Etusivu » Juttuarkisto aihealueittain » Media, internet

Media, internet

Lapsia ja nuoria varoitellaan usein netissä vaanivista vaaroista. On tarpeen varoittaa myös aikuisia, joilta saatetaan yrittää huijata rahaa ja joskus onnistutaankin. Miehiä ja naisia yritetään huijata monin eri tavoin. Esimerkiksi sijoitushuijauksissa uhrit ovat useimmiten miehiä, kun taas rakkaudella huijaamisen kohteena ovat tavallisimmin naiset.

Keskusrikospoliisin nettitiedustelussa seurataan lasten seksuaalisen hyväksikäytön tilannetta verkossa. Hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia jää usein viranomaisilta piiloon, sillä sen tuottajat ja käyttäjät toimivat omissa verkostoissaan eivätkä välttämättä jätä itsestään jälkiä .

Kyberrikokset-palstalla kuvataan TOR-verkon toimintaperiaatetta ja käyttöä.

28.09.2018

Verkkovihan taustalla on yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä

08.06.2018

Kyberrikokset-palstalla kerrotaan, millä tavoin bitcoin toimii ja miten se liittyy rikollisuuteen .

Kyberrikokset-palstalla aiheena on työntekijöiden rooli yrityksen tietoturvassa.

Kriminologia-palstalla aiheena on uhka- ja riskikokemusten muotoutuminen median ja yhteiskunnan murroksessa.

Artikkelissa käsitellään sellaisia yllätyksellisiä väkivallan tekoja, jotka kiinnittävät median huomion ja joissa medialla on merkittävä rooli tapahtuman tuottajana ja merkityksellistäjänä.

Kyberrikollisuuden trendejä saattavat olla mm. verkkoon kytkettyjen kodinkoneiden hyödyntäminen, kohdistetut hyökkäykset, haittaohjelmien merkityksen pieneneminen, huijausten roolin kasvaminen sekä tekoälyn hyödyntäminen rikollisessa toiminnassa.

Rakenteilla oleva palvelu tarjoaa neuvoja nuorille, joita on loukattu sosiaalisessa mediassa. Palvelun kehittäjien mukaan nuoriin kohdistuvat loukkaukset ovat hyvin arkipäiväinen mutta vakava ilmiö, jonka kitkemiseen tarvitaan uusia keinoja.

Kyberrikokset-palstalla käsitellään haavoittuvuustiedon käytön eettisiä haasteita.

Viime vuosina on käyty aktiivistakin keskustelua asian julkisuuden vaikutuksesta rikostuomiota lieventävänä perusteena. Vaikuttaa siltä, että asian saamaan julkisuuteen vedotaan aikaisempaa useammin. Toisaalta julkisuuden mahdolliseen rangaistusta alentavaan vaikutukseen on suhtauduttu myös kriittisesti. Lisäksi muutoksia on tapahtunut rikosasioiden saamassa julkisuudessa yleisemmin. Klikkihakuiset otsikot, sosiaalinen media ja valtamedian ulkopuoliset toimijat ovat merkittävällä tavalla vaikuttaneet rikosasioita koskevan julkisuuden laajuuteen samoin kuin rikosasioiden käsittelyn tapaan.

Kyberrikokset-palstalla aiheena on haittaohjelmat.

Monet haittaohjelmat ja huijaukset käyttävät seksiä houkuttimena, vaikka itse liiketoiminta ei liity seksiin.

25.09.2015

Sosiaalinen media osana poliisitoimintaa

05.06.2015

Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten torjuntaa verkossa

Nuorisotyötä on jo pitkään tehty aktiivisesti eri sosiaalisen median ympäristöissä. On ymmärretty, että työtä pitää tehdä siellä missä nuoretkin ovat. Toisaalta, aihetta hehkutukseen ja ylpistelyyn ei nuorisotyössä ole. Kyvyttömyys reagoida teknologiseen kehitykseen ja etenkin verkkovälineistön käyttöä koskeviin muutoksiin ovat aiheuttaneet sen, että verkkonuorisotyö laahaa menetelmällisesti ja välineellisesti auttamattomasti jäljessä eikä siten vastaa riittävästi nuorten nykyisiin tarpeisiin. Nuorisoalalla tarvitaankin lisää rohkeutta tutustua ja kokeilla uusia teknologioita sekä toimintamuotoja – yhdessä nuorten kanssa.

Ihmisillä on luontainen halu ja taipumus olla kontaktissa toisiin ihmisiin. Netti ja erilaiset sosiaaliset verkkoympäristöt kuuluvat monen ihmisen arkipäivään ja tarjoavat parhaimmillaan laajat mahdollisuudet kanssakäymiseen, myös rikosuhrityössä.

Pelastusopisto ja Poliisiammattikorkeakoulu toteuttivat vuonna 2013 tutkimushankkeen "Sosiaalinen media ja älypuhelinsovellukset kansalaisten avuksi hätätilanteissa". Kansallisia ja kansainvälisiä parhaita käytänteitä analysoitiin aiemmin julkaistujen tutkimusten sekä eri sovelluskaupoissa tarjolla olevien sovellusten pohjalta. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia uusia mahdollisuuksia ja haasteita sosiaalinen media tuo viranomaisviestintään perinteisiin viestintätapoihin verrattuna.

06.06.2014

Sosiaalinen media rikostorjunnan näkökulmasta

Sosiaalisen median varjopuolia ovat mm. lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset, vihapuhe, kiusaaminen, vainoaminen, identiteettivarkaudet, petokset ja virtuaaliomaisuusrikokset. Nettipoliisitoiminnan käynnistäjä, ylikonstaapeli Marko Forss Helsingin poliisilaitokselta näkee isona haasteena poliisityön kannalta sosiaalisen median käytön pirstaleisuuden. Hänen mielestään tarvitaan enemmän vähintään EU-tasoista yhteistyötä ja proaktiivisempaa otetta esimerkiksi lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyyn.

Digitaalinen media ja teknologian kehitys on luonut uusia lasten seksuaalisen hyväksikäytön muotoja. Samalla se antaa mahdollisuuksia myös rikosten selvittämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Jo tapahtuneisiin rikoksiin reagoimisen ohella tarvitaan keinoja myös ennaltaehkäisyyn. Pelastakaa Lapset on parhaillaan valmistelemassa oma-apuverkkoaineistoa henkilöille, jotka ovat huolissaan lapsiin tai lasten kuviin kohdistuvasta seksuaalisesta kiinnostuksestaan.

Tuomiot ja rangaistukset herättävät keskustelua kansalaisten keskuudessa. Sosiaalisessa mediassa suomalaiset keskustelevat etenkin sakkorangaistuksista hyvin negatiiviseen sävyyn. Yhdyskuntaseuraamuksista puolestaan ei juuri sosiaalisessa mediassa keskustella. Erityisesti niistä olisikin tuotettava enemmän tietoa kansalaisille.

Perinteinen media ei syyllisty vihapuheiden ja uhkailujen levittämiseen. Ilmiö ei ole kuitenkaan vieras tiedotusvälineiden ylläpitämillä keskustelupalstoilla, joissa toimitusten on valvottava tarkasti julkaisemiaan viestejä. Vihapuheiden ja uhkailujen lainmukaisuus ylipäätään on ongelmallinen tulkinnan kohde. Liian herkällä julkaisukiellolla rajoitetaan jokaiselle kuuluvaa sanan- ja ilmaisunvapautta.

Vihapuheelle tyypillinen vastustajan leimaaminen on kuulunut poliittiseen kielenkäyttöön niin kauan kuin politiikkakin on harrastettu. Se on keino luoda uhkakuvia, vahvistaa oman viiteryhmän kiinteyttä ja kannustaa sitä toimimaan vastustajan tarkoitusperien, tai äärimmillään olemassaolon, eliminoimiseksi.

Rikoksista ja eritoten väkivallasta uutisointi on lisääntynyt merkittävästi Suomessa kahdenkymmenen vuoden aikana. Myös rikosuutisten sisältöpainotukset ja uutisoinnin tavat ovat muuttuneet. Yksittäistä rikostapausta seurataan nyt aikaisempaa pidempään ja huomio on alkanut kohdistua yhä enemmän rikosten uhreihin.

Lasta lyömätön Satakunta -hanke pyrkii vähentämään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa. Tarkoitus on oppia tunnistamaan väkivallan merkkejä ja puuttua tilanteeseen varhain. Olennaista on alueen viranomaisten verkostoituminen keskenään. Tärkeä työkalu on internetsivusto, jolle on koottu eri viranomaisten toimintaohjeita ja tietoa väkivallasta.

Kysymys häiritsevien tekstiviestien rangaistavuudesta on erinomainen esimerkki rikoslainsäädännön ongelmallisesta suhteesta tekniikan kehitykseen. Tekniikan kehitys on nopeaa ja rikoslakia taas ei haluttaisi muuttaa nopeasti tai tehdä rikoslainsäädännöstä liian kasuistista. Toisaalta ei kuitenkaan olisi hyvä, jos rikoslaki jäisi tekniikan kehityksestä auttamattomasti jälkeen. Kysymys on tietynlaisesta tasapainoilusta, jossa lopputulos ei välttämättä ole ainakaan kaikkia tyydyttävä.

Tietoverkossa toimivan ammattimaisen rikollisuuden tavoitteena ei ole hurvitella
sivullisten koneilla hakkeroinnin riemusta. Kyse on rikollisesta
liiketoiminnasta. Tavoitteena on taloudellinen hyöty mahdollisimman pienellä
riskillä ja kevyellä kulurakenteella.

Virtuaalisesta omaisuudesta on tullut kauppatavaraa, jota ostetaan oikealla rahalla. Käyvän valuutan myötä virtuaaliomaisuus kiinnostaa myös rikollisia. Usein menetetyn omaisuuden arvo on muutamia kymppejä, joten läheskään kaikki rikokset eivät tule poliisin tietoon.

Kansalaiset ovat lähettäneet poliisin uuteen maaliskuussa avattuun nettipalveluun yli 3000 havaintoa epäilyttävästä toiminnasta. Keskusrikospoliisi seuloo vinkit ja lähettää ne tarvittaessa arvioitavaksi paikallisiin poliisilaitoksiin. Vinkit ovat koskeneet enimmäkseen tavanomaisia rikoksia mutta myös esimerkiksi koulu-uhkauksista on vinkattu sen kautta.

Nuorten rikoskäyttäytymistä ja uhriksi joutumista koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että samalla kun nuorten ajanvietto ja yhteydenpito on yhä enemmän siirtynyt internetiin myös nuorten rikoskäyttäytymisen ja uhrikokemusten kirjo on laajentunut tälle kentälle. Tämä artikkeli esittelee viimeisimpien kyselytutkimusten tuloksia internetissä tapahtuvan rikoskäyttäytymisen yleisyydestä ja piirteistä.

Internet on osa nuorten arkea: nuoret käyttävät nettiä keskimäärin kaksi tuntia päivässä. Sosiaalisen median myötä yhteisöllisyys saa uusia muotoja. Netin lisääntyvä merkitys nuorten maailmassa edellyttää, että nuorten parissa työtä tekevät rakentavat tapoja hyödyntää nettiä omassa toiminnassaan. Nettinuorisotyötä on kehitetty puhtaasti virtuaalisen toiminnan varassa, mutta viime aikoina kasvokkainen ja virtuaalinen ovat myös nuorisotyössä lähenneet toisiaan.

NoRa – No Racism on rasisminvastaista työtä kehittävä verkkonuorisotyön hanke, jonka tavoitteena on lisätä tietoa nettirasismista, sen tunnistamisesta sekä siihen puuttumisesta. Hankkeen toteuttaa Pelastakaa Lapset ry yhdessä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa ja se on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama.

Kaksi vuotta sitten poliisi jalkautui näkyvästi sosiaaliseen mediaan. Sosiaalinen media samoin kuin poliisin toiminta on kehittynyt tänä aikana.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) nuorisotyön päällikkö Juuso Peura näkee nettiturvallisuustyön kehittyneen valtavasti viime vuosina. Pientä huolta hän kuitenkin kantaa lasten eriarvoisuudesta, sillä monen nuoren perustaidot verkossa ovat kuitenkin vielä melko kapeat. Turvallisuustaitoja opitaan kavereilta, kotoa ja muualta, mutta koulussa niitä ei systemaattisesti opeteta.

Ruotsalaisen tutkijan Elza Dunkelsin mukaan nuorille tulisi antaa enemmän tilaa vaikuttaaa nettiturvallisuusasioissa. Netin riskit ovat suhteellisia ja toimenpiteiden tulisi olla linjassa hyötyyn nähden. Teknisillä ratkaisuilla voidaan saada aikalisää, mutta ongelmia, jotka ovat inhimillisiä eivätkä teknisiä, ne eivät poista. Koulu on erinomainen kanava vaikuttaa.

Nykyaikainen lähipoliisi jalkautuu nuorten pariin netissä. Helsingin ja Oulun poliisilaitokset ovat lähteneet yhteistyöhön IRC-Gallerian kanssa. Tavoitteena on saada netin välityksellä poliisin ja nuorten vuorovaikutus mutkattomaksi ja avoimeksi.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan valtaosa 15–16-vuotiaista nuorista on joskus ladannut tiedostoja vertaisverkoista. Vertaisverkkojen aktiivikäyttäjät ovat muita nuoria useammin syyllistyneet myös perinteiseen rikollisuuteen.

10.03.2009

Kriminologia-palstalla analysoidaan kahta erilaista yhteiskunnan reaktiota lasten tekemiin vakaviin rikoksiin. Esimerkkeinä ovat englantilainen ja norjalainen tapaus, jossa vanhemmat lapset surmasivat nuoremman lapsen.

Tutkimusten saaman uutisjulkisuuden ja sen virittämän vilkkaan keskustelun ansiosta Lastensuojelun Keskusliiton Älä lyö lasta -kampanjasta muodostui tärkeä hanke kuritusväkivallan ongelman tiedostamisessa ja ehkäisemisessä. Se nosti median rutiiniaiheen – jatkuvasti uutisoidaan lapsiin kohdistuneista yksittäisistä väkivallanteoista, paikallisista ja alueellisista projekteista ym. – hetkeksi agendan kärkeen ja antoi näin aineksia myös ongelman omakohtaiseen pohdintaan.

Tuoreen ruotsalaisen selvityksen mukaan lapsiin ja nuoriin otetaan netissä runsaasti yhteyttä seksuaalisessa tarkoituksessa. Useimmat lapset ja nuoret osaavat suojautua aikuiseksi epäilemänsä ehdotuksilta. Ns. grooming-ilmiön torjumisessa on tärkeää kouluttaa lapsia ja vanhempia turvalliseen netin käyttöön, toimia yhteistyössä nuorten nettipalvelujen tuottajien kanssa sekä kehittää lainsäädäntöä ja poliisin toimintaa.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana rikostoimittaja Jarkko Sipilä. Hänen mukaansa media vaikuttaa kriminaalipolitiikkaan lähinnä aihevalinnoillaan. Toimittajan työn lähtökohtana on hakea yhteiskunnallisia epäkohtia – asioita, joita voidaan parantaa. Siitä tulee hänestä myös se, että huono uutinen vain on suurempi uutinen.

Nykyiset Helsingin yläasteikäiset nuoret tekevät vähemmän perinteisiä rikoksia kuin samanikäiset 15 vuotta sitten. Perinteisen rikollisuuden vähenemisen kääntöpuolena voi kuitenkin olla uudenlaisten rikollisten ja kiellettyjen tekojen lisääntyminen.

Kansainvälinen rikosuhritutkimus aloitettiin vuonna 1989. Sen tavoitteena on hankkia väestöön kohdistuvilla haastattelututkimuksilla vertailukelpoisia tietoja eräistä rikoksista ja rikollisuuteen liittyvistä tekijöistä. Tutkimus on toistettu vuosina 1992, 1996 ja 2000. Kaikkiaan siihen on osallistunut yli 70 maata kaikista maanosista. Se on toteutettu eri maissa kansallisten asiantuntijoiden johdolla.

Ruotsissa syntyi viime vuonna kova kiista Sukupuolisota-nimisestä TV-dokumentista. Kiista johti maan suurimman turvakotijärjestön toiminnanjohtajan eroon ja siihen, että Uppsalan yliopisto asetti kahden hengen selvitysryhmän arvioimaan professori Eva Lundgrenin tutkimustoiminnan laatua ja mahdollista vilpillisyyttä.

Pedofiliaksi ja insestiksi luokitellaan julkisuudessa sekalaisia ilmiöitä.

22.05.2001

Haaste 1/2001 Pääkirjoitus

 
Julkaistu 17.12.2013