Etusivu » Juttuarkisto aihealueittain » EU, kansainvälinen toiminta, muut maat

EU, kansainvälinen toiminta, muut maat

Artikkelissa kerrotaan lapsia koskevan erikoiskohtelun perusteista ja käytännöistä ja rikosvastuuikärajoista eri maissa.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana YK:n yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) johtaja Natalia Ollus. Hän painottaa, että kriminaalipolitiikan pohjaksi tarvitaan tutkimustietoa rikosilmiöistä ja hyvistä käytännöistä. Esimerkiksi työperäisen ihmiskaupan tutkimisessa ja työkalujen kehittämisessä sen torjumiseksi HEUNI on ollut eurooppalaisittain edelläkävijä.

Kyberrikollisuus on yhä kansainvälisempää ja uudenlaiset ilmiöt vaativat toimivaa yhteistyötä eri maiden viranomaisten välillä. Tulevaisuudessa tarpeet kansainväliselle yhteistyölle kasvavat entisestään.

Portugali dekriminalisoi huumeidenkäytön vuonna 2001 ja lähti hoidon tielle. Huumeidenkäyttö on kuitenkin yhä kiellettyä ja siitä seuraa sanktioita, muttei rikosoikeudellisia. Portugalin malli muodostuu ns. ehkäisevästä puuttumisesta, ennaltaehkäisystä, haittojen vähentämisestä sekä huumeidenkäyttäjien kuntoutuksesta ja hoidosta.

EU-hankkeessa kehitettiin Albanian sovittelutoimintaa.

Euroopan rikoksentorjuntakilpailun 2016 voitti Tšekin Senioriakatemia.

Ilmoittaja on tärkeä toimija korruption torjunnassa

Ruotsissa eri viranomaisten ja tahojen raporteissa nousee esille huoli haavoittuvien alueiden integraation, rikollisuuden, turvallisuuden, demokratian, syrjäytymisen, radikalisoitumisen ja rapistuvan asuntokannan tilanteesta ja niiden kustannuksista.

Kun muutama ihminen toteutti tappavan iskun Charlie Hebdon toimitukseen Pariisissa tammikuussa, Ranska aloitti epäiltyjen ajojahdin yli 80 000 poliisin voimin samalla kun tapahtunutta pohdittiin lukemattomissa TV ja radiolähetyksissä, komiteamietinnöissä ja seminaareissa ympäri maailmaa. Miksi teko tehtiin? Voisiko se tapahtua myös meillä? Mitä voisimme tehdä estääksemme vastaavat teot?

Artikkelissa tarkastellaan henkirikoksia, pahoinpitelyitä ja raiskauksia sekä niiden rangaistuksia Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Euroopassa.

Yhteistyö eri jäsenmaiden kanssa lähtenyt vaihtelevasti käyntiin

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on tieliikenneturvallisuuden keskikastissa kuolemien suhteellisella määrällä mitattuna. Ruotsi sen sijaan oli tällä perusteella edelleen Euroopan turvallisin maa vuonna 2013. Ruotsissa on liikenneturvallisuuden suhteen "nollavisio".

Työperäinen ihmiskauppa esiintyy osana ravintola- ja siivousalojen harmaata taloutta. Näillä aloilla on rakenteita, jotka heikentävät niillä työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa ja olosuhteita. Puuttumalla harmaaseen talouteen ja lievempiin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön muotoihin voidaan torjua myös ihmiskauppaa.

Euroopan Unionin perusoikeusviraston (FRA) syksyllä 2012 tekemän haastattelututkimuksen tulokset julkistettiin maaliskuussa. Suomalaisesta näkökulmasta huomio kiinnittyi siihen, että Suomi sijoittui Euroopan kärkeen naisten kokeman väkivallan yleisyydessä.

Ruotsin mellakat keväällä 2013 nostivat lähiöt otsikoihin ja myös Suomessa ollaan huolestuneita eriytymiskehityksestä. Ruotsia käytetään usein varoittavana esimerkkinä, mutta jotain positiivista tapahtumien taustalla on ehkä jäänyt kertomatta.

Suomessa etenee rikostilastojen mukaan vuosittain vain hyvin vähän korruptiotapauksia oikeuskäsittelyyn. Vähäisistä juttumääristä huolimatta meillä on korruption torjunnassa useita asioita, joita on tarpeen kehittää.

Kriminologia-palstalla käsitellään Yhdysvaltain kriminaalipolitiikkaa. Yhdysvaltain vankiluku ylitti 1980-luvulla päivittäisen yhden miljoonan vangin rajan. Jo tuolloin monet kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijat katsoivat, että tien päähän on tultu. Mutta toisin kävi.

Tietoa suomalaisesta sovittelumallista on viety yhteistyöhankkeen avulla Venäjälle. Realistinen ja käytännönläheinen malli näyttäisi soveltuvan myös Venäjän oikeusjärjestelmään.

Parhaillaan kehitetään nuorten rikosten käsittelyä

Kaikissa maissa toiminta on käynnistynyt ainakin jollain tasolla.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana norjalainen kriminologi Nils Cristie. Hän näkee restoraatiolle sijaa myös hirmutekojen, kuten Norjan 2011 heinäkuun joukkomurhan, käsittelyssä. Hänen mielestään oikeudenkäynnissä täytyy kiinnittää enemmän huomiota seurausten korjaamiseen.

YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) täytti
30 vuotta. Kansainvälisessä juhlaseminaarissa lokakuussa Helsingissä käsiteltiin
ihmiskauppaa, korruptiota ja talousrikollisuutta sekä rikollisuutta koskevan
tiedon keruuta.

Kirjoituksessa puidaan Ranskan vuoden 2005 lähiötapahtumien erilaisia tulkintoja.

Ryhmä suomalaisia virkamiehiä ja järjestöjen edustajia tutustui joulukuussa lasten edun toteutumiseen Ruotsin vankiloissa. Vierailu vakuutti, että Suomessakin voidaan lähteä turvallisin mielin uudistamaan vankiloiden tiloja ja yhteydenpitokäytäntöjä ilman vakavaa turvallisuusriskiä.

Kriminaalipolitiikassa pyritään rikollisuuden vähentämiseen mm. kytkemällä rikosoikeusjärjestelmä selvemmin osaksi hyvinvointivaltion palvelujärjestelmää. Tavoite on haasteellinen erityisesti kuntasektorille, jonka vastuulla hyvinvointipalveluiden tuottaminen pääsääntöisesti on.

Artikkelissa tarkastellaan EU:n ja Suomen oikeus- ja sisäasioiden strategioita rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan kannalta. Strategiat kertovat siitä, mihin suuntaan kehitystä halutaan ohjata ja millaisiin uhkakuviin viranomaistasoilla varaudutaan.

Kaupunkien turvallisuuden ajankohtaisia ja yhteisiä asioita pohdittiin kansainvälisessä seminaarissa lokakuussa Helsingissä. Eurooppalaisille kaupungeille huolta aiheuttavat mm. Itä-Euroopan romanien liikehdintä, maahanmuuttajien kotoutuminen, järjestäytynyt ja rajat ylittävä rikollisuus, nuorisoväkivalta ja suurten yleisötapahtumien turvallisuus.

01.10.2010

Tuomareihin ja syyttäjiin kohdistuvaa häirintää, uhkailua, väkivaltaa, lahjontaa ja vahingontekoja on selvitetty HEUNIn ja Ruotsin BRÅn tutkimuksessa. Yleisin epäasiallisen vaikuttamisen muoto oli erilainen häirintä – syyttäjistä yli viidennes oli joutunut sen kohteeksi. Viranomaisten perheenjäseniin teot kohdistuvat harvoin.

Kriminologia-palstalla arvioidaan tällä kertaa Yhdysvaltain vankilukujen kehitystä ja vankilukujen vaikutusta rikollisuuden määrään.

Espanja on EU-puheenjohtajuuskaudellaan nostanut voimakkaasti esiin naisiin kohdistuvan väkivallan kysymyksiä. Maa on tehnyt aloitteita uhrien kattavammaksi suojelemiseksi ja väkivaltatiedon paremmaksi hallinnoimiseksi. Madridissa järjestettiin maaliskuussa EU-seminaari, jonka tavoitteena oli lisätä tietoa sukupuolittuneesta väkivallasta ja sen ehkäisemisen keinoista.

Euroopan neuvostossa (EN) aloitettiin keväällä 2009 naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja niiden vastaista toimintaa koskevat yleissopimusneuvottelut. Sopimus valmistunee ensi vuoden alussa.

Rasistisia rikoksia pohtineen työryhmän ehdotuksista suurin merkitys lienee säännösten laajentumisella viharikossuuntaan ja oikeushenkilön (esimerkiksi yhteisön tai yhdistyksen) rangaistusvastuun ulottamisella syrjintärikoksiin. Säännösten täsmentämisen odotetaan lisäksi helpottavan rikosten selvittämistä ja säännösten soveltamista.

Euroopan rikoksentorjuntaverkosto (EUCPN) sai vuoden 2009 lopulla itselleen uuden perusasiakirjan, kun EU:n neuvosto kumosi sen vuodelta 2001 olleen vanhan perustamispäätöksen ja hyväksyi uuden. Uudistuksen tavoitteena on voimistaa verkoston kykyä edistää hyviä rikoksentorjuntakäytäntöjä Unionin alueella.

Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) konferenssissa joulukuussa Tukholmassa esiteltiin parhaita hankkeita, joilla ehkäistään sekä nuorten tekemiä rikoksia että nuorten joutumista rikoksen uhriksi. Erityisesti keskityttiin koulun ja internetin mahdollisuuksiin sekä rikollisryhmiin rekrytoinnin ehkäisemiseen. Konferenssissa julistettiin myös Euroopan rikoksentorjuntakilpailun (ECPA) 2009 voittaja: suomalainen koulukiusaamisen vastainen KiVa Koulu -toimenpideohjelma.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana lainsäädäntöjohtaja Asko Välimaa oikeusministeriöstä. Hän pitää suomalaista rikoslainsäädäntöä varsin laadukkaana. Se tiedetään herkäksi alueeksi, jolla muutokset on pohdittava tarkoin. Hänen mielestään lainsäädäntö saadaan vielä paremmaksi käymällä enemmän yhteiskunnallista keskustelua, esimerkiksi järjestämällä perusteelliset lausuntokierrokset. Luonnollisesti kyse on myös riittävistä resursseista. Iso haaste nykyään on EU-perusteisen rikoslainsäädännön lisääntyminen.

Suomalainen koulukiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, KiVa Koulu -hanke, voitti vuoden 2009 Euroopan rikoksentorjuntakilpailun. Voittaja julistettiin 9. joulukuuta Euroopan rikoksentorjuntaverkoston konferenssissa Tukholmassa. Palkinnon vastaanottivat KiVa Koulu -hankkeen johtajat, professori Christina Salmivalli (kuvassa vas.) ja erikoistutkija Elisa Poskiparta

14.12.2009

Kansallinen rikosoikeus kohtaa kansainvälisen rikoksen, kun Ruandassa 1994 tapahtunutta joukkotuhontaa käsitellään Porvoon käräjäoikeudessa.

Kriminologia-palstalla paneudutaan tällä kertaa Neuvostoliiton, erityisesti Stalinin ajan, rikosoikeudelliseen ajatteluun.

Terrorismin uhan ainakin näennäinen kasvu on saanut poliitikot ja viranomaiset kiinnostumaan terrorismia koskevasta tutkimuksesta. Tutkimustiedon hyödyntämisessä poliittisessa päätöksenteossa on kuitenkin ongelmia käytännön tasolla

"Poliisi 2020" -hanketta varten selvitettiin poliisihallinnon järjestymistä ja kokoa kuudessa eri Suomen kaltaisessa maassa. Vertailun mukaan Suomen poliisikunta on eurooppalaisittain ja pohjoismaisittainkin lisääntynyt maltillisesti tai pysynyt samankokoisena, eikä tälläkään hetkellä ole kooltaan suuri verrattuna niin väestön kuin rikosten määrään.

Rikoksentekijän luovuttaminen on vanhin kansainvälisen rikosoikeusyhteistyön muoto. Siinä on kuitenkin tapahtunut viime vuosikymmenten aikana merkittäviä muutoksia, kun tarve yksilön ihmisoikeuksien suojaamiselle on kasvanut. Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen välistä luovuttamisyhteistyötä on vaikeuttanut erilainen suhtautuminen kuolemanrangaistukseen. Seuraavassa esitellään lyhyesti keskeisimpiä oikeudellisia sääntöjä, jotka koskevat luovuttamista Suomesta Yhdysvaltoihin.

10.03.2009

Kriminologia-palstalla analysoidaan kahta erilaista yhteiskunnan reaktiota lasten tekemiin vakaviin rikoksiin. Esimerkkeinä ovat englantilainen ja norjalainen tapaus, jossa vanhemmat lapset surmasivat nuoremman lapsen.

Euroopan rikoksentorjuntakilpailu 2008 ratkesi marraskuussa Pariisissa pidetyssä Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) konferenssissa. Ensimmäisen palkinnon sai luoteis-englantilaisen Prestonin kaupungin hanke. Kilpailuun osallistui yhteensä 11 eri maan hanketta. Konferenssissa esiteltiin niistä kuusi, mukaan lukien Muotiala.

Eurooppalaista syyttäjäyksikköä Eurojustia koskevaa päätöstä ollaan tällä hetkellä uudistamassa. Uusi päätös selventää tilannetta ja yksikön roolia rikosoikeudellisessa yhteistyössä. Samalla se tehostaa Eurojustin kautta tapahtuvaa rikosoikeudellista yhteistyötä.

Artikkelissa tarkastellaan Ulkomaalaisviraston rikosperusteinen karkottamiskäytäntöä vuosina 2003 ja 2005.

Terrorismin vastaisia toimia on vaikea arvostella. Tämä johtuu siitä, että terrorismi on eräänlainen inhimillisen pahan äärimuoto. Jokaisen kriittisen terrorismitutkijan on aloitettava esitelmänsä ja artikkelinsa vakuuttamalla, ettei hänen sanomaansa saa tulkita missään määrin terrorismin puolustamiseksi.

YK:n rikoskysely kertoo rikollisuuden trendeistä.

Lissabonin sopimus joulukuulta 2007 jatkaa yritystä uudistaa Euroopan unionin rakennetta koskeva sääntely. Uudistuksen taustana on Perustuslakisopimuksen laatiminen. Lissabonin sopimuksen läpimenoon uskotaan.

Naisuhritutkimus on kartoittanut naisiin kohdistuvan väkivallan piirteitä ja keinoja sen ehkäisemiseksi eri kulttuureissa.

Helsingissä pidettiin maaliskuussa pohjoismainen uhrikonferenssi teemalla Väkivallan uhrit – meidän vastuumme. Ohjelmassa keskityttiin lapsiin, vanhuksiin ja muihin väkivallan uhreihin, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Lisäksi painopisteenä oli väkivalta ja terveys sekä vähemmistöryhmien kohtaama väkivalta. Konferenssiin osallistui parisataa tutkijaa ja uhriasioiden parissa työskentelevää ammattilaista.

Oikeusministeriö ja rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta järjestivät Helsingissä marraskuussa restoratiivista oikeutta ja rikossovittelua käsitelleen pohjoismaisen seminaarin. Se oli jatkoa edellisenä vuonna Oslossa järjestetylle tapahtumalle. Osallistujia oli noin 80. Seminaarissa päivitettiin sovittelun tilannetta eri Pohjoismaissa ja keskusteltiin sovitteluun liittyvistä kysymyksistä, mm. lähisuhdeväkivallan sovittelusta, vakavista rikoksista ja uhrin oikeuksista.

Kampanjalla pyritään vakuuttamaan poliitikot, jotta lasten väkivaltainen kuritus ymmärrettäisiin ihmisoikeusasiana.

EU:n rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) hyvien käytäntöjen konferenssin teemana oli kotiväkivallan torjunta. Konferenssin yhteydessä ratkaistuun Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun osallistui 15 maata. Sen voitti Malmön naisrauhahanke.

Ne bis in idem-periaatteen sisältö on perinteisesti jaettu kahteen eri merkitykseen: ketään ei tule syyttää kahta kertaa samasta asiasta ja ketään ei tule rangaista kahdesti samasta asiasta. Sekä prosessijärjestelmän että yksittäisen henkilön on voitava luottaa tuomiolla vahvistetun oikeustilan pysyvyyteen. Ketään ei tule myöskään kuormittaa henkisesti tai oikeudellisesti sillä, että häntä vastaan nostetaan rinnakkaisia syytteitä saman asian perusteella (lis pendens -periaate). Periaatteen soveltaminen EU:ssa ei ole ollut ongelmatonta.

Tunnustusta jaettiin elämäntyöstä ja jo nuorina kriminologeina ansiointuneille.

Eurobarometri on EU:n komission väline seurata jäsenmaiden kansalaisten mielipiteitä unionista ja elämästä yleensä. Mielipiteiden ja asenteiden ohella siinä kysellään väestön kokemuksista. Kerron esimerkein, millaista kriminaalipoliittista tietoa Eurobarometri on tuottanut. Lähinnä vertaan Suomea kulloiseenkin EU:n jäsenmaiden keskiarvoon tai toisiin Pohjoismaihin.

Suomen turvapaikkaprosessin on laadultaan jo pitkään nähty olevan hyvin "eurooppalainen". Prosessin tulokset antavat kuitenkin aihetta kyseenalaistaa mm. Suomen roolia Euroopan turvapaikkataakan jakamisessa. Suomen perinne maahanmuuttomaana ja Suomen perinne eurooppalaisena yhteistyömaana eivät kulje ongelmitta käsi kädessä.

Toisen kerran järjestetty kriminologian symposiumi keräsi kesäkuussa Tukholmaan tutkimuksen kansainvälisiä huippunimiä ja satoja osallistujia. Kolmen alakonferenssin aiheita olivat lasten suojeleminen rikoksilta, tehokas ja oikeudenmukainen kriminaalipolitiikka ja rikoksentorjunta sekä rikollisen uran käännekohdat. Muita erityisteemoja olivat naisiin kohdistuva väkivalta, järjestäytynyt ja talousrikollisuus sekä kansalliset rikoksentorjunnan strategiat.

Nuorten henkirikollisuus on Suomessa harvinaista sekä kansainvälisesti että historiallisesti. Henkirikollisuuden asukaslukuun suhteutettu kokonaistaso on meillä tunnetusti huomattavasti korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa tai läntisessä Euroopassa, mutta nuorten rikollisuudessa tätä eroa ei esiinny.

11.06.2007

Norjan oikeusministeriö järjesti marraskuussa Oslossa restoratiivisen oikeuden seminaarin, johon osallistui sovittelun asiantuntijoita kaikista Pohjoismaista (Nordic Seminar on Restorative Justice). Seuraava katsaus perustuu kunkin maan edustajan alustuksiin, jotka on kokonaisuudessaan julkaistu seminaarin loppuraportissa.

Rikosasioiden sovittelu laajenee Euroopassa, vaikka useimmille kansalaisille se on edelleen tuntematon ratkaisukeino. Soviteltavat tapaukset ovat vaikeutuneet ja monipuolistuneet useassa Euroopan valtiossa.

Konferenssissa esiteltiin parhaita päihteisiin liittyviä rikoksentorjuntahankkeita. Niitä oli lähetetty konferenssiin yhteensä kolmisenkymmentä eri maista (ml. kilpailuhankkeet). Hankkeet käsittelivät mm. nuorten juopottelun ja siihen liittyvien rikosten, ravintoloihin liittyvän väkivallan ja rikosten sekä huumeiden käyttäjien tekemien rikosten vähentämistä. Seminaarissa julkistettiin myös vuoden 2006 Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon saaja eli Tanskan Ringsted-hanke.

Innovatiivinen Tanskan hanke "Ringsted Forsøget" voitti Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon 2006. Kokeilussa annettiin kouluikäisille tietoa kyselytutkimusten ja keskustelujen avulla tupakoinnin yleisyydestä. Nuorten käsitykset muiden nuorten riskikäyttäytymisen yleisyydestä muuttuivat totuudenmukaisemmaksi ja itse riskikäyttäytyminen, rikollisuus ja ilkivalta mukaan lukien, vähentyi selvästi.

Vuoden 2005 kansainvälisen rikosuhritutkimuksen (EU-ICS) tulokset julkistettiin vihdoin helmikuussa Brysselissä. Tutkimuksen yleistulos näyttää olevan, että kotitalouksiin ja niiden jäseniin kohdistuvat rikokset ovat vähentyneet.

Tuotteita on tapana testata eli koestaa kestävyyden ja toimivuuden varmistamiseksi ennen varsinaisen tuotannon käynnistämistä. Tämä ajattelutapa on hiljalleen leviämässä myös muille yhteiskunnan sektoreille. Yhtä lailla tulisi voida koestaa rikosriskien varalta niin lainsäädäntöä jo valmisteluvaiheessa kuin myös tässä mielessä potentiaalisesti riskialttiita teollisuustuotteita ja palvelutuotteita.

Suomen ehdokas vuoden 2006 Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon saajaksi on Keravan koulujen päättäjäisviikonlopun katutapahtuma. Vuonna 2002 ensimmäisen kerran järjestetystä Katujen yöstä on muodostunut jokavuotinen käytäntö, joka pitää sisällään mm. katusählyä, makkaranpaistoa ja ilmaiskonsertin. Lisäksi vanhemmat ja järjestöt partioivat kaduilla aamuyöhön ja poliisi tehostaa valvontaansa. Toiminnalla on ollut hillitsevä vaikutus nuorten juhlintaan.

Suomessa nuorten vankien huumausaineongelmat ratkaistaan pikemminkin ehdottomalla päihteettömyydellä kuin hyödyntämällä haittoja vähentäviä menetelmiä ja toisin kuin monissa muissa vankilajärjestelmissä terveydenhuolto on ensisijaisesti sairaanhoitajien eikä lääkäreiden käsissä. Nämä olivat päähavaintoni vierailuillani kahteen nuorisovankilaan.

Uhkakuville ei löytynyt vastineita todellisuudessa.

Kansainvälinen rikosuhritutkimus aloitettiin vuonna 1989. Sen tavoitteena on hankkia väestöön kohdistuvilla haastattelututkimuksilla vertailukelpoisia tietoja eräistä rikoksista ja rikollisuuteen liittyvistä tekijöistä. Tutkimus on toistettu vuosina 1992, 1996 ja 2000. Kaikkiaan siihen on osallistunut yli 70 maata kaikista maanosista. Se on toteutettu eri maissa kansallisten asiantuntijoiden johdolla.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia - sarjassa on haastateltavana Euroopan komission neuvonantaja Sönke Schmidt. Hän ei näe tarvetta yhdelle yhtenäiselle rikoksentorjuntapolitiikalle EU:ssa. Euroopan rikoksentorjuntaverkoston EUCPN:n vahvistaminen ja ammatillistaminen Haagin ohjelman mukaisesti on erityisen tärkeää.

Olot venäläisissä vankiloissa ovat parantuneet neuvostoajoista, mutta humaaneja ne eivät ole vielä lähimainkaan. Näin luonnehtii tilannetta pietarilainen ihmisoikeusaktivisti Gennadi Tshernjavski, joka on viime vuosina ajanut useiden vankien asiaa venäläisen vankilahallinnon sokkeloissa – ilman varsinaista juristin koulutusta.

Ranskan nuoriso-oikeusjärjestelmä luotiin 60 vuotta sitten. Nuoret ja lapset kuuluvat järjestelmän piiriin sekä rikosten ja huonon kohtelun uhreina että rikoksentekijöinä, ja nuorisotuomarit tekevät sekä yksityis- että rikosoikeudellisia päätöksiä. Seuraavassa kerrotaan nuorten tekemien rikosten käsittelystä Ranskassa nuortentuomari Marie-Pierre Hourcaden haastattelun perusteella.

Kolmen maan yhteistutkimuksen Suomen osuudessa kyseltiin PTR-viranomaisten (poliisi, tulli ja rajavartiosto) näkemyksiä Venäjän kautta Suomeen tulevista laittomista maahantulijoista. Laittomat tulijat voidaan jakaa maksettuihin tai pakotettuihin ihmisalakuljetuksen uhreihin, poliittisiin pakolaisiin ja paremman elintason perässä kulkeviin siirtolaisiin.

Artikkelissa esitetään joitakin tuloksia kolmen EU-maan tutkimushankkeesta, joka koskee laitonta maahanmuuttoa. Tähän Euroopan Unionin AGIS-ohjelman rahoittamaan hankkeeseen osallistuvat Viro, Suomi ja Iso-Britannia.

Kilpailu järjestettiin uudistetuilla säännöillä, uutta oli mm. määrätty teema. Tällä kertaa se oli katuväkivalta. Kilpailukriteereitä oli muutenkin muokattu.

Luonnonkatastrofin aikana ryöstely on pelättyä harvinaisempaa ja varastelu jopa vähenee. Sitä esiintyy yleensä vasta katastrofitilanteen mentyä ohitse. Tilanne tuo yleensä esille ihmisten epäitsekkäitä taipumuksia.

Kirjoituksessa selvitetään Cognitive Skills® -ohjelman vaikutusta vankilasta vapautuneiden uusintarikollisuuteen. Viime vuosina keskimäärin 60–70 vankia vuodessa on osallistunut CS-kurssille. Tutkimuksen mukaan ohjelman läpikäyneillä vangeilla on pienempi riski palata vankilaan kuin muilla vangeilla.

Yhteyssyyttäjien tehtävänä on mm. luoda yhteistyösuhteita asemamaansa oikeusviranomaisiin ja koordinoida oikeusapupyyntöjä. Tuuli Eerolainen Tallinnassa ja Eija Velitski Pietarissa hoitavat sekä yksittäisiä rikosasioita että järjestävät koulutusseminaareja.

Perustuslain 12 §:ssä säädetään sananvapaudesta. Siihen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Säännös näyttää yksiselitteiseltä ja selvältä: jokainen saa sanoa mitä tahtoo eikä kenelläkään ole oikeutta puuttua siihen, mitä toinen haluaa ilmaista. Totta onkin, että sananvapaudella on perustava merkitys sekä demokraattisen yhteiskunnan että yksilön kannalta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut sananvapauden ulottuvan myös arvosteleviin kannanottoihin ja jopa loukkaaviin mielipiteisiin. Onko sananvapaus siis rajaton?

Keväällä Hollannissa pidettiin neljäs elektronista valvontaa Euroopassa käsitellyt konferenssi. Elektroninen valvonta on professori Hans-Jörg Albrechtin mukaan löytämässä paikkansa rikosseuraamusten täytäntöönpanossa EU-maissa. Myös kriitikot ovat huomanneet, että hyvin suunniteltu ja toimeenpantu elektroninen valvonta voi edistää monia hyviä kriminaalipoliittisia tavoitteita kuten pitkäaikaisvankien ennenaikaista vapauttamista ja helpottaa vankien kontrollia avovankiloissa.

“Barnahuset" on islantilainen malli, jolla autetaan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneita lapsia ja nuoria selviytymään tuskallisesta tapahtumasta sekä siihen liittyvästä oikeusprosessista. Sekä hoitoon että oikeusjuttuun liittyvät tutkimukset ja selvitykset tehdään saman katon alla. Uusi lähestymistapa on nostanut selvitysten laatua, ja lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa nostetaan aiempaa selvästi enemmän syytteitä. Lisäksi lapset ja heidän vanhempansa saavat viipymättä kontaktin mm. tarvittaviin hoitotahoihin.

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana osastopäällikkö, ylijohtaja Jarmo Littunen oikeusministeriöstä. Hän haluaa edistää sellaista kriminaalipolitiikkaa, jossa ankaria rangaistuksia tuomitaan vähemmän, rangaistusten sisältöä kehitetään ja painopistettä siirretään rikoksentorjuntaan. Rikollisuutta täytyy pystyä vähentämään jo seuraamusjärjestelmän kustannustenkin vuoksi.

Suomessa ja Yhdysvalloissa on erilainen vankeinhoitofilosofia, joka heijastuu myös mielenterveysongelmaisten vankien valvontaan ja hoitoon. Suomessa vallitsee humaani, kuntouttava ote verrattuna Yhdysvaltain rankaisevampaan malliin. Artikkelissa kuvaillaan hoitokäytäntöjä Vantaan vankilan psykiatrisessa sairaalassa ja Northern State -vankilassa New Jerseyssä.

Olisi selvitettävä, kuinka laajaa Suomeen suuntautuva ihmiskauppa todellisuudessa on.

Yhdysvalloissa kokeillaan parhaillaan erilaisia ongelmakeskeisiä tuomioistuimia. Brooklyn Mental Health Court valitsee asiakkaansa syytteen ja mielenterveysongelman perusteella. Kysymyksessä on vaihtoehtoinen seuraamus vähintään vuoden pituiselle ehdottomalle vankeusrangaistukselle.

Pelkokeskustelu uhkaa tutkimuksen puutteiden takia jäädä varsin epämääräiseksi. Vaarana on, että epämääräinen tieto on omiaan vahvistamaan pelkoa ja epävarmuuden tai levottomuuden tunteita ja myös antamaan tahatonta tukea demagogiaan taipuvaisille puheenvuoroille.

Vuosina 2000–2002 toteutettiin äitiys- ja lastenneuvoloissa hanke, jossa etsittiin hyvää tapaa tunnistaa, kohdata ja ottaa puheeksi naisen kokema parisuhdeväkivalta. Parisuhdeväkivallan tunnistamista ja puheeksi ottamista sekä viranomaisten yhteistyötä varten laadittiin myös toimintaohje.

Tallinnassa taskuvarkauksia yritetään ehkäistä yhteistyön avulla. Poliisi esimerkiksi kouluttaa ruokapaikkojen ja kauppojen henkilökuntaa sekä oppaita. Vanhassa kaupungissa on myös käynnistetty naapurivalvontaa muistuttava yhteistyöhanke poliisin, yritysten ja puhelinyhtiön kesken.

 
Julkaistu 17.12.2013