Etusivu » Juttuarkisto aihealueittain » Omaisuusrikollisuus, rikostilastot

Omaisuusrikollisuus, rikostilastot

Lapsia ja nuoria varoitellaan usein netissä vaanivista vaaroista. On tarpeen varoittaa myös aikuisia, joilta saatetaan yrittää huijata rahaa ja joskus onnistutaankin. Miehiä ja naisia yritetään huijata monin eri tavoin. Esimerkiksi sijoitushuijauksissa uhrit ovat useimmiten miehiä, kun taas rakkaudella huijaamisen kohteena ovat tavallisimmin naiset.

Kyberrikokset-palstalla aiheena on työntekijöiden rooli yrityksen tietoturvassa.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään petosrikosten ehkäisyä. Petosten torjunnan haasteita ovat väestön ikääntyminen, nettiasioinnin lisääntyminen ja kansainvälinen rikollisuus.

Artikkelissa tarkastellaan työttömyyden yhteyttä rikoskäyttäytymiseen rekisteriaineistojen ja viimeaikaisten kansainvälisten tutkimusten valossa.

Kyberrikollisuuden trendejä saattavat olla mm. verkkoon kytkettyjen kodinkoneiden hyödyntäminen, kohdistetut hyökkäykset, haittaohjelmien merkityksen pieneneminen, huijausten roolin kasvaminen sekä tekoälyn hyödyntäminen rikollisessa toiminnassa.

Ikääntyneen tai muun toimintakyvyltään rajoittuneen ihmisen taloudellinen hyväksikäyttö näkyy maistraattien toiminnassa edunvalvojan määräämisasioiden yhteydessä.

Suvanto-yhdistyksen Tikka-hankkeessa kartoitettiin keinoja ikääntyneiden henkilöiden taloudellisen hyväksikäytön tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi. Hyväksikäyttö voi tulla ilmi esimerkiksi pankkiasioinnin yhteydessä.

Petosrikosten määrä on 2010-luvulla ollut Suomessa kasvussa. Petosten kohteeksi joutuu usein ikäihmisiä ja iäkkäiden asianomistajien määrä on lisääntynyt viime vuosina.

Kansallinen rikosuhritutkimus osoittaa, että 65–74-vuotiaat kokevat olennaisesti vähemmän väkivaltaa ja uhkailua kuin nuoremmat ikäryhmät. Tällä ikäryhmällä väkivallan pelkokin on verraten matalalla tasolla. Yli 75-vuotiaiden turvallisuutta ei ole uhritutkimuksissa selvitetty.

Maahanmuuttajien tekemien rikosten suhteellinen määrä on kymmenen vuoden aikana laskenut, joskin rikollisuustaso on pysynyt korkeampana kuin Suomen kansalaisten. Eri maahanmuuttajaryhmien välillä on suuria eroja rikollisuustasossa ja rikoksen uhriksi joutumisen riskissä.

Suomi oli uuden ajan alussa selvästi nykyistä väkivaltaisempi maa.

Artikkelissa tarkastellaan henkirikoksia, pahoinpitelyitä ja raiskauksia sekä niiden rangaistuksia Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Euroopassa.

Väkivaltaa tilastoidaan lukuisissa eri toimijoissa – kussakin toimijan omiin tarpeisiin sovitetulla tavalla omissa työtilastoissa.

Kaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto (PAM) ovat yhdessä kehittäneet verkkokurssin, jolla halutaan parantaa kauppojen turvallisuutta. Kaikille kaupassa työskenteleville tarkoitettu Uhkaava asiakastilanne -kurssi toimii osana henkilöstön turvallisuuskoulutusta.

Ensimmäisen Suomessa toteutetun yritysuhrikyselyn tulokset osoittavat, että vähittäiskaupan ja teollisuuden toimipaikkoihin kohdistuu monenlaista rikollisuutta, joka aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Kaupan toimipaikoista 69 prosenttia ja teollisuustoimipaikoista 26 prosenttia joutui vähintään yhden rikoksen kohteeksi vuoden aikana.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään loppukesällä syntynyttä keskustelua rikostilastoista. Keskustelu havainnollistaa hyvin tilastojen tulkinnan ongelmia.

Sakon muuntorangaistusjärjestelmää uudistettiin vuosina 2007 ja 2008. Kohtuullisella varmuudella voidaan arvioida, että uudistuksilla ei ole ollut välittömiä vaikutuksia sakkorikosten tekemiseen. Kauppa ilmoittaa rikoksista herkemmin poliisille, mikä nostaa rikostilastoja.

Kaupallisten keskusten turvallisuus ja kilpailukyky -hankkeessa merkittävämmiksi rikosriskeiksi havaittiin uhkaavasti tai sekavasti käyttäytyvät asiakkaat ja ylipäänsä kaupan henkilökunnan uhkailu sekä myymälävarkaudet. Haastattelututkimusten perusteella vakavat turvallisuusuhkat ovat harvinaisia. Turvallisuuden hallinnan keinoista tärkeimmiksi osoittautuivat ennakointi, ohjeistus, vartiointi ja koulutus.

Virtuaalisesta omaisuudesta on tullut kauppatavaraa, jota ostetaan oikealla rahalla. Käyvän valuutan myötä virtuaaliomaisuus kiinnostaa myös rikollisia. Usein menetetyn omaisuuden arvo on muutamia kymppejä, joten läheskään kaikki rikokset eivät tule poliisin tietoon.

Vahinkovakuutuksesta on haettu 2000-luvulla korvauksia vuosittain yli miljoonaan vahinkoon. Vakuutusalalla työskentelevät vakuutustutkijat selvittelevät keskimäärin yli 2 000 epäselvää vahinkotapausta vuodessa. Poliisin tietoon tulee vuosittain sadasta kahteen sataan petosepäilyä, joissa vakuutusyhtiö tai -yhdistys on asianomistaja. Määrä on viime vuosina selvästi vähentynyt. Millaisia juttuja poliisille ilmoitetaan ja mistä niiden pieni määrä johtuu?

YK:n rikoskysely kertoo rikollisuuden trendeistä.

Tuore tutkimus osoittaa, että varkausrikosten väheneminen on jatkunut. Varkauden kohteeksi joutumisen riski vaihtelee iän, tulojen, asuinalueen ja asumismuodon mukaan. Rikospelot ovat vähentyneet.

Väkivaltakokemukset yleisiä lapsilla ja nuorilla.

Ryöstörikokset ovat suurelta osin nuorten välisiä. Ne tapahtuvat iltaisin ja öisin kaduilla, puistoissa ja toreilla. Saaliina on tavallisimmin uhrin kännykkä tai lompakko. Uhri saa vammoja puolessa rikoksia ja viidesosa uhreista tarvitsee sairaala- tai lääkärinhoitoa vammoihinsa.

Nuorten miesten itse ilmoitetun rikollisuuden määrä on nykyään suunnilleen samalla tasolla kuin 1960-luvun alussa. Varkaudet ja vahingonteot ovat yhtä yleisiä 2000-luvun nuorilla miehillä kuin heidän ikätovereilleen lähes puoli vuosisataa aikaisemmin. Näin on siitä huolimatta, että useiden rikosten tilaisuusrakenteessa on tapahtunut suuria muutoksia.

Eurobarometri on EU:n komission väline seurata jäsenmaiden kansalaisten mielipiteitä unionista ja elämästä yleensä. Mielipiteiden ja asenteiden ohella siinä kysellään väestön kokemuksista. Kerron esimerkein, millaista kriminaalipoliittista tietoa Eurobarometri on tuottanut. Lähinnä vertaan Suomea kulloiseenkin EU:n jäsenmaiden keskiarvoon tai toisiin Pohjoismaihin.

Järvenpää on kansallisen väkivallan vähentämisen ohjelman pilottikaupunki. Osana hanketta toukokuussa 2006 toteutettiin "Turvallinen arki" -kysely, jossa kerättiin tietoa Järvenpään lasten ja nuorten arjesta, ajankäytöstä, tupakoinnista ja päihteiden käytöstä, väkivallan uhriksi joutumisesta sekä muista asioista, jotka huolestuttavat nuoria. Kyselyn mukaan järvenpääläiset nuoret kokivat kaupunkinsa turvalliseksi asuinpaikaksi.

Rikosuralle ajautuvat helsinkiläislapset ovat usein lastensuojelun asiakkaita jo ennen ensimmäistä rikostaan. Peräti 70 prosenttia rikoksia usein uusineista lapsista oli joutunut tekemisiin lastensuojelun kanssa jo ennen ensimmäistä rikollista tekoaan.

Nuorten henkirikollisuus on Suomessa harvinaista sekä kansainvälisesti että historiallisesti. Henkirikollisuuden asukaslukuun suhteutettu kokonaistaso on meillä tunnetusti huomattavasti korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa tai läntisessä Euroopassa, mutta nuorten rikollisuudessa tätä eroa ei esiinny.

Selvitys valmistunut kolmen talousrikostyypin rangaistuskäytännön kehityksestä vuosina 1996–2004.

Nykyiset Helsingin yläasteikäiset nuoret tekevät vähemmän perinteisiä rikoksia kuin samanikäiset 15 vuotta sitten. Perinteisen rikollisuuden vähenemisen kääntöpuolena voi kuitenkin olla uudenlaisten rikollisten ja kiellettyjen tekojen lisääntyminen.

Vuoden 2005 kansainvälisen rikosuhritutkimuksen (EU-ICS) tulokset julkistettiin vihdoin helmikuussa Brysselissä. Tutkimuksen yleistulos näyttää olevan, että kotitalouksiin ja niiden jäseniin kohdistuvat rikokset ovat vähentyneet.

Noin yksi kymmenestä suomalaisesta on vuoden aikana kokenut väkivaltaa tai uhkailua. Noin kaksi prosenttia on saanut väkivallasta fyysisen vamman. Nämä tiedot käyvät ilmi vuoden 2006 kansallisesta uhritutkimuksesta. Vastaava tutkimus on toistettu kuudesti vuoden 1980 jälkeen ja muodostaa tärkeimmän kokonaisrikollisuutta koskevan tietolähteen maassamme.

Suomen ehdokas vuoden 2006 Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon saajaksi on Keravan koulujen päättäjäisviikonlopun katutapahtuma. Vuonna 2002 ensimmäisen kerran järjestetystä Katujen yöstä on muodostunut jokavuotinen käytäntö, joka pitää sisällään mm. katusählyä, makkaranpaistoa ja ilmaiskonsertin. Lisäksi vanhemmat ja järjestöt partioivat kaduilla aamuyöhön ja poliisi tehostaa valvontaansa. Toiminnalla on ollut hillitsevä vaikutus nuorten juhlintaan.

Vankiloissa oli 1930-luvun taitteessa useita tuhansia vankeja enemmän kun nykyisin. Poliittis-taloudellinen tilanne eroaa kuitenkin jyrkästi 2000-luvun alun tilanteesta. Tästä huolimatta ajankohdille on yhteistä vankiluvun nopea kohoaminen, ja sen seurauksena vankiloiden yliasuttaminen ja toimintojen vaikeutuminen.

Vuoden 2004 alkoholipoliittiset ratkaisut ja alkoholin kulutuksen kasvu eivät vaikuttaneet mm. väkivaltarikollisuuteen aivan kuten ennustettiin.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuoden 2004 tutkimus oli ensimmäinen kattava nuorisorikollisuuskysely, johon sisältyi myös ruotsinkielisiä vastaajia. Kieliryhmien välillä havaittiin sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Ruotsinkieliset varastelevat kotoaan sekä ajavat ajokortitta ja humalassa, kun taas suomenkielisten rikoskäyttäytyminen "polarisoituneempaa" ja väkivalta tavallisempaa.

Rikollisuuden taustatekijöistä on jo maailmanlaajuisesti kertynyt paljon tutkimustuloksia. Silti edelleen on tarvetta pitkittäistutkimuksille, joissa on laaja koko väestöä edustava otos ja pitkä seuranta-aika. Rikollisen käyttäytymisen ennus- ja taustatekijöitä tutkitaan Suomessa vuonna 1981 syntyneessä kohortissa.

Luonnonkatastrofin aikana ryöstely on pelättyä harvinaisempaa ja varastelu jopa vähenee. Sitä esiintyy yleensä vasta katastrofitilanteen mentyä ohitse. Tilanne tuo yleensä esille ihmisten epäitsekkäitä taipumuksia.

Tuhopolttajien, raiskaajien ja lähestymiskieltoon määrättyjen henkilöiden uusintarikollisuutta on nyt tutkittu rikostutkinnallisen lähestymistavan avulla. Eri rikostyypeille löydettiin niille ominaisia piirteitä suhteessa rikosten uusimiseen. Rikoksenuusijat syyllistyivät useisiin erityyppisiin rikoksiin.

Asiakasnäkökulmasta on tullut yksi poliisin toiminnan hallinnollisista arviointikriteereistä. Hyvä yleisösuhde on lisäksi edellytys sille, että rikokset ilmoitetaan poliisille ja että poliisi saa yleisöltä rikosten selvittämiseen tarvittavia vihjeitä.

Nuorten rikoskäyttäytymisen kehitys vuosina 1995–2004 vaihtelee rikoslajeittain. Näpistely, varastelu ja omaisuuden tahallinen vahingoittaminen on selvästi vähentynyt.

Vakuutusyhtiöihin kohdistuvat petosrikokset Suomessa aiheuttavat vuosittain jopa 200 miljoonan euron menetykset vakuutusyhtiöille ja sitä kautta menetyksiä myös vakuutuksenottajille. Sekä Suomessa että useissa muissa maissa on arvioitu, että 5–10 prosenttia vahinkovakuutuksen korvausmenosta on perusteetonta.

Tallinnassa taskuvarkauksia yritetään ehkäistä yhteistyön avulla. Poliisi esimerkiksi kouluttaa ruokapaikkojen ja kauppojen henkilökuntaa sekä oppaita. Vanhassa kaupungissa on myös käynnistetty naapurivalvontaa muistuttava yhteistyöhanke poliisin, yritysten ja puhelinyhtiön kesken.

Haaste 3/2002 Pääkirjoitus

 
Julkaistu 17.12.2013