Etusivu » Juttuarkisto aihealueittain » Maahanmuuttajat, rasismi, viharikokset

Maahanmuuttajat, rasismi, viharikokset

Kolumnissa arvioidaan tiukentuneen turvapaikkapolitiikan vaikutusta suomalaisen oikeusvaltion perustaan.

Pakolaisneuvonta vetää hanketta, jonka tavoitteena on kartoittaa turvapaikanhakijoille annettavan yleisen oikeudellisen neuvonnan kehittämistarpeita. Neuvonnan ja tiedonsaannin haasteina ovat olleet muun muassa lakien ja linjausten jatkuvat muutokset sekä monen turvapaikanhakijan haavoittuva asema.

Pirkanmaalla keskustellaan aiheesta perheiden kanssa

Helsingissä on meneillään nuorisotyön suurhanke, jossa tähtäimenä on maahanmuuttajanuorten aseman parantaminen. Maahanmuuttajanuoret tarvitsevat oikein kohdennettuja ja tehokkaita palveluita, sillä heistä monet ovat erityisen huonossa asemassa. Yksi kiinnostava kokeilu on vertaisvalamiehistö.

Suomessa on käynnissä monia kriminaalipolitiikkaankin liittyviä kiinnostavia hankkeita, joissa pyritään tarttumaan haasteisiin, joita maahanmuuttajat kohtaavat. Esimerkiksi Helsingissä kokeillaan uudenlaisia nuorisotyön malleja maahanmuuttajanuorten parissa ja poliisilaitos tarjoaa nuorille työhön tutustumisen tilaisuuksia toiveenaan saada heidät kiinnostumaan poliisin ammatista. Pirkanmaalla pyritään tuomaan näkyväksi kunniakulttuuriin liittyviä ongelmallisia ilmiöitä. Pakolaisneuvonta puolestaan pyrkii kehittämään turvapaikanhakijoiden oikeudellista neuvontaa ja heikoimmassa asemassa olevien tunnistamista.

Artikkelissa kuvataan nuorten turvapaikanhakijoiden elämää ja sitä millaisena suomalainen yhteiskunta heille näyttäytyy.

Asenteet ja vuorovaikutussuhteet vaikuttavat turvallisuudentunteeseen sekä kykyyn ja haluun osallistua yhteiskuntaan. Oikeusministeriön Trust-hanke pyrkii edistämään yhdenvertaisuutta ja eri väestöryhmien välistä vuorovaikutusta seitsemällä vastaanottokeskuspaikkakunnalla.

Uskontojen välinen yhteistyö ja viranomaisten ja uskontojen välinen yhteistyö on yksi keino rikkoa vastakkainasettelua ja lisätä vuorovaikutusta yhteiskunnassa.

Rikosprosessiin lähteminen on monesta syystä vaikeaa

Vankilatutkimus oli pitkään värisokeaa

Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen Pysäytetyt-hanke tutkii etnistä profilointia Suomessa huomioiden sekä profilointia kokeneiden ihmisten että viranomaisten näkökulman.

Ihmisoikeusliitto toteutti vuosina 2015–2016 ensimmäisen laajan selvityksen kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta. Selvitys osoittaa, että kunniaan liittyvä väkivalta on Suomessa olemassa oleva ilmiö, jonka uhreja ei kyetä auttamaan riittävästi.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö Suomessa on seurausta talouden ja työmarkkinoiden rakenteellisista muutoksista. Työntekijöihin kohdistuva jouston vaatimus asettaa etenkin ulkomaalaiset työntekijät haavoittuvaan asemaan. He saattavat joutua työperäisen hyväksikäytön uhreiksi, ja pahimmillaan ihmiskaupan kohteiksi. Lainsäädäntö ja viranomaiset eivät riittävästi tunnista ilmiötä. Huomiota tulisi siksi kiinnittää talousrikosten lisäksi myös työntekijöiden hyväksikäyttöön ja siitä heille aiheutuvaan haittaan.

Maahanmuuttajien tekemien rikosten suhteellinen määrä on kymmenen vuoden aikana laskenut, joskin rikollisuustaso on pysynyt korkeampana kuin Suomen kansalaisten. Eri maahanmuuttajaryhmien välillä on suuria eroja rikollisuustasossa ja rikoksen uhriksi joutumisen riskissä.

Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Suomeen muutetaan pääasiassa opiskelun, työn tai perhesyiden takia. Osa ulkomailta muuttaneista asuu Suomessa vähän aikaa, osa taas hakee kansalaisuutta ja jää maahan pysyvästi.

Vuonna 2015 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain uudet syrjintäperusteet ja valtuutetun laajempi toimivalta ovat parantaneet mahdollisuuksia puuttua syrjintään, arvioi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. Suomen uusi turvapaikanhakijatilanne näkyy myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnassa, esimerkiksi ihmiskaupan riski on kasvanut.

Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) VOK-liikunta-hankkeessa järjestetään alaikäisille yksin Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen. Tavoitteena on lisätä turvapaikanhakijoiden hyvinvointia ja elämäntaitoja liikunnan avulla ja tarjota mielekästä tekemistä turvapaikkapäätöstä odotellessa.

Kerhotuutorointi-hankkeessa maahanmuuttajanuorille tarjotaan mahdollisuutta liikuntaharrastuksiin yhteistyössä koulujen kanssa.

Kuinka tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa käytännössä toteutuvat?

Keskustelupuheenvuorossa käsitellään mm. turvapaikanhakijoiden seksuaalikasvatusta.

Keskustelupuheenvuorossa arvioidaan sukupuolisesta häirinnästä käytävässä keskustelussa tapahtunutta käännettä, kun se on liitetty kysymykseen maahanmuutosta.

Keskustelupuheenvuorossa pohditaan joukkoahdistelun määritelmää.

Jenginuorihanke toteutetaan vuosina 2012–2016 pääkaupunkiseudulla ja sen päätavoitteena on rakentaa ennaltaehkäisevä etsivän työn malli rikoksilla oireilevien nuorten tavoittamiseen. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja hallinnoi Kriminaalihuollon tukisäätiö. Hankkeen taustana on eri sidosryhmien huoli muista kulttuureista tulevista, esimerkiksi romani- ja somalinuorista, mutta myös valtaväestöön kuuluvista nuorista, jotka toimivat rikollisesti ja oireilevat päihteiden käyttäjinä.

Jyväskylän yliopiston dosentti Sakari Suutarinen korostaa kansalaiskasvatuksen asemaa väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisemisessä. Nuoren pitää voida opetella koulussa nykyistä enemmän yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Kansalaiskasvatuksen kautta on mahdollista tavoittaa kokonaisia ikäryhmiä jättämättä ketään ulkopuolelle.

Väkivaltainen radikalismi ja sen vaikutus muslimiyhteisöihin on yhteinen huolenaihe somalialaisperheissä Kanadassa, Suomessa ja Somaliassa.

EU-maissa on havahduttu vasta hiljattain siihen, että terrorismin vastaisen toiminnan tulisi olla ennen kaikkea ennalta ehkäisevää. Ennen vuotta 2005 tämänkaltaiset toimintaohjelmat olivat harvassa. Tätä nykyä kaikki Länsi-Euroopan maat, Suomi mukaan lukien, toteuttavat erilaisia kansallisia versioita ohjelmista. Väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy ei ainoastaan säästä inhimillistä kärsimystä, vaan se on myös kustannustehokasta.

Maahanmuutto tuo myönteisen yhteiskuntakehityksen lisäksi mukanaan erilaisia kielteisiä lieveilmiöitä. Näistä ilmiöistä vakavin on väkivaltainen ekstremismi, joka voi äärimmäisessä muodossaan johtaa laajasti yhteiskuntaturvallisuutta vaarantavaan terrorismiin. Maahanmuuttajan radikalisoitumisessa on kyse kotoutumisen täydellisestä epäonnistumisesta, yksilön vieraantumisesta yhteiskunnasta ja jäämisestä demokraattisen poliittisen vaikuttamisen ulkopuolelle.

Etnisesti yhä monimuotoisempi väestö luo paineita Suomen kulttuurisesti kapea-alaiselle rikosoikeudelle. Rikoksen motiivien perinpohjainen selvittäminen edellyttää kuitenkin aika ajoin myös kulttuuristen tekijöiden huomioon ottamista – niiden ongelmallisuudesta huolimatta.

06.06.2014

"Eipä sille [rasismille] mitään voi" on sitaatti, joka toistuu tekemissäni maahanmuuttajataustaisten nuorten haastatteluissa koulukokemuksistaan vuodesta toiseen. Rasismi on läsnä oleva, mutta vaiettu aihe suomalaisissa kouluissa. Monet lasten ja nuorten syrjintää ja koulukiusaamista tarkastelevat tutkimukset ovat osoittaneet, että koulu, etenkin yläkoulu, on yksi keskeisin rasismin ilmenemisen ympäristöistä. Tästä huolimatta esimerkiksi peruskoulun opetussuunnitelmassa ei mainita sanaa rasismi lainkaan. Onko siis todellakin niin, että ilmiölle ei voida mitään?

Sovittelijoilla on epävarmuutta siitä, miten maahanmuuttajien kulttuuriin tulisi monikulttuurisessa sovittelussa suhtautua. Yleensä sovittelijoiden mielestä kulttuurilla ei ole merkittävää roolia konfliktien sovittelussa. Sitä vastoin maahanmuuttajat näkevät kulttuurin vaikuttavan heidän käsityksiinsä konfliktinratkaisusta. Kulttuurin merkityksen ymmärtäminen nykyistä laajemmin auttaisi tekemään sovittelusta maahanmuuttajaystävällisempää ja saavuttamaan parempia tuloksia.

Rikoksentorjunta-palstalla todetaan, että vihapuheeseen puuttuminen ei ole tärkeää vain siksi, että se loukkaa kohteensa ihmisarvoa, vaan myös siksi, että se lisää väestöryhmien välisen väkivallan todennäköisyyttä. Parasta vihapuheen ja viharikosten ehkäisyä on väestöryhmien suhteita hiertävien ongelmien korjaaminen ja yhteisymmärryksen rakentaminen. Mutta puuttua pitää myös vihapuheeseen ja viharikoksiin.

Perinteinen media ei syyllisty vihapuheiden ja uhkailujen levittämiseen. Ilmiö ei ole kuitenkaan vieras tiedotusvälineiden ylläpitämillä keskustelupalstoilla, joissa toimitusten on valvottava tarkasti julkaisemiaan viestejä. Vihapuheiden ja uhkailujen lainmukaisuus ylipäätään on ongelmallinen tulkinnan kohde. Liian herkällä julkaisukiellolla rajoitetaan jokaiselle kuuluvaa sanan- ja ilmaisunvapautta.

Joukko uskonnollisia johtajia, poliitikkoja ja muita yhteiskunnallisia vaikuttajia pohti uskontojen tehtävää suvaitsevaisuuden edistämisessä vihapuheseminaarissa. Seminaarin tarkoituksena oli tuomita kaikenlainen vihapuhe ja luoda pohjaa hyvälle keskustelukulttuurille.

Vihapuheelle tyypillinen vastustajan leimaaminen on kuulunut poliittiseen kielenkäyttöön niin kauan kuin politiikkakin on harrastettu. Se on keino luoda uhkakuvia, vahvistaa oman viiteryhmän kiinteyttä ja kannustaa sitä toimimaan vastustajan tarkoitusperien, tai äärimmillään olemassaolon, eliminoimiseksi.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros. Hän odottaa ihmisoikeuspolitiikan kehittämiseen avautuvan uusia mahdollisuuksia, kun ensimmäinen kansallinen ihmisoikeustoimintaohjelma valmistuu ja Ihmisoikeuskeskuksen toiminta kunnolla käynnistyy.

Keskusrikospoliisin yhteyteen perustettiin 2004 pimeän ulkomaisen työvoiman tutkintaan erikoistunut yksikkö (PUT). Työterveyslaitos selvitti yksikön toimintaa vuosina 2004–2008. Selvityksen mukaan yksikön tutkinta painottui rikoksiin, jossa uhrin asemassa oli verottaja tai muut yritykset eikä suinkaan ulkomaalainen työntekijä.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet on huolissaan siitä, että ihmiskauppatapauksia on toistaiseksi tunnistettu vasta muutamia, useammin sekä tutkinta että tuomiot ovat koskeneet vähäisempiä rikoksia, jotka eivät anna turvaa ja oikeuksia uhrille. Laittoman maahantulon torjuntaan keskittyminen vaikeuttaa uhrin näkemistä.

Kansainvälistyminen näkyy rikollisuudessa niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. 1990-luvun alussa esiintyi pelkoa siitä, että uudet rikollisuusuhat kehittyisivät lähes hallitsemattomiksi ongelmiksi. Suomen rikollisuustilanne on kuitenkin eri mittarien perusteella pysynyt kohtuullisen hyvänä ja monessa kohdin muuttunut jopa paremmaksi. Ulkomaalaisten tekemät vakavat rikokset ja siihen usein liittyvä järjestäytynyt rikollisuus ovat enemmän seurausta valtioiden rajat ylittävän liikkumisen rajoitusten poistamisesta kuin pysyvästä maahanmuutosta.

Pohjoismaat mielletään hyvinvointivaltioiksi, joissa on korkea elintaso ja joissa kansalaisten tasa-arvo toteutuu hyvin. Onkin yllättävää, että hiljattain julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat kohtaavat paljon etnistä syrjintää ja rasismia Pohjoismaissa. Erityisesti Suomessa ja Tanskassa asuvat somalit näyttävät altistuvan syrjinnälle, uhkailulle ja väkivallalle usein, ja Suomessa vielä enemmän kuin Tanskassa.

Lainsäätäjän ja lainsoveltajan on nykyään otettava kulttuurisia tekijöitä huomioon.

Rasistisena rikoksena voidaan pitää rikosta, joka on tehty rasistisesta vaikuttimesta. Nämä ovat tulleet rikoslakiin 1970-luvulta alkaen. Rikoslain muutosten taustalla ovat kansainväliset velvoitteet.

Oikeustulkkaus ei ole oikeudellisesta viestintätilanteesta irrallista, pelkästään kielitaidon varassa tapahtuvaa toimintaa vaan tapahtuu aina yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa. Kirjoitus käsittelee oikeustulkkauksen käytäntöjä, tilannetta ja kehittämistarpeita.

Ihmisoikeusliiton Kitke!-hankkeen tarkoituksena on ennaltaehkäistä kunniaan liittyviä konfliktitilanteita ja väkivaltaa. Asiantuntija Rebwar Karimin mukaan parasta ennaltaehkäisyä on rakentava, osallistava ja itsekriittinen dialogi yhteisön tasolla. Konfliktitilanteissa on tärkeä pyrkiä väkivallan uhkan minimoimiseen ja turvallisen vuorovaikutuksen aikaansaamiseen.

Vantaan Oikeus elämään -hankkeen idea on valistaa 15–20-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ja lisätä heidän valmiuksiaan hakea apua perhe- ja kunniaväkivaltatapauksissa. Tarkoitus on myös lisätä viranomaisten tietoa heidän elämästään. Perimmäinen tavoite on ehkäistä väkivaltaa.

Uusi laki kotoutumisen edistämisestä painottaa alkuvaiheen palvelujen järjestämisen tärkeyttä maahanmuuttajan kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi. Lain soveltamisalaa on laajennettu etenkin alkuvaiheen palvelujen osalta kaikkiin ulkomaan kansalaisiin.

Sosiaaliohjaaja Mukhtar Abib työskentelee rikoksista epäiltyjen afrikkalaistaustaisten nuorten kanssa Helsingin sosiaalivirastossa. Hänen mukaansa afrikkalaistaustaisten nuorten tilanne on menossa parempaan päin verrattuna kymmenen vuoden takaiseen aikaan.

Tukholman huonomaineiseksi leimatussa Rinkebyn lähiössä turvallisuutta edistetään yhdessä Järva-Andan yhteistyöverkoston kautta. Eri kulttuurien ja ryhmien välillä käydään aitoa dialogia, ja ongelmien ja erojen sijaan etsitään voimavaroja ja yhtäläisyyksiä.

Kansainvälisestä näkökulmasta Suomen lainsäädäntö vastaa hyvin kansainvälisen suojelun asettamiin vaatimuksiin.

Kerrostalojen rappukäytävien kyltit "kerjääminen ja kaupustelu kielletty" ovat vaihtuneet asuinhuoneistojen ovien tarroihin "ei ilmaisjakelua". Viime vuonna Romanian romanien kerjäämisen seurauksena kellareihin ja vinteille haudattuja kylttejä alettiin kaivaa esiin.

Kerjääminen on ikivanha elinkeino. Siihen on aina liittynyt inhimillistä hätää ja köyhyyttä, irtolaisuutta ja rikollisuutta. Ajan saatossa suhtautuminen kerjäläisiin ei ole juurikaan muuttunut. Edelleen kerjäläisyyttä pyritään kitkemään erilaisin pakkokeinoin. Ilman kerjäläisyyden syiden kartoittamista ja niihin puuttumista ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan.

23.09.2011

Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapausten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina. Työperäisestä ihmiskaupasta ei ole kuitenkaan toistaiseksi annettu tuomioita, vaikka eri toimijoiden tietoon tulee kymmeniä epäilyttäviä tapauksia vuosittain. Tämä on vain jäävuoren huippu, sillä tunnistamisessa on ongelmia. Tutkimus osoittaa, että ulkomaalaiset työntekijät ovat Suomessa kohdanneet monenlaisia hyväksikäytön muotoja. Pahimmillaan hyväksikäyttö on työperäistä ihmiskauppaa.

NoRa – No Racism on rasisminvastaista työtä kehittävä verkkonuorisotyön hanke, jonka tavoitteena on lisätä tietoa nettirasismista, sen tunnistamisesta sekä siihen puuttumisesta. Hankkeen toteuttaa Pelastakaa Lapset ry yhdessä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa ja se on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama.

Poliisin tietoon tuli vuonna 2008 selvästi aiempaa enemmän epäiltyjä viharikoksia. Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen mukaan poliisille ilmoitettiin 859 epäiltyä rasistista tai muuta viharikosepäilyä. Aikaisempien vuosien tapaan yleisin poliisin tietoon tullut epäilty rasistinen rikos oli pahoinpitely. Luku on selvästi suurempi kuin aiempina vuosina. Osittain kasvu johtuu tilastointimenetelmän muutoksista.

Rasistisia rikoksia pohtineen työryhmän ehdotuksista suurin merkitys lienee säännösten laajentumisella viharikossuuntaan ja oikeushenkilön (esimerkiksi yhteisön tai yhdistyksen) rangaistusvastuun ulottamisella syrjintärikoksiin. Säännösten täsmentämisen odotetaan lisäksi helpottavan rikosten selvittämistä ja säännösten soveltamista.

Maahanmuuttajataustainen lapsi oireilee kuten muutkin perheväkivaltaa kohtaavat lapset. Mutta heillä saattaa olla suurempi kynnys puhua ongelmasta, kertoo lastensuojelutyön esimies Rina Reini-Laaksonen Tampereen ensi- ja turvakodista.

Katsaus maahanmuutto-, rasismi- ja rikollisuustilastojen kehitykseen

Uskonnon asema rikosoikeudessa pitäisi arvioida uudelleen.

Artikkelissa tarkastellaan Ulkomaalaisviraston rikosperusteinen karkottamiskäytäntöä vuosina 2003 ja 2005.

Yhteistyön esteet voitetaan ajantasaisella tiedolla ja kanssakäymisellä.

Arkipäivän rasismi tekee etnisten vähemmistöjen nuorten rikollisuudesta erityisen ilmiön. Esimerkiksi etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten luokittelu joko rikosten tekijöiksi tai uhreiksi yksinkertaistaa heidän sosiaalista todellisuuttaan. Näiden nuorten rikollisuus on erityinen ilmiö myös heidän erityistarpeidensa näkökulmasta.

Siinä missä Suomessa aiemmin keskityttiin passiivisesti vain syrjinnän kieltämiseen, pyritään nykyisin aktiivisesti edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista. Kun aiemmin kiinnitettiin erityistä huomiota vain sukupuolisyrjintään, ymmärretään nykyisin ihmisten voivan joutua kielletyn syrjinnän kohteeksi myös ikänsä, vammaisuutensa, etnisen taustansa tai seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Tähän murrokseen tarvittiin EU-direktiivejä, kansalaisjärjestöjä, empiiristä tutkimusta, Jörg Haideria ja mediajulkisuutta. Se on kuitenkin vielä kesken.

Perustuslain 12 §:ssä säädetään sananvapaudesta. Siihen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Säännös näyttää yksiselitteiseltä ja selvältä: jokainen saa sanoa mitä tahtoo eikä kenelläkään ole oikeutta puuttua siihen, mitä toinen haluaa ilmaista. Totta onkin, että sananvapaudella on perustava merkitys sekä demokraattisen yhteiskunnan että yksilön kannalta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut sananvapauden ulottuvan myös arvosteleviin kannanottoihin ja jopa loukkaaviin mielipiteisiin. Onko sananvapaus siis rajaton?

 
Julkaistu 14.10.2013