Etusivu » Juttuarkisto aihealueittain » Lastensuojelu, nuorisotyö, koulu

Lastensuojelu, nuorisotyö, koulu

Ovatko nuorten ikätoverisuhteet riski vai resurssi? Houkuttelevatko nuoret toisiaan pahoille teille, vai tarjoavatko he toisilleen tukea ja turvaa? Nuorisoporukat kouluissa, kaduilla ja kauppakeskuksissa on totuttu näkemään kielteisessä valossa, mutta ystävät ja kaverit voivat olla nuorelle myös merkittävä hyvinvoinnin lähde. Nuorten omaehtoisa ystävyyksiä voidaan tarkastella myös voimavarana ja riskejä ennaltaehkäisevänä potentiaalina.

Graffiti muuttuvana nuorisoilmiönä ja kontrollin kohteena

Kirjoituksessa pohditaan, miksi Suomessa on päädytty käytäntöön, jossa nuoret voidaan ottaa huostaan ja sijoittaa lastensuojelullisin perustein samaan aikaan, kun heille langetetaan lieviä rangaistuksia myös oikeusistuimen puolelta.

Helsingissä toteutetaan uutta asumisen mallia, jossa nuoret muuttavat asumaan palvelutaloon. Asumisratkaisulla on myönteisiä vaikutuksia sekä nuorten että iäkkäiden asukkaiden elämään.

Helsingissä on meneillään nuorisotyön suurhanke, jossa tähtäimenä on maahanmuuttajanuorten aseman parantaminen. Maahanmuuttajanuoret tarvitsevat oikein kohdennettuja ja tehokkaita palveluita, sillä heistä monet ovat erityisen huonossa asemassa. Yksi kiinnostava kokeilu on vertaisvalamiehistö.

Artikkelissa kuvataan nuorten turvapaikanhakijoiden elämää ja sitä millaisena suomalainen yhteiskunta heille näyttäytyy.

Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) VOK-liikunta-hankkeessa järjestetään alaikäisille yksin Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen. Tavoitteena on lisätä turvapaikanhakijoiden hyvinvointia ja elämäntaitoja liikunnan avulla ja tarjota mielekästä tekemistä turvapaikkapäätöstä odotellessa.

Kerhotuutorointi-hankkeessa maahanmuuttajanuorille tarjotaan mahdollisuutta liikuntaharrastuksiin yhteistyössä koulujen kanssa.

Juttukokonaisuudessa esitellään hankkeita, joissa on hyödynnetty liikunnan mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Liikuntaharrastusten kautta nuoret voivat saada onnistumisen kokemuksia ja itsevarmuus kasvaa. Lisäksi liikuntaharrastusten kautta esimerkiksi turvapaikanhakijanuoret voivat saada suomalaisia ystäviä ja tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Miten ammatillisuus sovitetaan Icehearts-toimintamalliin?

Joukkueurheiluun perustuva toimintamalli tarjoaa lapselle kokonaisvaltaista tukea.

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä tuli voimaan toukokuussa 2014. Lailla on ollut ennaltaehkäisevä vaikutus, arvioivat asiantuntijat.

Kuinka tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa käytännössä toteutuvat?

Lapsiuhritutkimukset kertovat lasten ja nuorten kohtaavan yhä väkivaltaa lähes kaikilla elämänalueillaan. Liikunta- ja urheiluharrastukset eivät muodosta tästä ilmiöstä poikkeusta. Lapsiuhritutkimus 2013 -aineiston mukaan erityisesti poikien kokemukset harrastuksen ohjaajan tekemästä väkivallasta ovat yleisiä.

Artikkelissa tarkastellaan nuorten kokeman seksuaalisen häirinnän ja väkivallan yleisyyttä Kouluterveyskyselyn valossa.

Epäkohdat ja kaltoinkohtelu lasten sijaishuollossa

Jyväskylän yliopiston dosentti Sakari Suutarinen korostaa kansalaiskasvatuksen asemaa väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisemisessä. Nuoren pitää voida opetella koulussa nykyistä enemmän yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Kansalaiskasvatuksen kautta on mahdollista tavoittaa kokonaisia ikäryhmiä jättämättä ketään ulkopuolelle.

Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan imaami ja Suomen Islamilaisen Neuvoston (SINE) puheenjohtaja Anas Hajjar sanoo, että uskonnonopetus on avainasemassa väkivaltaisen ääriajattelun ehkäisemisessä. Lisäksi resursseja tarvittaisiin erityisesti nuorisotyöhön.

Pakka-toimintamalli on suomalainen sovellus päihdehaittoja ehkäisevälle paikalliselle työlle. Painopiste on alkoholin, tupakan ja rahapelien saatavuuteen puuttumisessa. Mallin kehittäminen aloitettiin kymmenen vuotta sitten ja nykyään sen piirissä on jo yli kolmannes suomalaisista.

Rikoksentorjunta-palstalla arvioidaan keinoja vähentää lapsiin kohdistuvia henkirikoksia.

Julia Korkman HUS:n Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisesta osaamiskeskuksesta kohtaa työssään lapsia, jotka on tärkeää saada kertomaan avoimesti kokemuksistaan. Kuitenkin juuri lapsen haastattelussa johdattelun vaara on suuri. Korkman kertoo, mitä lasta haastatellessa tulee ottaa huomioon ja kuinka vuorovaikutus toteutuu oikeusprosessissa.

Tutkija Elsa Saarikkomäki Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta ja löytävän nuorisotyön projektipäällikkö Heikki Turkka Aseman lapset ry:stä korostavat nuoren kanssa toimivien viranomaisten riittävää vuorovaikutusosaamista ja kykyä mukautua eri olosuhteissa.

Rikollisen kehityksen ennaltaehkäisemiseksi ja katkaisemiseksi tarvitaan näyttöön perustuvia ja kustannustehokkaita interventioita. Yksi tehokkaimmista varhaisen puuttumisen malleista on tutkimusten mukaan vanhempainohjaus (parent training). Voimaperheet on Suomen ensimmäinen etämenetelmin toteutettava vanhempainohjausohjelma, joka otettiin käyttöön 2011. Lasten käytöshäiriöiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn tarkoitettu interventio on kehitetty Turun yliopistossa. Menetelmä perustuu kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön, ja alustavat tulokset ohjelman vaikuttavuudesta myös Suomessa ovat lupaavia.

Etsivän työn menetelmä kehitettiin alun perin tavaksi ottaa kontaktia ja työskennellä marginalisoitujen ihmisryhmien parissa. Tarkoitus on yhdistää haittojen vähentämistä aikaiseen väliintuloon ja pyrkiä saamaan kontakti riskiryhmiin ennen heidän tilanteidensa ja ongelmiensa syvempää eskaloitumista.

Julkisuudessa käydään keskustelua, miten lastensuojelun epäonnistumisia tulisi ehkäistä. Keskustelu on tärkeää, koska se tuo näkyviin sitä normatiivista kenttää, johon lastensuojelu sijoittuu. Lasten suojelemista hyväksikäytöltä ja väkivallalta halutaan tukea mutta samanaikaisesti toivotaan, että lastensuojelu käyttää toimivaltaansa vain "oikeissa" ongelmatilanteissa. Väärin kohdennettu tuki saa usein perheen valvomisen leiman ja lastensuojelu epäammattimaisen toiminnan kuvan. Toisaalta puuttumattomuudella voi olla kohtalokkaita seurauksia lapsille.

Lasten kanssa työskentelevät ovat velvollisia ilmoittamaan lastensuojelun viranomaisille, jos heille on työssään herännyt epäilys lapseen kohdistuneesta väkivallasta. Lastensuojelulain muutoksen jälkeen lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt merkittävästi, kuten myös ilmoitukset poliisille lapseen kohdistuvan väkivallan epäilystä.

Äidinrakkauteen ajatellaan luonnostaan kuuluvan halu suojella omia lapsia kaikelta pahalta. Näin varmasti onkin, mutta arkinen todellisuus on useissa lapsiperheissä toinen: Osa suomalaisista äideistä turvautuu fyysiseen väkivaltaan kasvattaessaan lapsiaan. Artikkelissa tarkastellaan äitien lapsiinsa kohdistamaa fyysistä väkivaltaa tutkimustiedon perusteella. Tulokset perustuvat pienten lasten vanhemmille tehtyyn kyselytutkimukseen.

Suomessa asuvien lasten ja nuorten väkivaltakokemuksista on saatavilla kattavasti tietoa nyt jo kolmelta kyselykerralta vuosilta 1988, 2008 ja 2013. Viimeisin lapsiuhritutkimus toteutettiin 2013–2014 Poliisiammattikorkeakoulun ja Nuorisotutkimusseuran yhteistyönä. Tutkimuksen perusteella väkivallan yleisyydessä on tapahtunut myönteistä kehitystä.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus täytti marraskuussa 25 vuotta. Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Heikki Sariola on seurannut urallaan, kuinka lapset ovat tulleet ihmisoikeusajattelun piiriin. Nykyään lapsiin kohdistuvat rikokset, myös lievät, otetaan vakavasti ja niihin puututaan eri tavalla kuin aikaisemmin. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja väkivallasta on helpompi puhua kuin ennen, mutta on tullut myös uusia tabuja, jotka liittyvät vähemmistöryhmiin.

12.12.2014

Nuorten rikokset ovat vakiintunut poliitikkojen huolenaihe. Joskus huoli on ollut enemmän perusteltu, joskus vähemmän.

Nuorisotyötä on jo pitkään tehty aktiivisesti eri sosiaalisen median ympäristöissä. On ymmärretty, että työtä pitää tehdä siellä missä nuoretkin ovat. Toisaalta, aihetta hehkutukseen ja ylpistelyyn ei nuorisotyössä ole. Kyvyttömyys reagoida teknologiseen kehitykseen ja etenkin verkkovälineistön käyttöä koskeviin muutoksiin ovat aiheuttaneet sen, että verkkonuorisotyö laahaa menetelmällisesti ja välineellisesti auttamattomasti jäljessä eikä siten vastaa riittävästi nuorten nykyisiin tarpeisiin. Nuorisoalalla tarvitaankin lisää rohkeutta tutustua ja kokeilla uusia teknologioita sekä toimintamuotoja – yhdessä nuorten kanssa.

Rikoksentorjunta-palstalla esitellään Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston julkaisema ideakirja (BRÅ 2012). Kiinnostavassa julkaisussa esitellään ja arvioidaan kolmea erilaista koulussa toteutettua turvallisuus- tai rikoksentorjuntahanketta.

Tuore tutkimus kertoo nuorten parissa työskentelevien havainnoista. Ero kaupallisen seksin, seksuaalisen hyväksikäytön ja normaalin seksuaalisuuden välillä on häilyvä.

Kyläkouluhanke vahvistaa kylän elinvoimaa ja arjen turvallisuutta.

Tuore tutkimus henkilöstön ja oppilaiden turvallisuuskokemuksista lukiossa kertoo turvallisuuden syntyvän pääosin elementeistä, joihin nykyinen pelastus- ja kriisivalmiuskeskeinen turvallisuussuunnittelu ei tartu. Myös oppilaiden ja henkilöstön osallistamisessa on puutteita; turvallisuuden ja hyvinvoinnin kehittäminen jää harvojen harteille.

Oppilaitosturvallisuudesta on käyty keskustelua julkisuudessa viime vuosien aikana. Vireillä on useampi lakiuudistus, joilla on siihen vaikutusta. Näiden lakiuudistusten välillä ei kuitenkaan ole käyty keskustelua.

Suomessa syntyi koulu-ampumisten jälkeen uusi ilmiö: kouluihin ja opetusalaan kohdistuneet uhkaukset. Ennen tapahtuneita kouluampumistapauksia oppilaitoksiin kohdistui Suomessa vain yksittäisiä uhkauksia. Näistä lähes kaikki olivat helposti tunnistettavissa ilkivaltaisiksi. Koulu-mpumisten osakseen saama valtava medianäkyvyys vaikutti osaltaan uhkausten määrän kasvuun, kun huomionhakuiset henkilöt käyttivät tapahtumia omiin tarkoitusperiinsä.

14.06.2013

Oireilua jo päiväkodissa, osa ilman päättötodistusta

Koulutuksen ja rikollisuuden yhteys tutkimuksen valossa.

"Eipä sille [rasismille] mitään voi" on sitaatti, joka toistuu tekemissäni maahanmuuttajataustaisten nuorten haastatteluissa koulukokemuksistaan vuodesta toiseen. Rasismi on läsnä oleva, mutta vaiettu aihe suomalaisissa kouluissa. Monet lasten ja nuorten syrjintää ja koulukiusaamista tarkastelevat tutkimukset ovat osoittaneet, että koulu, etenkin yläkoulu, on yksi keskeisin rasismin ilmenemisen ympäristöistä. Tästä huolimatta esimerkiksi peruskoulun opetussuunnitelmassa ei mainita sanaa rasismi lainkaan. Onko siis todellakin niin, että ilmiölle ei voida mitään?

Edelleenkin vain alle viidesosassa koulun tiedossa olleista tapauksista kiusaaminen saadaan loppumaan. Oikeusjärjestelmästä ei nykyisellään ole merkittävää apua kiusatulle oppilalle.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana johtaja Georg Henrik Wrede opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksiköstä. Hän näkee etsivän nuorisotyön tärkeäksi keinoksi ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Osa nuorista tarvitsee selvästi etsivän nuorisotyön kaltaista tukea ja kanssakulkemista. Kriminaalipolitiikassa on hänen mukaansa samantyyppistä ajattelua: yritetään ennaltaehkäistä mahdollisimman paljon ja sopeuttaa sopivalla tavalla yhteiskuntaan .

On vahingollista tulla sellaisen henkilön satuttamaksi, josta on kaikkein riippuvaisin. Pahoinpitely vaurioittaa lapsen itsetuntoa ja perusluottamusta aikuisiin sekä voi aiheuttaa mm. stressinsietokykyyn vaikuttavia muutoksia lapsen keskushermostossa. Se opettaa lapselle, että lyöminen tai lyödyksi tuleminen on hyväksyttävä tapa kontrolloida tunteita, ihmissuhteita ja ratkaista ongelmia. Lapsen pahoinpitely voi aiheuttaa myös lapsen kuoleman.

Ankkuri-toiminta käynnistyi syksyllä 2003 Hämeenlinnassa, aluksi määräaikaisena hankkeena. Se koettiin onnistuneeksi sekä tärkeäksi. Seurauksena siitä toimintamalli vakiintui ja sitä suunnitellaan levitettävän maanlaajuiseksi vuoteen 2015 mennessä.

08.06.2012

Teemana yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen

Jokelan kouluampumisesta 2007 tähän päivään suomalaiset koulut ovat poliisin tietojen mukaan joutuneet yli 600 uhkauksen kohteeksi. Myös muissa maissa kouluampumiset ovat käynnistäneet koulu-uhkausten sarjoja, joissa useimmiten nuoret tekijät uhkaavat omaa tai entistä kouluaan vastaavalla teolla. Näiden uhkausten vaarallisuutta voidaan arvioida uhka-analyysin menetelmällä. Yksi olennainen osa prosessia on uhkaajan motiivin selvittäminen. Tässä artikkelissa tarkastellaan koulu-uhkaajien itse ilmoittamia motiiveja erityisesti impulsiivisuuden näkökulmasta. Aineistona ovat Suomessa vuonna 2010 tehdyt koulu-uhkaukset, jotka on tutkittu rikoksina.

Kouluyhteisöjen hyvinvointi on monestakin syystä tullut yhä ajankohtaisemmiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksen mukaan hyvinvointia tulee vahvistaa uusin keinoin ja hyvinvoinnin tekijöitä arvioida uudella tavalla. Vaakamalli® on uusi menetelmä, jonka avulla yhteisöllisyyttä ja yhteisön sosiaalista hyvinvointia voidaan kehittää. Mallin yhteyteen on rakennettu myös sosiaalisen hyvinvoinnin mittari.

Oikeuteen viedyissä huoltoriidoissa tulee esiin väitteitä vanhempien tekemästä parisuhdeväkivallasta, väkivallasta lapsia kohtaan ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Viranomaisten tapa arvioida väkivaltaväitteitä suhteessa lapsen etuun näyttää asiakirja-aineiston valossa epäjärjestelmälliseltä. Vaikka väkivallasta olisi näyttöä, se ei myöskään välttämättä vaikuta oikeuden päätökseen lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta.

Nuorten rikosasioiden käsittely tarjoaa uusia ammatillisia haasteita sosiaalitoimen viranhaltijoille, sillä lainsäädäntö muuttui tämän vuoden alussa. Kirjoituksessa kuvataan sosiaalitoimen toimintamalleja nuorisoseuraamustyössä ja arvioidaan lainsäädännön muutosten vaikutusta sosiaalitoimen tehtäviin ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön.

Poliisit ja lapset kohtaavat kenttätyön, kouluvierailujen, kotihälytystilanteiden, kiinniotto- ja pidätystilanteiden sekä esitutkintatoimien yhteydessä. Poliisityötä lasten parissa on kontrolli, turvaaminen ja rikostutkinta mutta myös huolenpito, vastuullistaminen ja ohjaaminen.

Suomessa suurimmalla osalla nuorista on koulutusta, toimeentuloa ja terveyttä ja erilaisia mahdollisuuksia ja kykyjä toteuttaa asioita sekä selviytyä ja osallistua yhteiskunnassa. Sitten on nuoria, joilla nämä ovat lähtökohtaisesti heikompia. On joukko, jolle monenlaiset ongelmat kasautuvat. Huono-osaisuuden kasautumiseen viittaavana käsitteenä syrjäytyminen on elämänkulussa etenevä moniulotteinen prosessi, joka liittyy kulttuurisiin, terveydellisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin. Nuoren syrjäytymisen ymmärtämiseksi tulisi ottaa huomioon hänen nykyisen elämäntilanteensa hyvinvoinnin vajeet ja niiden kasautuminen, mutta myös aikaisempien elämänvaiheiden rooli: selviämistä tukeneet ja syrjäytymisen riskiä lisänneet piirteet ja tekijät.

Lastensuojelun ytimen voi kiteyttää pyrkimykseksi suojella lapsen terveyttä ja kehitystä ja ehkäistä sitä vaarantavia tekijöitä. Näin ollen erilaisten uhkien arviointi ja vaarojen ehkäisy ovat aina olleet olennainen osa lastensuojelun sosiaalityötä. Uusi vuosituhat on kuitenkin tuonut lastensuojeluun uudenlaisia painotuksia. Puhe riskeistä, turvallisuudesta ja varhaisesta puuttumisesta on yleistynyt ja ohjaa lastensuojelutyön käytäntöjä ja politiikkaa.

Internet on osa nuorten arkea: nuoret käyttävät nettiä keskimäärin kaksi tuntia päivässä. Sosiaalisen median myötä yhteisöllisyys saa uusia muotoja. Netin lisääntyvä merkitys nuorten maailmassa edellyttää, että nuorten parissa työtä tekevät rakentavat tapoja hyödyntää nettiä omassa toiminnassaan. Nettinuorisotyötä on kehitetty puhtaasti virtuaalisen toiminnan varassa, mutta viime aikoina kasvokkainen ja virtuaalinen ovat myös nuorisotyössä lähenneet toisiaan.

NoRa – No Racism on rasisminvastaista työtä kehittävä verkkonuorisotyön hanke, jonka tavoitteena on lisätä tietoa nettirasismista, sen tunnistamisesta sekä siihen puuttumisesta. Hankkeen toteuttaa Pelastakaa Lapset ry yhdessä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa ja se on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) nuorisotyön päällikkö Juuso Peura näkee nettiturvallisuustyön kehittyneen valtavasti viime vuosina. Pientä huolta hän kuitenkin kantaa lasten eriarvoisuudesta, sillä monen nuoren perustaidot verkossa ovat kuitenkin vielä melko kapeat. Turvallisuustaitoja opitaan kavereilta, kotoa ja muualta, mutta koulussa niitä ei systemaattisesti opeteta.

Nuorten väkivallanteoista valtaosan tekee hyvin pieni joukko. Jotta vakavaa nuorisoväkivaltaa voitaisiin tehokkaimmin ehkäistä, riskiryhmät olisi tärkeää tunnistaa jo varhaislapsuudessa. Tätä korostaa rikoksentorjuntaneuvosto kannanotossaan, jonka se julkisti nuorisoväkivallan riskitekijöitä ja ehkäisemistä käsitelleessä asiantuntijaseminaarissa toukokuussa Helsingissä.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo. Hän kertoo, että järjestö panostaa nyt kansalaistoiminnan kehittämiseen. Toinen haaste on järjestön päihde- ja väkivaltaongelmista kärsiville lapsiperheille tarkoitettujen palvelujen rahoitus.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Hän painottaa, että taloustilanteesta huolimatta lasten ja nuorten ehkäiseviä palveluja ei pitäisi karsia vaan vahvistaa. Varhaista tukea olisi myös hyvä tarjota entistä enemmän matalan kynnyksen palveluiden kautta, esimerkiksi kanavoida perheiden tukea neuvolan ja myös koulun kautta.

Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) konferenssissa joulukuussa Tukholmassa esiteltiin parhaita hankkeita, joilla ehkäistään sekä nuorten tekemiä rikoksia että nuorten joutumista rikoksen uhriksi. Erityisesti keskityttiin koulun ja internetin mahdollisuuksiin sekä rikollisryhmiin rekrytoinnin ehkäisemiseen. Konferenssissa julistettiin myös Euroopan rikoksentorjuntakilpailun (ECPA) 2009 voittaja: suomalainen koulukiusaamisen vastainen KiVa Koulu -toimenpideohjelma.

Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan, miksi KiVa Koulu on tärkeä rikoksentorjunnalle.

KiVa Koulu on uusi toimenpideohjelma kiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Ohjelma kehitettiin Turun yliopiston psykologian laitoksen ja oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä (2006–2009) opetusministeriön rahoituksella. Ohjelman näkemys kiusaamisesta sekä konkreettiset sisällöt perustuvat kiusaamista koskevaan tutkimustyöhön, jota Turun yliopistossa on tehty jo pitkään. KiVa Koulu valittiin Suomen edustajaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun 2009.

Suomalainen koulukiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, KiVa Koulu -hanke, voitti vuoden 2009 Euroopan rikoksentorjuntakilpailun. Voittaja julistettiin 9. joulukuuta Euroopan rikoksentorjuntaverkoston konferenssissa Tukholmassa. Palkinnon vastaanottivat KiVa Koulu -hankkeen johtajat, professori Christina Salmivalli (kuvassa vas.) ja erikoistutkija Elisa Poskiparta

Koulusovittelu tuo kouluille yhteisöllisen ja aidosti osallistavan varhaisen puuttumisen menetelmän, jossa ristiriidan osapuolet voivat itse olla osallisina. Osallisuus mahdollistaa konfliktinhallinnan oppimisen ja oman käytöksen myönteisen muutoksen. Koulun käytännöt nivoutuvat muihin sovittelukäytäntöihin, joilla vahvistetaan yhteisön osallisuutta rikollisuuden ehkäisyssä.

Vuonna 2007 poliisille ilmoitettiin 340 alle 15-vuotiaisiin kohdistuvaa epäilyä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Valtaosa uhreista oli 12−14-vuotiaita tyttöjä. Rikoksesta ilmoittivat yleensä lapsen vanhemmat tai sosiaaliviranomaiset.

Kirjaesittely: Timo Harrikari (2008) Riskillä merkityt: Lapset ja nuoret huolen ja puuttumisen politiikassa. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 87.

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien yhtenä seurauksena oli, että julkisuudessa alettiin käyttää kouluväkivallan käsitettä koulukiusaamisen sijasta tai ohessa. Kouluampumiset ja niiden torjunta voidaan sijoittaa osaksi kouluväkivallan perinnettä. Kouluampumiset sekä jatkavat tätä perinnettä että uudistavat sitä valikoimalla uhrit satunnaisesti, pyrkimällä laajaan tuhoon ja rakentamalla tietoisen mediastrategian. Koulusurmien ehkäisyssä olisikin syytä kiinnittää huomiota niihin tekijöihin koulussa, jotka tukevat väkivaltaista käyttäytymistä, ja pyrkiä muuttamaan koulukulttuuria.

Nurmijärven kunnan peruspalveluiden varhaisen puuttumisen toimintamalli perustuu varhaisuuteen, avoimuuteen ja dialogisuuteen. Malli on kehitetty tiiviissä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Toiminnan katsotaan edistäneen vuoropuhelua niin kuntalaisten kanssa kuin eri sektoreiden yli.

Tukholman kriminologian palkinnon 2008 saivat David Olds ja Jonathan Shepherd rikoksentorjunnan menetelmien kehittämisestä. Kontrolloidut kokeet osoittavat, että heidän uraauurtavien keksintöjensä avulla on ehkäisty rikollisuutta korkean riskin ihmisillä ja sosiaalisissa ympäristöissä.

Suomen nuorisorikosoikeusjärjestelmä pärjäsi kansainvälisessä vertailussa hyvin.

Kampanjalla pyritään vakuuttamaan poliitikot, jotta lasten väkivaltainen kuritus ymmärrettäisiin ihmisoikeusasiana.

Nuorisorangaistusta koskevassa sääntelyssä ei ole suuria ongelmia. Myös toimeenpanokäytännöt osoittautuivat Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan tarkoituksenmukaisiksi ja toimiviksi. Seuraamuksen vähäiseksi jäänyt käyttö on kuitenkin selvä ongelma. Nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelmia laaditaan vähän ja kriminaalihuolto antaa joka toisessa tapauksessa kielteisen lausunnon nuorisorangaistuksen tarkoituksenmukaisuudesta.

Tutkimusten saaman uutisjulkisuuden ja sen virittämän vilkkaan keskustelun ansiosta Lastensuojelun Keskusliiton Älä lyö lasta -kampanjasta muodostui tärkeä hanke kuritusväkivallan ongelman tiedostamisessa ja ehkäisemisessä. Se nosti median rutiiniaiheen – jatkuvasti uutisoidaan lapsiin kohdistuneista yksittäisistä väkivallanteoista, paikallisista ja alueellisista projekteista ym. – hetkeksi agendan kärkeen ja antoi näin aineksia myös ongelman omakohtaiseen pohdintaan.

Älä lyö lasta -kampanja valittiin Suomen edustajaksi EU:n rikoksentorjuntakilpailuun, jonka teemana vuonna 2007 oli kotiväkivallan ehkäisy. Kyselyiden mukaan kampanja muutti asenteita ja toi uutta tietoa väkivaltaan suhtautumisesta.

Tuoreen ruotsalaisen selvityksen mukaan lapsiin ja nuoriin otetaan netissä runsaasti yhteyttä seksuaalisessa tarkoituksessa. Useimmat lapset ja nuoret osaavat suojautua aikuiseksi epäilemänsä ehdotuksilta. Ns. grooming-ilmiön torjumisessa on tärkeää kouluttaa lapsia ja vanhempia turvalliseen netin käyttöön, toimia yhteistyössä nuorten nettipalvelujen tuottajien kanssa sekä kehittää lainsäädäntöä ja poliisin toimintaa.

Oikeusistuimet luottavat ratkaisuissaan usein lääkärin diagnooseihin. Sairauksissa ja vammoissa lääkärit ovatkin kiistattomia asiantuntijoita. Seksuaalisen hyväksikäytön tai insestin kohteeksi joutuminen ei kuitenkaan ole sairaus vaan tapahtuma. Virheellinen käsitys hyväksikäyttödiagnoosin statuksesta tautiluokituksessa ja sen merkityksestä oikeudenkäynnissä voi aiheuttaa oikeusturvaongelmia. Voidaanko ihminen tuomita diagnoosin perusteella?

Järvenpää on kansallisen väkivallan vähentämisen ohjelman pilottikaupunki. Osana hanketta toukokuussa 2006 toteutettiin "Turvallinen arki" -kysely, jossa kerättiin tietoa Järvenpään lasten ja nuorten arjesta, ajankäytöstä, tupakoinnista ja päihteiden käytöstä, väkivallan uhriksi joutumisesta sekä muista asioista, jotka huolestuttavat nuoria. Kyselyn mukaan järvenpääläiset nuoret kokivat kaupunkinsa turvalliseksi asuinpaikaksi.

Lastensuojelulaki uudistettiin menneenä talvena ja uuden lain on määrä tulla voimaan vuoden 2008 alussa. Pohjana on sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa tehty laaja kehittämistyö. Rikoksen tematiikka näkyy uudessa laissa monin paikoin.

Rikosuralle ajautuvat helsinkiläislapset ovat usein lastensuojelun asiakkaita jo ennen ensimmäistä rikostaan. Peräti 70 prosenttia rikoksia usein uusineista lapsista oli joutunut tekemisiin lastensuojelun kanssa jo ennen ensimmäistä rikollista tekoaan.

Nuorten kotiintuloaikojen julkista sääntelyä selvitettiin Etelä-Suomen läänin alueen kunnissa. Kotiintuloaikojen sääntely osoittautui vähäiseksi.

A-klinikkasäätiö järjesti muutaman yhteistyökumppanin kanssa päihdetiedotusseminaarin Saksassa syyskuussa. Siellä käsiteltiin monipuolisesti päihteiden ja väkivallan yhteyksiä. Näkökulmia olivat mm. katuväkivalta, vankilat ja perheväkivalta. Seminaarin puhujat tulivat sekä Saksasta että Suomesta.

Vankeinhoidon käytännöissä on epätietoisuutta lapsen edusta.

1970-luvulla alkanut yhteiskunnallinen keskustelu johti lainmuutokseen ja ruumiillisen kurituksen yksiselitteiseen kieltämiseen 1984. Neljännesvuosisadan aikana on tapahtunut merkittävä historiallinen muutos suhtautumisessa lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Prosessi on kuitenkin vielä puolitiessään.

Rikollisuuden taustatekijöistä on jo maailmanlaajuisesti kertynyt paljon tutkimustuloksia. Silti edelleen on tarvetta pitkittäistutkimuksille, joissa on laaja koko väestöä edustava otos ja pitkä seuranta-aika. Rikollisen käyttäytymisen ennus- ja taustatekijöitä tutkitaan Suomessa vuonna 1981 syntyneessä kohortissa.

Uskomuksia purkamassa osa I.

Pedofiliaksi ja insestiksi luokitellaan julkisuudessa sekalaisia ilmiöitä.

“Barnahuset" on islantilainen malli, jolla autetaan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneita lapsia ja nuoria selviytymään tuskallisesta tapahtumasta sekä siihen liittyvästä oikeusprosessista. Sekä hoitoon että oikeusjuttuun liittyvät tutkimukset ja selvitykset tehdään saman katon alla. Uusi lähestymistapa on nostanut selvitysten laatua, ja lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa nostetaan aiempaa selvästi enemmän syytteitä. Lisäksi lapset ja heidän vanhempansa saavat viipymättä kontaktin mm. tarvittaviin hoitotahoihin.

Perheneuvolat ovat terveyskeskusten ja poliisin jälkeen yleisin taho, josta parisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset hakevat apua. Millaista apua he tällöin saavat ja miten väkivallasta puhutaan tapaamisissa? Miten yleiset parisuhdetta ja vanhemmuutta koskevat kulttuuriset käsitykset kytkeytyvät väkivallan käsittelyyn?

Nuoret liittivät väkivallan elämäänsä niin kotona, koulussa, kaduilla kuin laitoksissa, ja moni koulukodissa haastateltu toi esiin omia kokemuksiaan väkivallasta. Väkivallalla oli nuorten sosiaalisissa ympäristöissä monia sallittuina pidettyjä tehtäviä, joista he olivat keskenään yllättävänkin yksimielisiä.

Nuorten 15–17-vuotiaiden rikosasiat käsitellään 1,5 kuukautta aikuisten rikosasioita nopeammin. Erityisen myönteisiä tulokset olivat niillä paikkakunnilla, jotka olivat mukana nuorten rikoskäsittelyä nopeuttamaan pyrkineessä kokeilussa. Ensivaiheeseen osallistuneista käräjäoikeuksista Helsinki, Tampere, Turku ja Joensuu käsittelevät nuorten rikosasiasiat edelleen aikuisia nopeammin, vaikka kokeilu on loppunut jo kolme vuotta sitten. Kokeilun vaikutusten voidaankin sanoa jääneen pysyviksi.

Vuosina 2000–2002 toteutettiin äitiys- ja lastenneuvoloissa hanke, jossa etsittiin hyvää tapaa tunnistaa, kohdata ja ottaa puheeksi naisen kokema parisuhdeväkivalta. Parisuhdeväkivallan tunnistamista ja puheeksi ottamista sekä viranomaisten yhteistyötä varten laadittiin myös toimintaohje.

 
Julkaistu 17.12.2013