Kriminologia

Kriminologia-palstalla esitellään tuore eurooppalainen tutkimus, joka tarkastelee henkirikosten selvitysastetta ja selviämiseen vaikuttavia tekijöitä Suomessa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Sveitsissä. Suomen poliisin henkirikosten selvityskyky osoittautui vertailussa hyväksi, mikä johtunee eroista rikollisuuden rakenteessa mutta myös rikostutkinnan tehokkuudessa.

Kriminologia-palstalla kerrotaan kriminologian maisteriopiskelijoiden tutkielmista, joissa etsitään vastauksia rikollisuuteen liittyviin kysymyksiin.

Kriminologia-palstalla esitellään uusi suomenkielinen kriminologian oppikirja. Teos kattaa sekä rikollisuuden että siihen kohdistuvien reaktioiden tutkimuksen.

Kriminologia-palstalla aiheena on uhka- ja riskikokemusten muotoutuminen median ja yhteiskunnan murroksessa.

Kriminologia-palstalla kerrotaan kriminologian opiskelusta Suomessa ja ensimmäisen kriminologian opintosuunnan perustamisesta ja opintojen sisällöstä.

Kriminologia-palstan aiheena on uusi rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokanta. Se pyrkii tukemaan kokeilukulttuuria ja lisäämään arviointitutkimuksen arvostusta.

10.03.2017

Kirjoittaja muistelee Kriminologia-palstan viimeisessä kirjoituksessa aiheitaan vuosien varrelta.

Kriminologia-palstalla tarkastellaan, miten tulojen ja varallisuuden eriarvoinen jakautuminen vaikuttavat henkirikollisuuteen.

Kriminologia-palstalla käsitellään olettamuksia itsekontrollin ja rikollisuuden suhteesta ja väkivaltaisen käyttäytymisen alkamisajasta.

10.06.2016

Kriminologia-palstalla käsitellään kroonisen rikollisuuden ennustamista.

Rikoksentorjunta-palstan aiheena ovat kokeelliset ja muut edistyneet vertailuasetelmat. Ne yleistyvät ja parantavat vaikutusarviointeja.

Kriminologia-sarjassa käsitellään stereotypioita rikoksen uhrista.

Kriminologia-palstalla aiheena on kriminologisen ajattelun alkuperä.

Kriminologit ovat löytäneet Verkon historiallisena hahmona ja esikuvana, joka oman aikansa rajoituksissa ja puitteissa vei maamme kriminologian kansainväliselle tasolle ja kartalle.

25.09.2015

Kriminologia-palstalla käsitellään sellivankilan syntyä ja Venäjän vankeinhoitoa.

Kriminologia-palstalla käsitellään leimautumisteoriaa ja sellaisten kriminologien antia tieteelle, jotka ovat itse saaneet rikostuomioita.

Kriminologia-palstalla tarkastellaan väkivallan selitysmalleja.

Kriminologia-palstalla on aiheena asteittaisen vapautumisen käsitteen historia.

Kriminologia-palstalla tarkastellaan tällä kertaa feminististä väkivaltatutkimusta.

Viime aikojen julkisessa keskustelussa on pohdittu erilaisten haitallisten asioiden kriminalisointia, mutta itse peruskysymyksestä – milloin kriminalisointi on järkevää ja kannattavaa – on puhuttu varsin vähän.

Yksi länsimaisen oikeusjärjestelmän kulmakiviä on ollut vapaan tahdon ajatus ja ihmisten pääsääntöinen syyntakeellisuus. Rikosoikeuden opit toki tarjoavat poikkeuksia tai alennuksia syyntakeisuuteen mutta suhteellisen rajatulla tavalla. Lapsuus, nuoruus tai mielentila voi poistaa tai alentaa vastuuta teoistamme. Uusi tieteellinen tieto ja sen erimuotoinen käyttö oikeusprosesseissa saattaa haastaa jatkossa monellakin tapaa perinteiset asettamukset.

Kriminologia-palstalla pohditaan, onko ihminen syntyjään itsekäs ja voi oppia tästä pois vain kulttuurin ja koulutuksen avulla vai voivatko myös sosiaalinen välittäminen ja hyvän tekeminen olla ihmiselle luontaista.

19.03.2014

Kriminologia-palstalla pohditaan, miksi jotkut kulttuurit murhaavat enemmän kuin toiset.

Kriminologia-palstalla käsitellään Thomas Quickin tapausta Ruotsissa ja psykoterapian tiettyjen suuntausten roolia siinä.

Kriminologia-palstalla pohditaan rikollisuuden selitysteorioiden yhdistämisen mahdollisuuksia.

Tukholman kriminologian symposiumissa kesäkuussa pääaiheena oli varhainen rikoksentorjunta ja pääosassa vuoden 2013 kriminologian palkinnon saaja professori David Farrington Cambridgen yliopistosta. Varhaiseen ikään painottuvien rikoksenehkäisyohjelmien vaikuttavuutta tarkasteltiin mm. kustannus-hyötyanalyysien kautta.

Kriminologia-palstalla käsitellään Yhdysvaltain kriminaalipolitiikkaa. Yhdysvaltain vankiluku ylitti 1980-luvulla päivittäisen yhden miljoonan vangin rajan. Jo tuolloin monet kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijat katsoivat, että tien päähän on tultu. Mutta toisin kävi.

Koulutuksen ja rikollisuuden yhteys tutkimuksen valossa.

Kriminologia-palstalla kerrotaan biotieteiden uusimmasta tiedosta geenien vaikutuksesta rikollisuuteen. Tarkemmin tarkastellaan aivojen välittäjäaineiden toimintaa.

Kriminologia-palstalla tarkastellaan tällä kertaa vankilaa organisaationa.

Kriminologia-palstalla käsitellään rikoksentekijöiden kuntouttamista ja What works -liikkeen kritiikkiä.

08.06.2012

Kriminologia-palstalla käsitellään vankien vaarallisuusarvioita.

Kriminologia-palstalla kerrotaan rituaalien merkityksestä vankien kuntoutuksessa.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään rikosten tilannetorjuntaa. Perinne on hakenut malleja mm. rationaalisen valinnan teoriasta. Tämän vuoksi on usein nähty, että tilannetorjunta toimisi korkeintaan sellaisten rikoksen ehkäisyssä, joissa tekijä pyrkii taloudelliseen tai vastaavaan hyötyyn. Monesti tilannetorjunta toimii kuitenkin, vaikka motiivi vaikuttaisi järjettömältä eikä rikoksesta tuntuisi olevan tekijälleen mitään hyötyä.

Kriminologia-palstalla tarkastellaan väkivallan määrää eri aikakausina.

ESC (European Society of Criminology) myönsi syyskuun vuosikonferenssissa kriminologin elämäntyöpalkinnon Inkeri Anttilalle. Anttila toimi urallaan mm. rikosoikeuden professorina sekä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) ensimmäisenä johtajana. Ohessa julkaistaan hänen kiitospuheensa suomennos.

Kriminologia-palstalla esitellään tällä kertaa positiivista kriminologiaa. Se tutkii sellaisia tekijöitä, jotka pitävät ihmiset poissa rikollisuudesta tai saavat lopettamaan rikollisen toiminnan.

Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan uusiutuvan uhriksi joutumisen ehkäisyn mahdollisuuksia. Jos uudelleen rikoksen uhriksi joutuminen onnistuttaisiin estämään, rikokset vähenisivät olennaisesti. Koeteltuja menetelmiä tähän on vielä vähän, mutta joitakin hyviä hankkeita löytyy.

06.06.2011

Kriminologia-palstalla pohditaan tällä kertaa rikollisuuden yksilötason syiden ja laajempien yhteiskunnallisten tekijöiden välisen jakolinjan ylittämistä.

16.03.2011

Kriminologia-palstalla analysoidaan vankilukujen vaikutusta rikollisuuteen esimerkkinä vuosi 1953, jolloin Neuvostoliitossa vapautettiin suuri määrä vankeja leireiltä.

14.06.2010

Kriminologia-palstalla pohditaan sitä, miksi jengejä syntyy.

Kriminologia-palstalla arvioidaan tällä kertaa, onko suomalainen kriminaalipolitiikka sellainen menestystarina kuin sen on sanottu olevan.

Kriminologia-palstalla paneudutaan tällä kertaa Neuvostoliiton, erityisesti Stalinin ajan, rikosoikeudelliseen ajatteluun.

28.09.2009

Kriminologia-palstalla käsitellään tällä kertaa koulusurmien taustaehtoja.

Kriminologia-palstalla käsitellään tällä kertaa vankien eristämistä yksinäisyyteen ja tästä aiheutuvia haittavaikutuksia.

10.03.2009

Kriminologia-palstalla analysoidaan kahta erilaista yhteiskunnan reaktiota lasten tekemiin vakaviin rikoksiin. Esimerkkeinä ovat englantilainen ja norjalainen tapaus, jossa vanhemmat lapset surmasivat nuoremman lapsen.

Kriminologia-palstalla pohditaan, onko elinkautinen rangaistus Suomessa vielä perusteltu.

Kirja-arvostelussa Janne Kivivuoren (2008)kirjoittama teos: Rikollisuuden syyt. Kustannusosakeyhtiö Nemo.

Kriminologia-palstalla etsitään selityksiä erilaisuuteemme.

Tukholman kriminologian palkinnon 2008 saivat David Olds ja Jonathan Shepherd rikoksentorjunnan menetelmien kehittämisestä. Kontrolloidut kokeet osoittavat, että heidän uraauurtavien keksintöjensä avulla on ehkäisty rikollisuutta korkean riskin ihmisillä ja sosiaalisissa ympäristöissä.

Kriminologian synnyssä keskeistä osaa näytelleen italialaisen koulukunnan edustajista esitellään usein vain Cesare Lombroso, ja hänetkin mainitaan lähinnä kallonmuototeorioiden yhteydessä. Muut koulukunnan ajatukset ja edustajat jäävät usein sivuun. Yksi kolmesta klassikosta, Enrico Ferri piti huhtikuussa 1901 Napolin yliopistossa kolme luentoa, joissa hän esitteli "positiivisen koulun" keskeiset lähtökohdat rikollisuuden tieteelliseksi ymmärtämiseksi (Ferri 1908).

Jos seurasi kriminaalipoliittisia pohdintoja 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alkupuoliskolla, törmäsi usein kahteen "mallimaahan". Hollanti oli onnistunut esimerkki siitä, miten kehittynyt yhteiskunta voi tulla toimeen hyvin vähäisellä vankilarangaistuksen käytöllä. Japani mainittiin maana, jossa valtavasta kaupungistumisesta huolimatta rikollisuus pysyi hyvin alhaisella tasolla. 1

Kirja-arvostelussa vuorossa Matti Laineen kirjoittama: Kriminologia ja rankaisun sosiologia. Tietosanoma. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus: Acta Poenologica 1/2007.

Biotieteiden, neurologian ja kognitiivisen psykologian kehitys on kriminologiassa merkinnyt viime vuosina voimakastakin keskittymistä rikollisuuden yksilövalinnan selittämiseen. Tässä on mukana saattanut olla myös vastareaktioita vuosikymmeniä vallinneeseen ajattelumalliin, jossa kaikki on selitetty "sosiaalisesta ympäristöstä käsin". Yksilöllisten selitysten rajallisuuteen törmätään kuitenkin silloin, kun tarkastellaan rikollisuuden ajoittain suurtakin ajallista ja paikallista vaihtelua. Kriminologia ei voi kokonaan hylätä makrososiaalista näkökulmaa.

Tunnustusta jaettiin elämäntyöstä ja jo nuorina kriminologeina ansiointuneille.

Toisen kerran järjestetty kriminologian symposiumi keräsi kesäkuussa Tukholmaan tutkimuksen kansainvälisiä huippunimiä ja satoja osallistujia. Kolmen alakonferenssin aiheita olivat lasten suojeleminen rikoksilta, tehokas ja oikeudenmukainen kriminaalipolitiikka ja rikoksentorjunta sekä rikollisen uran käännekohdat. Muita erityisteemoja olivat naisiin kohdistuva väkivalta, järjestäytynyt ja talousrikollisuus sekä kansalliset rikoksentorjunnan strategiat.

Sosiologit kiistelevät aikakautemme luonteesta ja siitä, millä etuliitteellä sitä pitäisi nimittää. Selkeää yksimielisyyttä ei vallitse myöskään siitä, minkälaista vaihetta elämme rankaisujärjestelmien historiassa ja miten sitä tulisi luonnehtia. Mutta samaan suuntaan kulkevia näkemyksiä ja käsitteitä on myös noussut esiin. Viime vuosikymmeninä on puhuttu mm. "uudesta penologiasta", "seuraamus-kaupallisesta kompleksista" ja "mcdonaldisaatiosta".

14.03.2007

Anglosaksisissa kriminologian oppikirjoissa tieteenalan synty esitetään usein saman peruskaavan mukaisesti. Ensin on lyhyt viittaus antiikkiin, sitten esitellään klassinen koulukunta (Beccaria ja Bentham) ja seuraavaksi positivistinen koulukunta (italialaiset, mm. Lombroso), jonka synty ajoitetaan noin 1850-luvun jälkeiseen aikaan. Kuitenkin valistusfilosofit kuuluvat enemmänkin rikosoikeuteen ja on tuotu esiin (Rafter 2004; 2005), miten kriminologian alun sijoittaminen vasta Lombrosoon on virheellistä. Hänelläkin oli edeltäjiä.

Juuri kun olimme oppineet, mitä tarkoitetaan ns. what works -ajattelulla (mikä toimii rikollisten kuntouttamisessa), meille esiteltiin uusi termi. Nyt puhutaan evidence-based -toiminnasta eli sellaisista menetelmistä, joiden toimivuudesta on olemassa evidenssiä eli tieteellistä todistusaineistoa.

Sosiologiassa on aika ajoin pohdittu sitä ristiriitaa, mikä usein ilmenee kriminaalipoliittisissa järjestelmissä ylätason (poliitikot, ylempi hallinto) retoriikan ja ns. kenttätason todellisuuden välillä. Brittiläis-israelilainen kriminologi Stanley Cohen on käyttänyt tästä retoriikasta nimitystä "kontrollipuhe". Se lupaa useimmiten kehitystä, uudistuksia, tuloksia, järjestelmien oleellisia parannuksia, rikollisuuden vähenemistä ja kaikkea muuta hyvää – silloinkin kun todellisuudessa tapahtuu hyvin vähän tai suunta voi olla jopa päinvastainen. Harvoin esitellään epäonnistumisia.

Kun muu läntinen maailma näyttäisi olevan vahvasti menossa kohti kuolemanrangaistuksen poistamista, poikkeus tästä on Yhdysvallat. Se ryhtyi korkeimman oikeuden päätöksen mahdollistamana teloittamaan rikoksentekijöitä uudelleen vuodesta 1976 lähtien. Miksi Yhdysvallat poikkeaa muusta läntisestä maailmasta?

Rikollisuutta selittävät teoriat ja mallit voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat näkemykset, joiden mukaan rikollisuus on varsin pysyvä ilmiö yksilötasolla. Toisessa rikoksentekijät jaetaan kahteen ryhmään, joista toisen rikollisuus on jatkuvampaa laatua. Kolmas malli uskoo siihen, että muutokset ovat mahdollisia ja rikollisuudesta luopumista myös tapahtuu.

Kriminologisessa kirjallisuudessa esitetään usein, että vankilalaitoksen vaikutus rikollisuuteen voi toteutua kolmella eri tavalla. Vankila voi toimia pelote- tai preventiovaikutuksen kautta, tekemällä rikoksentekijät vaarattomiksi eli inkapasitoimalla tai parantamalla heitä yksilöllisen vaikuttamisen avulla. Kaikkien näiden toimivuuden suhteen on esitetty vakavia epäilyjä.

Median piirissä halutaan usein löytää rikollisuusilmiöille yksi ja yksinkertainen syyselitys. Usein asiantuntijoidenkin piirissä syytä etsitään sellaisista seikoista, jotka esiintyvät lähellä ja samaan aikaan kuin tuo rikollinen ilmiö. Mutta löytyykö syy aina tällä keinolla?

Evoluutiopsykologia, sosiobiologia ja biososiaaliset teoriat ovat 20 vuodessa nousseet näkyvästi esiin ihmistieteellisessä keskustelussa. Professori J.P. Roos (2003) on halunnut käyttää mieluummin käsitettä evoluutiososiologia, koska hänen mukaansa ei ole kyse vain ihmisten sisäisistä ominaisuuksista; myös yhteiskunnalliset suhteet ovat evoluution tuotetta. Kriminologia seuraa "emotieteidensä" mallia, joten myös siellä alkaa esiintyä sana "evoluutio".

13.12.2004

Haaste 4/2004 – Kriminologia-palstalla käydään läpi suomalaisen kriminaalipolitiikan historiallista kehitystä.

Haaste 3/2004 Pääkirjoitus

27.09.2004

Haaste 3/2004 – Kriminologia-palstalla esitellään yhtä venäläistä rikollista alakulttuuria "vor v zakoniea" ja pohditaan alakulttuurien merkitystä nykyajassa.

09.06.2004

Haaste 2/2004 – Kriminologia-sarjassa pohditaan psykopaatin käsitettä ja psykopatian hoitamista.

Haaste 1/2004 – Kriminologia-palstalla tarkastellaan tällä kertaa sosiaalisen oppimisen teorian selitysvoimaa.

Haaste 3/2003 – Kriminologia-palstalla pohditaan tällä kertaa Venäjän ja Yhdysvaltain väkivaltarikollisuutta koskevien käsitysten todenperäisyyttä ja esitellään uutta tutkimustietoa.

Haaste 2/2003 – Kriminologia-palstalla esitellään tällä kertaa arkirutiiniteorioita.

10.03.2003

Haaste 1/2003 – Kriminologia-palstalla pohditaan tällä kertaa, vaativatko yksittäiset tapaukset aina yleisen selityksen.

Haaste 4/2002 – Kriminologia-palstalla pohditaan tällä kertaa kriminologian koulukuntaeroja brittiläisen jaottelun pohjalta.

Haaste 3/2002 – Kriminologia-sarjassa pohditaan tällä kertaa, onko olemassa vielä rikoksia, joissa tekijä katsoo toteuttavansa omaa tai yleistä oikeutta.

Haaste 2/2002 – Kriminologia-palstalla pohditaan tällä kertaa, miten jonkin rikoslajin määrän paikallista tai koko maassa tapahtuvaa vaihtelua voidaan selittää.

Haaste 1/2002 – Kriminologia-sarjassa pohditaan tällä kertaa, miksi monissa oppikirjoissa valistusfilosofeista mainitaan Caesare Beccaria ja Jeremy Bentham – hekö löysivät lopullisen totuuden rankaisemisesta ja sen oikeutuksesta?

Haaste 3–4/2001 – Kriminologia-palstalla pohditaan tällä kertaa, mikä määrää käyttäytymistämme ja mm. mitä merkitystä vertaisryhmällä on rikollisen käyttäytymisen kannalta.

Haaste 2/2001 – Kriminologia-palstalla todetaan keskustelun rikoksentekijöiden ja vankien uudenlaisesta kuntouttamisesta vilkastuneen myös Suomessa. Kuntoutusohjelmilla on paikkansa, mutta milloin niiden paikka on muurien sisällä ja milloin niiden ulkopuolella?

Haaste 1/2001 – Kriminologia-palstalla pohditaan, minkälainen tiede kriminologia oikeastaan on ja minkälainen sen tulisi olla.

 
Julkaistu 17.12.2013