjiin ja uhreihin kuin madaltaa parisuhdeväkivaltaan puuttumiskynnystä ja ehkäistä työssä koettua väkivaltaa. Keskeistä on henkirikosten vähentäminen. Ehdotus on laajalla lausuntokierroksella.

Tallinnassa taskuvarkauksia yritetään ehkäistä yhteistyön avulla. Poliisi esimerkiksi kouluttaa ruokapaikkojen ja kauppojen henkilökuntaa sekä oppaita. Vanhassa kaupungissa on myös käynnistetty naapurivalvontaa muistuttava yhteistyöhanke poliisin, yritysten ja puhelinyhtiön kesken.

Haaste 1/2004 Pääkirjoitus

Haaste 1/2003 Pääkirjoitus

 
Julkaistu 17.12.2013