Etusivu » Juttuarkisto aihealueittain » Poliisi, esitutkinta

Poliisi, esitutkinta

Kriminologia-palstalla esitellään tuore eurooppalainen tutkimus, joka tarkastelee henkirikosten selvitysastetta ja selviämiseen vaikuttavia tekijöitä Suomessa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Sveitsissä. Suomen poliisin henkirikosten selvityskyky osoittautui vertailussa hyväksi, mikä johtunee eroista rikollisuuden rakenteessa mutta myös rikostutkinnan tehokkuudessa.

Kaikilla organisaatiolla ja ammattikunnilla on oma kulttuurinsa – niin myös poliisilla. Poliisikulttuuritutkimuksen mielenkiinto liittyy poliisipartioiden valtaan toimia kentällä parhaaksi katsomallaan tavalla. Poliisilla on verrattain suuri toimi- ja harkintavalta ja halutessaan käytössä kansalaisia kohtaan erilaisia – jopa tappavia – voimakeinoja. On mielenkiintoista tutkia, vaikuttavatko poliisien kulttuuriset arvot, asenteet ja uskomukset siihen, miten he kohtelevat erilaisia "asiakkaitaan".

Uusilla hankkeilla pyritään estämään järjestäytyneiden rikollisryhmien toimintaa hallinnollisen torjunnan keinoin ja auttamaan jäseniä irtautumaan niistä.

Vuosittain poliisi suorittaa yli miljoona erilaista poliisitehtävää. Näillä tehtävillä kiinniottoja on tehty noin 90 000 kertaa. Voimakeinoja poliisi joutuu käyttämään vuositasolla 1000–1500 kertaa. Voimakeinoista ampuma-asetta poliisi on käyttänyt vajaa neljäkymmentä kertaa vuodessa ja laukauksia poliisi ampuu keskimäärin kymmenen kappaletta vuodessa. Artikkelissa käsitellään suomalaisen poliisin aseenkäyttötilanteiden määriä.

Talousrikostorjuntaa ovat viime vuosina muokanneet kaksi muutosta. Poliisin hallintorakenneuudistusten 2014 käynnistyneen viimeisimmän vaiheen (PORA III) myötä poliisiyksiköiden määrää on vähennetty. Samaan aikaan talousrikostutkinnan tehostamiseen on myönnetty lisämäärärahaa, minkä jatkuminen on epävarmaa.

Kyberrikollisuus on yhä kansainvälisempää ja uudenlaiset ilmiöt vaativat toimivaa yhteistyötä eri maiden viranomaisten välillä. Tulevaisuudessa tarpeet kansainväliselle yhteistyölle kasvavat entisestään.

Nuorten suhteita poliisiin ja yksityiseen turvallisuusalaan käsittelevä väitöstutkimus painottaa, että nuorten kohtaamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Konflikteja voidaan välttää nuorta kunnioittavalla kohtelulla. Etenkin nuorten sekä vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kohtaamisista ei ole riittävästi tietoa.

Urheilukin on kuvassa mukana

Jääkiekkoseura Vaasan Sport on kehittänyt määrätietoisesti turvallisuustyötä.

Poliisi ja muut toimijat tekevät Suomessa tiivistä yhteistyötä jalkapallotapahtumiin liittyvän väkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Esimerkiksi Palloliiton keinoja ilmiön torjumiseksi ovat yhteiset ohjeet ja määräykset, turvahenkilöstön koulutus ja ammattitaito, turvapalautejärjestelmä, korkean riskin otteluiden turvamonitorointi, kannattajayhdyshenkilötoiminta ja jokavuotisen jalkapallon turvallisuusseminaarin järjestäminen.

Verkossa tapahtuvan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön torjunta on monin tavoin haastavaa. Artikkelissa kerrotaan KRP:n internettiedustelun työstä.

Rikosalan museoiden kokoelmat antavat tietoa itse rikoksista, rikosten selvittämisestä ja rikosseuraamuksista Suomessa. Historialliset tapahtumat ja esineet avaavat näkymiä paitsi rikoksiin myös koko kansan historiaan.

Lainvalvonnan uusimpien toimintamallien ja organisaatioratkaisujen asetelmia on löydettävissä jo vuosikymmenten takaa. Ihmisten liikkuvuus pakotti poliisin rajat ylittävään yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon jo kauan sitten. Liikkuvuus ja rajattomuus eri muodoissaan asettavat yhä reunaehdot lainvalvontaorganisaatioiden kehitykselle.

Kirjoituksessa tarkastellaan suomalaista poliisikulttuuria 1930–1997 sen psykohistoriallisten solmukohtien kautta. Erityistä huomiota kiinnitetään suhtautumiseen poliisin voimankäyttöön.

Poliisin uskomaton tunarointi verisen kaksoismurhan tapahtumapaikalla sysäsi vauhtia Suomen rikospoliisin uudistamiselle vuonna 1924. Kun kolme vuotta myöhemmin Turussa murhajutun jäljet kylmenivät, tutkinnassa otettiin käyttöön upouudet rikostekniset apukeinot.

Tampereen kaupunki ja Sisä-Suomen poliisilaitos tekevät kesällä 2015 poikkeuksellista yhteistyötä Tampereen keskustan turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi. Kaupunki ja poliisilaitos neuvottelivat sopimuksen, jonka mukaan kaupunki tukee rahallisesti poliisin läsnäolon vahvistamista keskusta-alueella neljän kuukauden ajan.

Helsingissä poliisikoordinaattorin työ painottuu kaupungin ja poliisilaitoksen rajapintoihin ja yhteistyöverkostoihin turvallisuusasioissa. Poliisi-kaupunkiyhteistyö liittyy mm. turvallisuussuunnitelman toimeenpanoon, tapahtumaturvallisuuteen, liikenneturvallisuuteen, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä kaupungin viihtyisyyteen.

Sosiaalityöntekijän osaaminen täydentää merkittävällä tavalla poliisin osaamista. Johtavalla sosiaalityöntekijällä Marko Timosella on vuosien kokemus poliisin kanssa työskentelemisestä ja sosiaalitoimen erilaisten asiakkaiden kohtaamisesta. Poliisin ja sosiaalitoimen ajankohtaisiksi haasteiksi hän nimeää syrjäytymisen ja monikulttuurisuuden.

Parisuhdeväkivallan uusiutumista ehkäisevä MARAK-menetelmä on levinnyt ympäri maata ja tuo säästöjä viranomaisille.

Poliisi on yleensä ensimmäinen viranomainen, joka kohtaa väkivallan osapuolet kotihälytystilanteissa. Poliisin toiminnalla on siten suuri merkitys väkivaltaan puuttumisessa ja sen sanktioimisessa. Mutta onko sillä merkitystä myös väkivallan kierteen katkaisussa? Ja voimmeko ottaa oppia toisen maan malleista lainsäädännön ja resursoinnin eroista huolimatta? Toistaiseksi vertailevaa tutkimusta poliisin puuttumisesta perheväkivaltaan on saatavilla heikosti.

Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen on poliisille työturvallisuushaaste. Poliisiin kohdistetun väkivallan riskiä lisäävät tekijän aiempi virkamieheen kohdistama väkivalta, elämyshakuisuus, päihdekäyttö sekä impulssikontrolliongelmat.

Esitutkintaa, pakkokeinoja ja poliisin toimivaltuuksia sääntelevät normit muuttuivat vuoden 2014 alusta. Nykyään ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi oikeuksistaan ja edellyttävät, että viranomaiset omassa toiminnassaan noudattavat lainsäädäntöä hyvin tarkasti.

Teknisen rikostutkinnan tuottamat tulokset ovat tuomioistuinkäsittelyssä lähes poikkeuksetta vahvaa todistusaineistoa.

Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamat uhat kumpuavat rikollisten verkostoitumisesta, jengiytymisestä ja siitä koituvasta väkivallasta, helposta ja nopeasta rajat ylittävästä liikkumisesta sekä tietoverkon hyödyntämisestä rikollisiin tarkoituksiin. Rikolliset toteuttavat hankkeensa yhä yleisemmin yritystoiminnan puitteissa. Alamaailman tietoverkkofoorumit ovat synnyttäneet maailmanlaajuisen rikollisen palveluteollisuuden, jonka torjumiseksi lainvalvonta tarvitsee uudenlaisia taitoja ja toimintatapoja.

25.09.2015

Sosiaalinen media osana poliisitoimintaa

Poliisikoulutus on juuri uudistunut merkittävästi, kun perustutkinto muutettiin ammattikorkeakoulutasoiseksi. Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg näkee koulutuksen kehittämisen jatkuvaksi haasteeksi. Julkisen talouden tilanne, teknologinen kehitys, lainsäädännön muutokset sekä yhteiskunnan moniarvoistuminen ovat asioita, joita nyt on seurattava tarkkaan ja reagoitava niihin nopeasti.

Julkisiin palveluihin on kohdistunut Suomessa viime vuosina voimakas tuottavuuspaine eikä tilanne helpottune tulevina vuosina. Tehokkuuden parantamiseksi poliisihallinnossa on toteutettu useita hallintopoliittisia toimia. Poliisiorganisaation erityispiirteet on hyvä ottaa huomioon tuottavuuskehittelyssä.

Suomalaiset luottavat poliisiinsa varsin paljon. Kansainvälisissä mittauksissa sijoitumme säännöllisesti kärkimaiden joukkoon yhdessä Tanskan ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Onko luottamuksen syynä poliisin erinomaisesti tekemä työ? Poliisi hoitaa vuosittain runsaat miljoona hälytystehtävää ja lisäksi tulevat monet muut palvelutehtävät. Kontakteja kansalaisiin on siis päivittäin paljon ja voi perustellusti ajatella, että luottamus heijastaa kansalaisten tyytyväisyyttä saamiinsa palveluihin.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että uudet ilmiöt kuten kyberrikollisuus ja turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen vaativat poliisilta runsaasti työpanosta, joka on pois muista tärkeistä tehtävistä. Osaamisen hankkiminen ja resurssien jakaminen ovat poliisille iso haaste.

Nuorten, alle 18-vuotiaiden osuus rikoksentekijöistä Suomessa on suhteellisen pieni. Heihin kohdistuvassa esitutkinnassa on tiettyjä ominaispiirteitä, joiden huomioiminen voi olla ratkaisevaa uusien rikosten estämiseksi tai jo muodostuneen rikoskierteen katkaisemiseksi. Seuraavassa on huomioita nuoriin kohdistuvasta esitutkinnasta sekä esimerkkejä uudenlaisista haasteista poliisin työstä nuorten kanssa.

Tutkija Elsa Saarikkomäki Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta ja löytävän nuorisotyön projektipäällikkö Heikki Turkka Aseman lapset ry:stä korostavat nuoren kanssa toimivien viranomaisten riittävää vuorovaikutusosaamista ja kykyä mukautua eri olosuhteissa.

06.06.2014

Sosiaalinen media rikostorjunnan näkökulmasta

Sosiaalisen median varjopuolia ovat mm. lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset, vihapuhe, kiusaaminen, vainoaminen, identiteettivarkaudet, petokset ja virtuaaliomaisuusrikokset. Nettipoliisitoiminnan käynnistäjä, ylikonstaapeli Marko Forss Helsingin poliisilaitokselta näkee isona haasteena poliisityön kannalta sosiaalisen median käytön pirstaleisuuden. Hänen mielestään tarvitaan enemmän vähintään EU-tasoista yhteistyötä ja proaktiivisempaa otetta esimerkiksi lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyyn.

Poriin perustettiin Satakunnan poliisilaitoksen ja Porin kaupungin yhteisellä päätöksellä moniammatillinen väkivallan vähentämistyöryhmä syksyllä 2011. Keväällä 2012 saatiin rikoksentorjuntaneuvostolta avustusta väkivallan vähentämiseen väkivallan tihentymäkartoituksen ja yhteisöllisten toimien avulla sekä verkostoituneen toimintamallin luomiseksi.

Liikenneturvallisuustyö perustuu EU:n ja Suomen liikenneturvallisuustavoitteisiin liittyviin asiakirjoihin, joiden mukaan vuoteen 2020 mennessä liikennekuolemien määrä pitää saada puolitettua vuoden 2010 tasosta. Tavoitteen mukaisesti maassamme kuolisi liikenteessä tuolloin korkeintaan 136 tienkäyttäjää.

Talousrikostorjunnan tehostaminen ja harmaan talouden torjuminen on jo vuosia ollut osa valtioneuvoston pitkäaikaista suunnitelmallista toimintaa. Tällä hetkellä toteutetaan järjestyksessään jo kuudetta talousrikosohjelmaa. Ohjelma kattaa vuodet 2012–2015.

Talousrikollisuuteen sisältyy laaja valikoima rikosilmiöitä, ja uusia tulee jatkuvasti esille. Poliisin talousrikostutkintaan tulevat jutut ovat usein monimutkaisia ja siksi työläitä käsitellä. Muun muassa näistä syistä tutkintatyö edellyttää monipuolista osaamista, hyvää motivaatiota ja jatkuvaa koulutusta.

Suomessa syntyi koulu-ampumisten jälkeen uusi ilmiö: kouluihin ja opetusalaan kohdistuneet uhkaukset. Ennen tapahtuneita kouluampumistapauksia oppilaitoksiin kohdistui Suomessa vain yksittäisiä uhkauksia. Näistä lähes kaikki olivat helposti tunnistettavissa ilkivaltaisiksi. Koulu-mpumisten osakseen saama valtava medianäkyvyys vaikutti osaltaan uhkausten määrän kasvuun, kun huomionhakuiset henkilöt käyttivät tapahtumia omiin tarkoitusperiinsä.

Ennalta estäminen, uhka-arviointi ja riskinhallinta poliisissa

Automaattinen nopeusvalvonta Suomessa täyttää ensi vuonna 20 vuotta. Kameravalvottuja tieosuuksia on noin 3 000 km. Tutkimusten mukaan nopeuskamerat, joita myös peltipoliiseiksi kutsutaan, estävät vuosittain liki 90 henkilövahinko-onnettomuutta ja lähes 30 liikennekuolemaa. Kaiken kaikkiaan peltipoliisien on arvioitu tähän mennessä säästäneen noin 180 ihmishenkeä ja vähentäneen liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden lukumäärää noin 550:llä.

Vantaan Tikkurilaan saatiin kameravalvonta kaupungin ja poliisin yhteistyönä. Kamerat ovat yksi lisäkeino keskustan valvonnassa.

Teknisen tarkkailun käyttö vaatii lain toimivaltuuksien ja teknologian yhteensovittamista

Ankkuri-toiminta käynnistyi syksyllä 2003 Hämeenlinnassa, aluksi määräaikaisena hankkeena. Se koettiin onnistuneeksi sekä tärkeäksi. Seurauksena siitä toimintamalli vakiintui ja sitä suunnitellaan levitettävän maanlaajuiseksi vuoteen 2015 mennessä.

Poliisit ja lapset kohtaavat kenttätyön, kouluvierailujen, kotihälytystilanteiden, kiinniotto- ja pidätystilanteiden sekä esitutkintatoimien yhteydessä. Poliisityötä lasten parissa on kontrolli, turvaaminen ja rikostutkinta mutta myös huolenpito, vastuullistaminen ja ohjaaminen.

Uutta on, että esitutkintaa ei tehdä enää vain syyttäjän ja tuomioistuimen tarpeisiin. Useilla uudistuksilla pyritään parantamaan kuulusteltava, erityisesti asianomistajan asemaa.

Esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakien uudistus koskettaa poliisitoiminnan kaikkia osa-alueita, erityisesti rikostorjuntaa.

Edellinen eduskunta hyväksyi viimeisenä istuntopäivänään 15.3.2011 uuden esitutkintalain ja uuden pakkokeinolain lakivaliokunnan ehdottamin muutoksin. Samassa yhteydessä hyväksyttiin uusi poliisilaki, joka salaista tiedonhankintaa koskevilta osiltaan liittyy uuteen pakkokeinolakiin. Lakeja ei ole vielä vahvistettu, mutta niiden arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2014 alussa.

Artikkelissa tarkastellaan EU:n ja Suomen oikeus- ja sisäasioiden strategioita rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan kannalta. Strategiat kertovat siitä, mihin suuntaan kehitystä halutaan ohjata ja millaisiin uhkakuviin viranomaistasoilla varaudutaan.

Kehitys voi näyttää siltä, että poliisin tehtäviä olisi yhä enemmän annettu vartioimisliikkeille. Yksityistämistä ei kuitenkaan pidä nähdä siellä, missä sitä ei tosiasiassa ole tapahtunut.

Tietoverkossa toimivan ammattimaisen rikollisuuden tavoitteena ei ole hurvitella
sivullisten koneilla hakkeroinnin riemusta. Kyse on rikollisesta
liiketoiminnasta. Tavoitteena on taloudellinen hyöty mahdollisimman pienellä
riskillä ja kevyellä kulurakenteella.

Kansalaiset ovat lähettäneet poliisin uuteen maaliskuussa avattuun nettipalveluun yli 3000 havaintoa epäilyttävästä toiminnasta. Keskusrikospoliisi seuloo vinkit ja lähettää ne tarvittaessa arvioitavaksi paikallisiin poliisilaitoksiin. Vinkit ovat koskeneet enimmäkseen tavanomaisia rikoksia mutta myös esimerkiksi koulu-uhkauksista on vinkattu sen kautta.

Kaksi vuotta sitten poliisi jalkautui näkyvästi sosiaaliseen mediaan. Sosiaalinen media samoin kuin poliisin toiminta on kehittynyt tänä aikana.

Nykyaikainen lähipoliisi jalkautuu nuorten pariin netissä. Helsingin ja Oulun poliisilaitokset ovat lähteneet yhteistyöhön IRC-Gallerian kanssa. Tavoitteena on saada netin välityksellä poliisin ja nuorten vuorovaikutus mutkattomaksi ja avoimeksi.

Vuonna 2007 poliisille ilmoitettiin 340 alle 15-vuotiaisiin kohdistuvaa epäilyä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Valtaosa uhreista oli 12−14-vuotiaita tyttöjä. Rikoksesta ilmoittivat yleensä lapsen vanhemmat tai sosiaaliviranomaiset.

Vahinkovakuutuksesta on haettu 2000-luvulla korvauksia vuosittain yli miljoonaan vahinkoon. Vakuutusalalla työskentelevät vakuutustutkijat selvittelevät keskimäärin yli 2 000 epäselvää vahinkotapausta vuodessa. Poliisin tietoon tulee vuosittain sadasta kahteen sataan petosepäilyä, joissa vakuutusyhtiö tai -yhdistys on asianomistaja. Määrä on viime vuosina selvästi vähentynyt. Millaisia juttuja poliisille ilmoitetaan ja mistä niiden pieni määrä johtuu?

"Poliisi 2020" -hanketta varten selvitettiin poliisihallinnon järjestymistä ja kokoa kuudessa eri Suomen kaltaisessa maassa. Vertailun mukaan Suomen poliisikunta on eurooppalaisittain ja pohjoismaisittainkin lisääntynyt maltillisesti tai pysynyt samankokoisena, eikä tälläkään hetkellä ole kooltaan suuri verrattuna niin väestön kuin rikosten määrään.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Hän joutuu usein hakemaan tasapainoa monenlaisten tavoitteiden välillä. Paljonko panostetaan vaikkapa ennalta ehkäisevään työhön verrattuna jo tapahtuneiden rikosten tutkintaan, syrjäseutujen palveluihin verrattuna suurten kaupunkien lisääntyviin työmääriin tai kansalaisten yksityisyyden suojaan verrattuna yhteiskunnan turvallisuuden näkökulmaan?

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Seppo Kolehmainen. Hän nostaa poliisikoulutuksen suurimmiksi haasteiksi tällä hetkellä ajan tasalla pysymisen ja hakijamäärän riittävyyden. Koulutuksen suunnittelussa on seurattava jatkuvasti yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutoksia, jotta koulutus pystyy vastaamaan poliisille asetettuihin vaatimuksiin.

Katsaus maahanmuutto-, rasismi- ja rikollisuustilastojen kehitykseen

Poliisi on jo pitkään käyttänyt tietolähteitä – tiedottajia, "vasikoita" – tiedonhankinnassa. Kansainvälisesti sitä pidetään yhtenä kustannustehokkaimmista keinoista vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Tietolähteiden käyttämiseen liittyy kuitenkin sekä periaatteellisia että juridisia ongelmia.

Järjestyslain vaikutuksia on selvitetty Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa. Poliiseilta ja kaupunkilaisilta kysyttiin näkemyksiä mm. ympäristön viihtyisyyden lisääntymisestä ja katuturvallisuuden parantumisesta. Kaupunkilaiset pitävät yleisten paikkojen kontrollia tärkeänä, vaikka niillä ei koetakaan yleisesti turvattomuutta. He liittävät yleisten paikkojen häiriöt lähinnä alkoholin käyttöön, jonka valvonta ja kontrollointi halutaan pitää poliisilla.

Yhteistyön esteet voitetaan ajantasaisella tiedolla ja kanssakäymisellä.

Poliisiammattikorkeakoulussa tehtiin 2003 tutkimus työturvallisuusrikosten tutkinnan ongelmista. Työturvallisuustapausten tutkintatyö ei ole poliisin keskuudessa kovinkaan suosittua eikä arvostettua. Poliisiorganisaatio tarjoaa koulusta vähän, ja tutkinta perustuu paljolti poliisin peruskoulutuksen antamiin valmiuksiin. Myös poliisien asennoitumisella työturvallisuustapauksiin saattaa olla merkitystä tutkinnan suorittamiseen ja sen tehokkuuteen.

PAKE eli pahoinpitely- ja kehokarttalomake otettiin käyttöön Malmin poliisipiirin ja Malmin sairaalan päivystyspoliklinikan yhteistyössä vuonna 2002. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa tarkasteltiin dokumentoituja pahoinpitelytapauksia ja seurattiin niiden etenemistä rikosprosessissa. Aineistona oli 399 vuoden 2003 lopulla Malmin sairaalan päivystykseen tullutta väkivaltatapausta. Niistä runsas neljännes oli pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Espoossa vuonna 2001 aloitetun viranomais- ja järjestöyhteistyön tavoitteena on aiempaa tehokkaammin vastuuttaa parisuhdeväkivallan tekijää, torjua väkivaltaista käyttäytymistä ja kehittää eri viranomaisten ja muiden väkivaltatyötä tekevien tahojen yhteistyötä.

Kolmen maan yhteistutkimuksen Suomen osuudessa kyseltiin PTR-viranomaisten (poliisi, tulli ja rajavartiosto) näkemyksiä Venäjän kautta Suomeen tulevista laittomista maahantulijoista. Laittomat tulijat voidaan jakaa maksettuihin tai pakotettuihin ihmisalakuljetuksen uhreihin, poliittisiin pakolaisiin ja paremman elintason perässä kulkeviin siirtolaisiin.

Yksityisten turvallisuuspalvelujen yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut. Vartija on muuttunut perinteisestä yöaikaan kiertävästä teollisuusvartijasta näkyväksi yksityisten ja yhteisöjen palvelijaksi. Kauppakeskuksissa ja keskustakortteleissa on huomattavasti todennäköisempää törmätä vartijaan kuin poliisiin.

Suomalaisiin oikeusviranomaisiin kohdistunutta epäasiallista vaikuttamista on selvitetty kahdessa tutkimuksessa: vuonna 1999 kysyttiin koko maan syyttäjiltä ja tuomareilta ja vuonna 2005 Helsingin rikospoliisin virkamiehiltä yrityksistä vaikuttaa heidän työhönsä lainvastaisilla tavoilla.

Asiakasnäkökulmasta on tullut yksi poliisin toiminnan hallinnollisista arviointikriteereistä. Hyvä yleisösuhde on lisäksi edellytys sille, että rikokset ilmoitetaan poliisille ja että poliisi saa yleisöltä rikosten selvittämiseen tarvittavia vihjeitä.

Helsingissä turvattomuutta asuinalueellaan koki vähimmillään 6 ja enimmillään 35 prosenttia alueen asukkaista. Helsinkiläiset eivät kokeneet turvattomuutta yleisemmin kuin muiden suurten suomalaisten kaupunkien asukkaat.

Tallinnassa taskuvarkauksia yritetään ehkäistä yhteistyön avulla. Poliisi esimerkiksi kouluttaa ruokapaikkojen ja kauppojen henkilökuntaa sekä oppaita. Vanhassa kaupungissa on myös käynnistetty naapurivalvontaa muistuttava yhteistyöhanke poliisin, yritysten ja puhelinyhtiön kesken.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana uusi poliisiylijohtaja Markku Salminen. Hän etsii vastauksia rikollisuusongelmiin myös rikosoikeudellisen järjestelmän ulkopuolelta. Vankeinhoidossa työskentelyn jälkeen hän arvostaa erityisesti sosiaalityön keinoja.

Haaste 1/2002 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa haastateltavana on poliisiylijohtaja Reijo Naulapää. Hän sanoo, että kriminaalipolitiikassa eletään nyt kokonaisvaltaista arviointikautta. Poliisi, syyttäjä, oikeuslaitos ja vankeinhoito pyrkivät tosissaan löytämään yhteistä linjaa ja yhdessä kehittämään toimintaansa.

 
Julkaistu 17.12.2013