Etusivu » Juttuarkisto aihealueittain » Järjestäytynyt rikollisuus, paritus, ihmiskauppa, terrorismi

Järjestäytynyt rikollisuus, paritus, ihmiskauppa, terrorismi

Uusilla hankkeilla pyritään estämään järjestäytyneiden rikollisryhmien toimintaa hallinnollisen torjunnan keinoin ja auttamaan jäseniä irtautumaan niistä.

Järjestäytynyt rikollisuus -termiä käytetään usein pohtimatta, millaisia ryhmiä, ryhmittymiä ja verkostoja termi pitää sisällään ja millaisia valtarakenteita, rikollisuutta ja rikosmarkkinoita niihin liittyy. Tässä artikkelissa termiä avataan Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston (Brå) 2016 julkaiseman raportin pohjalta. Keskeistä on kuvata ryhmien välisiä eroja, uusien jäsenten rekrytointia, sisäisten ja ulkoisten konflikteja ratkomista sekä pelon hyväksikäyttöä .

Kansallisena ihmiskaupparaportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) selvittivät ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lain toimivuutta Suomessa. Laajan selvityksen mukaan uhrien auttaminen on tiiviisti kytköksissä rikosprosessiin. Tämä toisaalta estää uhreja hakeutumasta avun piiriin ja toisaalta estää uhrien avunsaannin jatkuvuuden, jos tapaus ei etene rikosprosessissa ihmiskauppanimikkeellä. Syytetyn oikeudet rikosprosessissa määrittelevät paradoksaalisesti myös sen, saako uhri apua .

Suomessa on lähes kahden vuosikymmenen aikana saavutettu paljon ihmiskaupan vastaisessa työssä. Ihmiskaupan tunnistaminen on parantunut, oikeuskäytäntö on kehittynyt ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä on tullut tärkeä yhteistyökumppani monille viranomaisille ja kansalaisjärjestöille. Haasteita on kuitenkin edelleen.

Keskusrikospoliisi tiedotti viime marraskuun lopulla käynnissä olevasta suuresta esitutkintakokonaisuudesta, "Case V:stä". Rikoskokonaisuudessa liivijengiläisten epäillään lahjoneen rakennusmestareita rahalla ja huumeilla – Bandidosin ja sen alajengin jäsenet ovat siis päässeet urakoimaan isoille työmaille. Juttuun kietoutuu myös epäiltyjä huumausainerikoksia ja kiristyksiä.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana YK:n yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) johtaja Natalia Ollus. Hän painottaa, että kriminaalipolitiikan pohjaksi tarvitaan tutkimustietoa rikosilmiöistä ja hyvistä käytännöistä. Esimerkiksi työperäisen ihmiskaupan tutkimisessa ja työkalujen kehittämisessä sen torjumiseksi HEUNI on ollut eurooppalaisittain edelläkävijä.

Artikkelissa käsitellään sellaisia yllätyksellisiä väkivallan tekoja, jotka kiinnittävät median huomion ja joissa medialla on merkittävä rooli tapahtuman tuottajana ja merkityksellistäjänä.

Kyberrikokset-palstalla käsitellään haavoittuvuustiedon käytön eettisiä haasteita.

Kyberrikokset-palstalla aiheena on haittaohjelmat.

Viime vuosina huoli lumeavioliitoista yhtenä ihmiskauppaan liittyvän hyväksikäytön muotona on lisääntynyt. HEUNI julkaisi lokakuussa 2016 viittä EU-maata koskevan raportin ihmiskaupan ja lumeavioliittojen yhteyksistä. Tutkimuksessa havaittiin, että joihinkin lumeavioliittoihin liittyy selkeää hyväksikäyttöä ja jopa ihmiskauppaa.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö Suomessa on seurausta talouden ja työmarkkinoiden rakenteellisista muutoksista. Työntekijöihin kohdistuva jouston vaatimus asettaa etenkin ulkomaalaiset työntekijät haavoittuvaan asemaan. He saattavat joutua työperäisen hyväksikäytön uhreiksi, ja pahimmillaan ihmiskaupan kohteiksi. Lainsäädäntö ja viranomaiset eivät riittävästi tunnista ilmiötä. Huomiota tulisi siksi kiinnittää talousrikosten lisäksi myös työntekijöiden hyväksikäyttöön ja siitä heille aiheutuvaan haittaan.

Vuonna 2015 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain uudet syrjintäperusteet ja valtuutetun laajempi toimivalta ovat parantaneet mahdollisuuksia puuttua syrjintään, arvioi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. Suomen uusi turvapaikanhakijatilanne näkyy myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnassa, esimerkiksi ihmiskaupan riski on kasvanut.

Jalkapallo ja järjestäytyneen rikollisuuden synkkä varjo

Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus on tullut mukaan tavoittelemaan ammattilaisurheilussa liikkuvaa rahaa. Sen ottelumanipulaatiosta saama rikoshyöty on huomattavan suuri.

Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa on sekä vapauteen että seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuva rikos. Ihmiskaupparikokseen liittyvä seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus on esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä jäänyt vaille ansaitsemaansa huomiota.

Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamat uhat kumpuavat rikollisten verkostoitumisesta, jengiytymisestä ja siitä koituvasta väkivallasta, helposta ja nopeasta rajat ylittävästä liikkumisesta sekä tietoverkon hyödyntämisestä rikollisiin tarkoituksiin. Rikolliset toteuttavat hankkeensa yhä yleisemmin yritystoiminnan puitteissa. Alamaailman tietoverkkofoorumit ovat synnyttäneet maailmanlaajuisen rikollisen palveluteollisuuden, jonka torjumiseksi lainvalvonta tarvitsee uudenlaisia taitoja ja toimintatapoja.

Keskusrikospoliisissa toimivalla Rahanpesun selvittelykeskuksella on merkittävä rooli jäädyttämispäätösten valmistelussa ja niiden edellytysten selvittämisessä .

05.06.2015

Vierastaistelijailmiö työllistää kansainvälistä terrorismin torjuntaa

Kun muutama ihminen toteutti tappavan iskun Charlie Hebdon toimitukseen Pariisissa tammikuussa, Ranska aloitti epäiltyjen ajojahdin yli 80 000 poliisin voimin samalla kun tapahtunutta pohdittiin lukemattomissa TV ja radiolähetyksissä, komiteamietinnöissä ja seminaareissa ympäri maailmaa. Miksi teko tehtiin? Voisiko se tapahtua myös meillä? Mitä voisimme tehdä estääksemme vastaavat teot?

Katsaus väkivaltaisen radikalisoitumisen historiaan

EU-maissa on havahduttu vasta hiljattain siihen, että terrorismin vastaisen toiminnan tulisi olla ennen kaikkea ennalta ehkäisevää. Ennen vuotta 2005 tämänkaltaiset toimintaohjelmat olivat harvassa. Tätä nykyä kaikki Länsi-Euroopan maat, Suomi mukaan lukien, toteuttavat erilaisia kansallisia versioita ohjelmista. Väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy ei ainoastaan säästä inhimillistä kärsimystä, vaan se on myös kustannustehokasta.

Maahanmuutto tuo myönteisen yhteiskuntakehityksen lisäksi mukanaan erilaisia kielteisiä lieveilmiöitä. Näistä ilmiöistä vakavin on väkivaltainen ekstremismi, joka voi äärimmäisessä muodossaan johtaa laajasti yhteiskuntaturvallisuutta vaarantavaan terrorismiin. Maahanmuuttajan radikalisoitumisessa on kyse kotoutumisen täydellisestä epäonnistumisesta, yksilön vieraantumisesta yhteiskunnasta ja jäämisestä demokraattisen poliittisen vaikuttamisen ulkopuolelle.

Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan imaami ja Suomen Islamilaisen Neuvoston (SINE) puheenjohtaja Anas Hajjar sanoo, että uskonnonopetus on avainasemassa väkivaltaisen ääriajattelun ehkäisemisessä. Lisäksi resursseja tarvittaisiin erityisesti nuorisotyöhön.

Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan sitä, että väkivaltaa käytetään, se oikeutetaan tai siihen kannustetaan aatemaailmalla perustellen. Hallitus päätti vuonna 2012 toimenpideohjelmasta väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi. Sen otsikko "Tavoitteena eheä yhteiskunta" kuvaa hyvin ohjelman tavoitteita ja sisältöä.

Työperäinen ihmiskauppa esiintyy osana ravintola- ja siivousalojen harmaata taloutta. Näillä aloilla on rakenteita, jotka heikentävät niillä työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa ja olosuhteita. Puuttumalla harmaaseen talouteen ja lievempiin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön muotoihin voidaan torjua myös ihmiskauppaa.

27.09.2013

Ihmiskauppa, ulkomainen työvoima ja talousrikollisuus rikoksentorjuntaohjelmissa ja politiikka-asiakirjoissa 1995–2012

Rikollisuuden kansainvälistyminen näkyy myös tavanomaisessa rikollisuudessa. Viime vuosina ulkomailta, erityisesti Baltian maista tai Baltian maiden kautta, tulevat liikkuvat rikollisryhmät ovat tehneet hyvin suunniteltuja omaisuusrikoksia. Tekijät ja saalis poistuvat maasta välittömästi teon jälkeen. Viranomaiset ovat kehittäneet yhteisen toimintamallin kyseiseen ns. "Hit and run" -tyyppisen rikollisuuden torjuntaan.

Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapausten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina. Työperäisestä ihmiskaupasta ei ole kuitenkaan toistaiseksi annettu tuomioita, vaikka eri toimijoiden tietoon tulee kymmeniä epäilyttäviä tapauksia vuosittain. Tämä on vain jäävuoren huippu, sillä tunnistamisessa on ongelmia. Tutkimus osoittaa, että ulkomaalaiset työntekijät ovat Suomessa kohdanneet monenlaisia hyväksikäytön muotoja. Pahimmillaan hyväksikäyttö on työperäistä ihmiskauppaa.

Artikkelissa tarkastellaan EU:n ja Suomen oikeus- ja sisäasioiden strategioita rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan kannalta. Strategiat kertovat siitä, mihin suuntaan kehitystä halutaan ohjata ja millaisiin uhkakuviin viranomaistasoilla varaudutaan.

Tietoverkossa toimivan ammattimaisen rikollisuuden tavoitteena ei ole hurvitella
sivullisten koneilla hakkeroinnin riemusta. Kyse on rikollisesta
liiketoiminnasta. Tavoitteena on taloudellinen hyöty mahdollisimman pienellä
riskillä ja kevyellä kulurakenteella.

Kansallinen ihmiskaupparaportoija pitää epätodennäköisenä, että ihmiskauppa olisi maassamme niin marginaalinen ilmiö kuin mitä esitutkintojen ja tuomioistuinratkaisujen lukumäärä antaisi olettaa. Kynnys ihmiskauppaa koskevien rangaistussäännösten soveltamiseen on noussut korkealle, eikä ihmiskauppaa tunnisteta.

28.09.2009

Työtä oikeudenmukaisen ja terrorismista vapaan maailman eteen tulee tehdä sekä paikallisissa kortteleissa että kansainvälisen politiikan kamareissa. Toiminnan tulisi olla johdonmukaista kaikkialla. Poliittisten tahojen lisäksi uskonnollisten yhteisöjen tulee kantaa vastuunsa. Maltillisen ja vuorovaikutukseen sekä luottamukseen perustuvan yhteiskuntapolitiikan tuottaminen ei ole helppoa; päinvastoin se vaatii ponnisteluja.

Terrorismin uhan ainakin näennäinen kasvu on saanut poliitikot ja viranomaiset kiinnostumaan terrorismia koskevasta tutkimuksesta. Tutkimustiedon hyödyntämisessä poliittisessa päätöksenteossa on kuitenkin ongelmia käytännön tasolla

Artikkelissa etsitään tietoon perustuvia lähestymistapoja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

"Järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan käytävän sodan" kustannuksia on arvioitu vain harvoin, ja laskelmia sen hyödyistä on vieläkin vähemmän. On hämmentävää, että tiedämme vain vähän järjestäytyneen rikollisuuden sääntelyyn kohdistettujen toimien vaikutuksista, koska toimet ovat usein dramaattisia ja laajakantoisia sekä kustannuksiltaan kalliita.

Ihmiskaupan uhrit ja paritetut naiset rekrytoidaan Suomeen pääasiassa Virosta ja Venäjältä. Ihmiskauppa- ja paritusorganisaatioissa voi olla mukana monenlaisia toimijoita, kuten ylätason johtajia, välitason parittajia ja erilaisia "kenttämiehiä" ja avustajia. Taloudellinen kontrolli, sääntöjen asettaminen ja liikkumisvapauden rajoittaminen sekä väkivalta ja uhkailu ovat tyypillisiä naisten kontrolloinnin muotoja.

Terrorismin torjunnan kehittämisessä on hyödyllistä tutkia terrorikampanjoiden elinkaarta, myös niiden loppuvaiheita. Yleensä yksittäiset terrorikampanjat eivät ole kovin pitkäikäisiä. Tutkimus on löytänyt toiminnan hiipumiseen monia syitä.

Terrorismin vastaisia toimia on vaikea arvostella. Tämä johtuu siitä, että terrorismi on eräänlainen inhimillisen pahan äärimuoto. Jokaisen kriittisen terrorismitutkijan on aloitettava esitelmänsä ja artikkelinsa vakuuttamalla, ettei hänen sanomaansa saa tulkita missään määrin terrorismin puolustamiseksi.

Tunnusmerkistöjen välisellä rajanvedolla on merkitystä ihmiskaupan uhrien kannalta. Toisaalta tulkinta vaikuttaa myös ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen.

Rikosoikeudelliset keinot ovat osoittautuneet kansainvälisesti ja kansallisesti varsin tehottomiksi ammattimaisen rahanpesun torjunnassa. Kansallisesti säännöksiä ei sovelleta kovin usein edes tavanomaiseen rikollisuuteen. Näin ollen kriminalisoinnin tavoitteet ja yhä laajenevat kansainväliset toimet rahanpesun torjumiseksi eivät vastaa niitä tuloksia, joita oikeuskäytäntö ilmentää. Tämän vuoksi myös keskustelu rahanpesun kriminalisoinnin perusteista olisi tarpeen.

Tähän mennessä kymmenisen tapausta on alustavasti tutkittu ihmiskauppana, mutta vain yksi on edennyt sellaisena tuomioistuimeen asti. Ensimmäinen ihmiskauppatuomio annettiin maaliskuussa 2007.

11.06.2007

Uhkakuville ei löytynyt vastineita todellisuudessa.

Kolmen maan yhteistutkimuksen Suomen osuudessa kyseltiin PTR-viranomaisten (poliisi, tulli ja rajavartiosto) näkemyksiä Venäjän kautta Suomeen tulevista laittomista maahantulijoista. Laittomat tulijat voidaan jakaa maksettuihin tai pakotettuihin ihmisalakuljetuksen uhreihin, poliittisiin pakolaisiin ja paremman elintason perässä kulkeviin siirtolaisiin.

Artikkelissa esitetään joitakin tuloksia kolmen EU-maan tutkimushankkeesta, joka koskee laitonta maahanmuuttoa. Tähän Euroopan Unionin AGIS-ohjelman rahoittamaan hankkeeseen osallistuvat Viro, Suomi ja Iso-Britannia.

Suomalaisten ammattirikollisryhmiä voidaan kuvata enimmäkseen puolijärjestäytyneiksi. Ryhmillä on tiettyjä järjestäytyneen rikollisryhmän ominaisuuksia ja piirteitä, mutta toiminta on usein amatöörimäistä ja kausiluonteista – ainakin verrattuna kansainvälisiin tunnettuihin järjestäytyneisiin rikollisryhmiin.

Vangit hakeutuvat eristykseen hyvin monista eri syistä. Vankien turvattomuutta lisäävät sekä vankiloiden korkeat vankiluvut että järjestäytyneiden rikollisliigojen toimintatavat.

Olisi selvitettävä, kuinka laajaa Suomeen suuntautuva ihmiskauppa todellisuudessa on.

Haaste 3–4/2001 Pääkirjoitus

 
Julkaistu 17.12.2013