Etusivu » Juttuarkisto aihealueittain » Kunnat, paikallinen turvallisuussuunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu

Kunnat, paikallinen turvallisuussuunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu

Rikoksentorjunta-palstan aiheena on kuntien rikoksenehkäisytyön kehittäminen.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään kuntien turvallisuusvastaaville tehdyn kyselyn tuloksia turvallisuustyön kehittämisen näkökulmasta.

29.09.2017

Rikoksentorjunta-palstan aiheena on asukkaiden kuulemisen ja osallistamisen keinot, joiden käyttöä peilataan kuntien turvallisuusvastaaville suunnatun kyselyn alustaviin tuloksiin.

Ruotsissa eri viranomaisten ja tahojen raporteissa nousee esille huoli haavoittuvien alueiden integraation, rikollisuuden, turvallisuuden, demokratian, syrjäytymisen, radikalisoitumisen ja rapistuvan asuntokannan tilanteesta ja niiden kustannuksista.

Tampereen kaupunki ja Sisä-Suomen poliisilaitos tekevät kesällä 2015 poikkeuksellista yhteistyötä Tampereen keskustan turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi. Kaupunki ja poliisilaitos neuvottelivat sopimuksen, jonka mukaan kaupunki tukee rahallisesti poliisin läsnäolon vahvistamista keskusta-alueella neljän kuukauden ajan.

Helsingissä poliisikoordinaattorin työ painottuu kaupungin ja poliisilaitoksen rajapintoihin ja yhteistyöverkostoihin turvallisuusasioissa. Poliisi-kaupunkiyhteistyö liittyy mm. turvallisuussuunnitelman toimeenpanoon, tapahtumaturvallisuuteen, liikenneturvallisuuteen, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä kaupungin viihtyisyyteen.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg. Hänen mukaansa sisäisen turvallisuuden tilannetta haastavat nyt monet ilmiöt. Turvallisuusuhkiin vastaamisessa tarvitaan eri viranomaisten tiiviimpää yhteistyötä, kumppaneita kansalaisjärjestöistä ja yrityksistä, paikallisia ratkaisuja sekä ennen kaikkea ennalta ehkäisevää otetta.

Turvallisuussuunnittelu on synnyttänyt aitoa yhteistoimintaa

Ehkäisevän työn näkyminen kunnissa edellyttää, että se nähdään nykyistä enemmän kuntien omana investointina tulevaisuuteen.

Uuden yritysmäisen yhteiskuntapolitiikan seurauksena valtion ja kuntien palvelut ovat etääntymässä kansalaisista. Yhteiskunta ei enää rakennu paikkaperustaisesti vaan ylhäältä määriteltyjen mielivaltaisten väestöpohjien mukaan. Suomen pieniin paikallisyhteisöihin perustuva kansalaisten maantiede ei ole enää päätöksenteon lähtökohta. Tilalle on tullut tehokkuutta ja taloutta korostava keskittämisen maantiede.

Onko asukkaalla oikeus vaikuttaa alueensa asioihin tai jopa vastuu? Mistä asukas saa tietoa, millaisia vaihtoehtoja hänen paikkakunnallaan on tarjolla? Olemme pohtineet asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien edistämistä rikoksentorjuntaneuvoston asettamassa Naapuriapu-työryhmässä.

Ruotsin mellakat keväällä 2013 nostivat lähiöt otsikoihin ja myös Suomessa ollaan huolestuneita eriytymiskehityksestä. Ruotsia käytetään usein varoittavana esimerkkinä, mutta jotain positiivista tapahtumien taustalla on ehkä jäänyt kertomatta.

Liikenneturvallisuustyö perustuu EU:n ja Suomen liikenneturvallisuustavoitteisiin liittyviin asiakirjoihin, joiden mukaan vuoteen 2020 mennessä liikennekuolemien määrä pitää saada puolitettua vuoden 2010 tasosta. Tavoitteen mukaisesti maassamme kuolisi liikenteessä tuolloin korkeintaan 136 tienkäyttäjää.

Turvallisuusklusterin yhtenä tavoitteena on toimia alueellisena ongelmien ratkaisukeskuksena.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltana Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Hän näkee turvallisuustyössä tärkeäksi kaupunkilaislähtöisyyden. Pajunen listaa Helsingin kaupungin turvallisuustyön avainsanoiksi verkostomainen toimintamallin, kansalaisten osallistumisen ja tasa-arvoisen turvallisuuden takaamisen.

19.12.2013

Kyläkouluhanke vahvistaa kylän elinvoimaa ja arjen turvallisuutta.

Tuore tutkimus henkilöstön ja oppilaiden turvallisuuskokemuksista lukiossa kertoo turvallisuuden syntyvän pääosin elementeistä, joihin nykyinen pelastus- ja kriisivalmiuskeskeinen turvallisuussuunnittelu ei tartu. Myös oppilaiden ja henkilöstön osallistamisessa on puutteita; turvallisuuden ja hyvinvoinnin kehittäminen jää harvojen harteille.

Rikoksentorjuntaneuvosto on laatinut turvallisuuskyselyn, jolla myös väkimäärältään pienissä kunnissa on mahdollisuus kerätä kattavasti tietoa asukkailta turvallisuustyön tueksi.

Vantaan Tikkurilaan saatiin kameravalvonta kaupungin ja poliisin yhteistyönä. Kamerat ovat yksi lisäkeino keskustan valvonnassa.

Vuokrat rästissä tai varoituksia häiriöistä ja häätö uhkaa? Naapuririitoja, kun kulttuurit kohtaavat? Vai onko nuorella vaikeuksia asumisen alkutaipaleella? Esimerkiksi näitä kysymyksiä asumisneuvojat auttavat ratkaisemaan. Asumisneuvojat, asumisohjaajat ja sosiaali-isännöitsijät kohtaavat työssään asumisen ja ihmisen elämän moninaisen kirjon. Asiakkaita on mielenterveys- ja päihdeongelmaisista lapsiperheisiin ja ikäihmisiin.

Suomen Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hanke haluaa palauttaa osittain jo kadonnutta paikallisuuden merkitystä.

Jos ihmiset toimivat yhdessä viihtyvyyden eteen ja välittävät lähiympäristöstään ja naapureistaan, asuinalueella ei tarvitse edes ajatella rikoksentorjuntaa tai jopa linnoittautumista. Maalaiskylässä yhteisöllisyys löytyy ehkä helpommin, muttei sen luominen kaupungissakaan mahdotonta ole. Artikkelissa vertaillaan asukasosallistumista kolmessa eri paikassa ja annetaan asukasliikkeille käytännönläheisiä vinkkejä.

Espoossa järjestettiin syksyllä 2010 kymmenkunta turvallisuuskävelyä ja toiminta jatkuu edelleen. Kävelyjen avulla voidaan lisätä keskustelua, tiivistää yhteistyötä sekä selvittää osallistujien kokemuksia alueen turvallisuustilanteesta. Olennaista on paikallisuus ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet. Toimintaa on kuitenkin tarpeen vielä kehittää.

Vapaaehtoiset rauhoittavat levottoman alueen viikonloppuiltoja ja auttavat nuoria.

Nuorten hengailua kauppakeskuksissa on pyritty rajoittamaan muuttamalla suosittuja hengailupaikkoja vähemmän houkutteleviksi. Samalla näistä tiloista on tullut entistä tiukemmin säädeltyjä. Voidaan kysyä, kenellä on oikeus käyttää julkisia ja puolijulkisia kaupunkitiloja. Hengailullaan nuoret ottavat kaupunkitilaa haltuunsa. Mikäli tämä sallitaan, tila voi säilyä moniarvoisena ja erilaisia käyttötapoja sallivana.

Mitä turvallisuus rakennetussa ympäristössä tarkoittaa ja mihin suunnittelulla voidaan vaikuttaa? Miten hyvää suunnittelua voidaan yhteistyöllä edistää? Näihin kysymyksiin vastaa uusi turvallinenkaupunki.fi -verkkosivusto.

Kirjoituksessa tarkastellaan Lahden Liipolan lähiön asukkaiden turvallisuuskokemusten muuttumista kymmenen vuoden aikana.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen Helsingin yliopistosta. Kaupunkilaisten turvattomuuskokemukset ovat 1990-luvulta alkaen nousseet uudella tavalla huolenaiheeksi. Kortteinen näkee turvattomuuden liittyvän erilaisten yhteiskunnallisten, taloudellisten ja etnisten erojen kasvuun eikä suinkaan rikostilanteeseen. Hänen mielestään muuttunut tilanne pitää tunnustaa, jotta ratkaisuja voidaan hakea politiikan ja yhdyskuntasuunnittelun keinoin.

Kirjoituksessa puidaan Ranskan vuoden 2005 lähiötapahtumien erilaisia tulkintoja.

Kaupunkien turvallisuuden ajankohtaisia ja yhteisiä asioita pohdittiin kansainvälisessä seminaarissa lokakuussa Helsingissä. Eurooppalaisille kaupungeille huolta aiheuttavat mm. Itä-Euroopan romanien liikehdintä, maahanmuuttajien kotoutuminen, järjestäytynyt ja rajat ylittävä rikollisuus, nuorisoväkivalta ja suurten yleisötapahtumien turvallisuus.

Suomessa varsinainen naapurivalvontatoiminta ei ole käynnistynyt samalla lailla tai ainakaan samalla nimellä kuin muissa Pohjoismaissa. Yhteisöllisyyttä edistävää toimintaa on kyllä olemassa, mutta sen edelleen kehittäminen ja lisääminen on tarpeen. Muiden maiden malleista kannattaa ottaa oppia ja siirtää tänne hyviä toimintoja ja ideoita, ei niinkään terminologiaa.

Porin maine rikostilastojen valossa ei ehkä ole mitä parhain, mutta kaupungissa on todella panostettu turvallisuustyöhön. Kaupungin turvallisuussuunnitelma vuosille 2009–2012 on hyvin laaja-alainen, ja turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet on siinä tarkkaan mietitty. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen arvioi turvallisuustyöhön panostamisen olevan kovien aikojen opetusten ansiota.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Hän pitää sisäisen turvallisuuden parantamisessa erityisen tärkeänä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja väkivaltalukujen kääntämistä laskuun, tarttumista kansainvälistymisen ja verkkomaailman mukanaan tuomiin uusiin ilmiöihin sekä panostamista syrjäytymisen ehkäisyyn, erityisesti maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Kriminaalipolitiikan linjauksissa korostetaan hallittua vapautumista. Jos vanki vapautuu suoraan suljetusta vankilasta kadulle, hänen syyllistymisensä uusiin rikoksiin on hyvin todennäköistä. Vapautumiseen on jo tarjolla erilaisia portaita avolaitossijoituksista valvottuun koevapauteen. Vankilassa siihen valmistaudutaan arkielämän taitojen opettelulla ja kuntoutuksella sekä vapauttamisen suunnittelun ja sidosryhmäyhteistyön avulla. Kaikesta huolimatta on vielä paljon tehtävää sen ymmärtämisessä, että koko vankeusajan tulisi tähdätä vapautumiseen.

Nurmijärven kunnan peruspalveluiden varhaisen puuttumisen toimintamalli perustuu varhaisuuteen, avoimuuteen ja dialogisuuteen. Malli on kehitetty tiiviissä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Toiminnan katsotaan edistäneen vuoropuhelua niin kuntalaisten kanssa kuin eri sektoreiden yli.

Järvenpään väkivallan vähentämisen pilottihanke päättyi, mutta työ väkivallan vähentämiseksi jatkuu.

Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari pidettiin tammikuussa Helsingissä.

Rikoksentorjuntaneuvoston valmistelemassa kansallisessa väkivallan vähentämisen ohjelmassa (2006–2008) haluttiin ottaa väkivallan torjunta osaksi paikallista turvallisuussuunnittelua. Suunnittelussa tarvitaan täsmällistä tietoa siitä, missä ja milloin väkivaltaa ilmenee. Siksi ohjelmassa ehdotettiin, että poliisin RIKI-järjestelmästä tulostetaan maanlaajuisesti väkivallan keskittymät. Väkivallan keskittymien kartoitusta on nyt kokeiltu Oulun läänissä.

Rikoksentorjuntaneuvosto valitsi tamperelaisen Muotialan turvallisuustavoitteinen asemakaava -hankkeen Suomen ehdokkaaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun 2008. Vuosittaisen kilpailun teemana oli tänä vuonna rikoksentorjunta julkisissa tiloissa, erityisesti kaupungeissa ja lähiöissä. Alateemoja on kolme: julkisten tilojen suunnittelu, videovalvonta sekä julkisten tilojen päivittäinen huolto ja ylläpito. Kilpailun voitti englantilaisen Prestonin kaupungin hanke.

Järjestyslain vaikutuksia on selvitetty Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa. Poliiseilta ja kaupunkilaisilta kysyttiin näkemyksiä mm. ympäristön viihtyisyyden lisääntymisestä ja katuturvallisuuden parantumisesta. Kaupunkilaiset pitävät yleisten paikkojen kontrollia tärkeänä, vaikka niillä ei koetakaan yleisesti turvattomuutta. He liittävät yleisten paikkojen häiriöt lähinnä alkoholin käyttöön, jonka valvonta ja kontrollointi halutaan pitää poliisilla.

Ottamalla huomioon rikollisuuteen liittyvät sukupuoliset eroavaisuudet voidaan turvallisuussuunnittelun rajatut resurssit kohdistaa tehokkaammin.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana poliisipäällikkö Lasse Aapio. Hän on ollut innokkaasti kehittämässä paikallista turvallisuussuunnittelua. Erityisen tärkeänä hän pitää yhteistyörakenteiden ja toimintamallien luomista viranomaistoiminnan rajapintoihin ja asukkaiden mukaanottoa. Poliisin osalta hän korostaa oman toiminnan suuntaamista eli oma-aloitteista puuttumista ennakoitaviin ongelmiin.

Uutta Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa valmistellaan parhaillaan. Poliisiammattikorkeakoulu arvioi ensimmäisen, päättyneen ohjelman.

Järvenpää on kansallisen väkivallan vähentämisen ohjelman pilottikaupunki. Osana hanketta toukokuussa 2006 toteutettiin "Turvallinen arki" -kysely, jossa kerättiin tietoa Järvenpään lasten ja nuorten arjesta, ajankäytöstä, tupakoinnista ja päihteiden käytöstä, väkivallan uhriksi joutumisesta sekä muista asioista, jotka huolestuttavat nuoria. Kyselyn mukaan järvenpääläiset nuoret kokivat kaupunkinsa turvalliseksi asuinpaikaksi.

Nuorten kotiintuloaikojen julkista sääntelyä selvitettiin Etelä-Suomen läänin alueen kunnissa. Kotiintuloaikojen sääntely osoittautui vähäiseksi.

Lehtien palstoilla väkivalta näkyy järvenpääläisille ravintolaillan päätteeksi tapahtuvina tappeluina ja humalaisten puukotuksina. Poliisin tilastoimissa rikoksissakin alkoholi on mukana kahdessa tapauksessa kolmesta. Suuri osa väkivallasta ei kuitenkaan tule viranomaisten tietoon. Järvenpään pilottihankkeen yhtenä tarkoituksena on hakea keinoja väkivallan kattavampaan ehkäisyyn ja puuttua piiloon jäävään rikollisuuteen. Lapset ja nuoret sekä alkoholiehtoisen väkivallan vähentäminen nousevat avainasemaan.

Poliisiammattikorkeakoulun tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu rikoksentorjuntaohjelmien toteuttamista, käytännön organisoitumista ja vaikuttavuutta Järvenpäässä, Viitasaarella, Raumalla, Imatralla ja Torniossa.

Uskomuksia purkamassa osa I.

Espoossa vuonna 2001 aloitetun viranomais- ja järjestöyhteistyön tavoitteena on aiempaa tehokkaammin vastuuttaa parisuhdeväkivallan tekijää, torjua väkivaltaista käyttäytymistä ja kehittää eri viranomaisten ja muiden väkivaltatyötä tekevien tahojen yhteistyötä.

Työryhmältä ehdotus valtakunnalliseksi malliksi.

Göteborgin rikoksentorjuntaohjelma on nimeltään Tryggare och Mänskligare Göteborg – turvallisempi ja inhimillisempi Göteborg. Kumpaankin puoleen panostetaan; rikoksia ei torjuta ryppyotsaisesti vaan tavoite voi olla kätketty hyvinkin yllättävään yhteyteen, esimerkiksi nuorten katukoripallokenttään tai kulttuuriyöhön. Ideana on luoda uusia kohtaamispaikkoja.

Helsingissä turvattomuutta asuinalueellaan koki vähimmillään 6 ja enimmillään 35 prosenttia alueen asukkaista. Helsinkiläiset eivät kokeneet turvattomuutta yleisemmin kuin muiden suurten suomalaisten kaupunkien asukkaat.

Nuorten 15–17-vuotiaiden rikosasiat käsitellään 1,5 kuukautta aikuisten rikosasioita nopeammin. Erityisen myönteisiä tulokset olivat niillä paikkakunnilla, jotka olivat mukana nuorten rikoskäsittelyä nopeuttamaan pyrkineessä kokeilussa. Ensivaiheeseen osallistuneista käräjäoikeuksista Helsinki, Tampere, Turku ja Joensuu käsittelevät nuorten rikosasiasiat edelleen aikuisia nopeammin, vaikka kokeilu on loppunut jo kolme vuotta sitten. Kokeilun vaikutusten voidaankin sanoa jääneen pysyviksi.

Pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö osana kunnan peruspalvelua.

 
Julkaistu 17.12.2013