Etusivu » Juttuarkisto aihealueittain » Kansalaisjärjestöt, kirkko

Kansalaisjärjestöt, kirkko

Viime vuonna Kriminaalityön palkinnon sai ViaDia Pohjois-Savo. Järjestö rakentaa vankilasta vapautuvalle tuetun polun, johon sisältyy myös vertaistukea.

Vankien ja rikostaustaisten parissa työskentelevä kansalaisjärjestö KRIS tukee asiakkaitaan rikoksettomassa ja päihteettömässä elämässä. Vertaistyö auttaa asiakkaita käytännön asioissa ja uusien ajattelutapojen omaksumisessa.

Kriminaalihuollon tukisäätiön tavoitteena kuntouttavampi kriminaalipolitiikka

Pakolaisneuvonta vetää hanketta, jonka tavoitteena on kartoittaa turvapaikanhakijoille annettavan yleisen oikeudellisen neuvonnan kehittämistarpeita. Neuvonnan ja tiedonsaannin haasteina ovat olleet muun muassa lakien ja linjausten jatkuvat muutokset sekä monen turvapaikanhakijan haavoittuva asema.

Uskontojen välinen yhteistyö ja viranomaisten ja uskontojen välinen yhteistyö on yksi keino rikkoa vastakkainasettelua ja lisätä vuorovaikutusta yhteiskunnassa.

Yhteisöllisyyden ja naapuriavun lisääminen on parhainta rikoksentorjuntaa. Turvallisuudentunne syntyy ensisijaisesti luottamuksesta ja vuorovaikutuksesta, ei piikkilangoista eikä valvontakameroista. Näin toteaa Euroopan naapuripäivänä toukokuussa suosituksensa julkaissut Naapuriapu-työryhmä.

Islamilaista nuorisotyötä tehdään Suomessa vähän, koska rahaa ei juuri ole ja vapaaehtoiset uupuvat. Tarjolla olevaan vähään toimintaan osallistuvat lähinnä nuoret, jotka ovat jo hyvin sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan.

Diakoni Nina Klemmt tietää, mitä on köyhyys. Helsingin Kallion seurakunnassa suurin osa diakonien asiakkaista on köyhiä, moni lisäksi yksinäisiä, päihde- ja mielenterveysongelmaisia. Kirkko tarjoaa heille hengellisten palveluiden lisäksi muun muassa mahdollisuuksia harrastaa ja retkeillä. Klemmtin mielestä on tärkeää, että köyhäkin tulee kuulluksi ja häntä kohdellaan ihmisenä, ei sosiaalitapauksena.

Vapaaehtoistyöhön kohdistuu paljon odotuksia ja toiveita.

Demokraattisissa yhteiskunnissa kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli yhteisön arvojen kanavoimisessa poliittiseen päätöksentekoon. Sama tehtävä on usein yhdistetty kansalaistottelemattomuuteen, jolta on tavallisesti edellytetty muun muassa avoimuutta, julkisuutta ja väkivallattomuutta. Aktivismilla, kuten tottelemattomuudella, on kuitenkin myös toisenlaisia muotoja, joiden poliittisiin viesteihin on syytä suhtautua avoimesti.

Marraskuun liike oli kontrollipoliittinen yhdistys, joka toimi vuosina 1967–1972. Vankeuden käytön vähentämisen lisäksi liike oli edistämässä montaa sosiaalista uudistusta. Ilkka Taipale ja muut liikkeen veteraanit ovat pitäneet liikkeen teemoja esillä myöhemminkin.

Vertailevan tutkimuksen perusteella palvelutuotannosta on tullut yhä merkittävämpi rahoituslähde myös rikostaustaisten henkilöiden parissa työskenteleville järjestöille. Järjestöjen rahoituspohjan muuttumiseen liittyy ongelmia, jotka eivät vaikuta yksinomaan järjestöihin vaan lopulta myös niiden asiakkaisiin.

Haaste-lehti lähetti sähköpostikyselyn noin 15 erityyppiselle järjestölle tai keskusliitolle, jonka toiminta jollain tavoin sivuaa rikollisuuden ehkäisyä tai muita kriminaalipolitiikan tavoitteita. Vastaus saatiin kuudelta. Vastauksissa korostuu järjestöjen merkitys matalan kynnyksen palvelujen tarjoajana, nopeana reagoijana ja kentän viestien eteenpäin viejänä. Kansalaisjärjestöt toivoivat lisää taloudellista tukea ja aitoja vaikutusmahdollisuuksia.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola. Hän uskoo, että uudet välineet tulevat parantamaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia lainsäädäntöön. Erityisen paljon hän odottaa keväällä avattavalta lausuntopalaute.fi-palvelulta. Ministeriön ajankohtaisena huolena on varmistaa oikeusturvan toteutuminen taloudellisesti vaikeassa tilanteessa.

Suomen Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hanke haluaa palauttaa osittain jo kadonnutta paikallisuuden merkitystä.

Jos ihmiset toimivat yhdessä viihtyvyyden eteen ja välittävät lähiympäristöstään ja naapureistaan, asuinalueella ei tarvitse edes ajatella rikoksentorjuntaa tai jopa linnoittautumista. Maalaiskylässä yhteisöllisyys löytyy ehkä helpommin, muttei sen luominen kaupungissakaan mahdotonta ole. Artikkelissa vertaillaan asukasosallistumista kolmessa eri paikassa ja annetaan asukasliikkeille käytännönläheisiä vinkkejä.

Vapaaehtoiset rauhoittavat levottoman alueen viikonloppuiltoja ja auttavat nuoria.

Joukko uskonnollisia johtajia, poliitikkoja ja muita yhteiskunnallisia vaikuttajia pohti uskontojen tehtävää suvaitsevaisuuden edistämisessä vihapuheseminaarissa. Seminaarin tarkoituksena oli tuomita kaikenlainen vihapuhe ja luoda pohjaa hyvälle keskustelukulttuurille.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros. Hän odottaa ihmisoikeuspolitiikan kehittämiseen avautuvan uusia mahdollisuuksia, kun ensimmäinen kansallinen ihmisoikeustoimintaohjelma valmistuu ja Ihmisoikeuskeskuksen toiminta kunnolla käynnistyy.

Suomessa varsinainen naapurivalvontatoiminta ei ole käynnistynyt samalla lailla tai ainakaan samalla nimellä kuin muissa Pohjoismaissa. Yhteisöllisyyttä edistävää toimintaa on kyllä olemassa, mutta sen edelleen kehittäminen ja lisääminen on tarpeen. Muiden maiden malleista kannattaa ottaa oppia ja siirtää tänne hyviä toimintoja ja ideoita, ei niinkään terminologiaa.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo. Hän kertoo, että järjestö panostaa nyt kansalaistoiminnan kehittämiseen. Toinen haaste on järjestön päihde- ja väkivaltaongelmista kärsiville lapsiperheille tarkoitettujen palvelujen rahoitus.

Väkivaltaisten pariskuntien kanssa työskentelyssä on omat sääntönsä. Terapiatyöntekijän ensisijaisia tehtäviä ovat uhrin turvallisuudesta huolehtiminen, tekijän vastuunotto teostaan sekä lasten aseman turvaaminen. Usein asiakassuhteen luomisessa auttaa erillistyöskentely. Aikalisä-mallista voi saada ensiapua tiukkoihin tilanteisiin kotona, jos molemmat aikuiset sitoutuvat sen käyttöön.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen. Hän pitää hyvänä, että väkivaltatyöhön on jo kehitetty paljon hyviä toimintatapoja. Silti hyvien mallien vakiinnuttaminen projekteista kunnan pysyväksi toiminnaksi tahtoo olla vaikeaa, samoin niiden levittäminen muualle maahan.

Uskonnon asema rikosoikeudessa pitäisi arvioida uudelleen.

Siinä missä Suomessa aiemmin keskityttiin passiivisesti vain syrjinnän kieltämiseen, pyritään nykyisin aktiivisesti edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista. Kun aiemmin kiinnitettiin erityistä huomiota vain sukupuolisyrjintään, ymmärretään nykyisin ihmisten voivan joutua kielletyn syrjinnän kohteeksi myös ikänsä, vammaisuutensa, etnisen taustansa tai seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Tähän murrokseen tarvittiin EU-direktiivejä, kansalaisjärjestöjä, empiiristä tutkimusta, Jörg Haideria ja mediajulkisuutta. Se on kuitenkin vielä kesken.

Haaste 3/2003 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana kirkon entinen kriminaalityön sihteeri, rovasti Pekka Viirre. Hän ehti työurallaan olla monessa mukana, mm. käynnistämässä kirkon ja vankeinhoidon sekä kirkon ja poliisin yhteistapaamisia, vankilapappien kansainvälistä yhteistyötä, sovittelua ja velkajärjestelyä.

 
Julkaistu 17.12.2013