Etusivu » Juttuarkisto aihealueittain » Arviointi, vaikuttavuus, uusintarikollisuus

Arviointi, vaikuttavuus, uusintarikollisuus

Rikosennustemalleja on kehitetty maailmalla rikosoikeusjärjestelmän tarpeisiin

Havaintoja rikoksentorjuntatoimenpiteiden kannattavuustutkimuksesta Suomessa, Pohjoismaissa ja maailmalla

Kriminologia-palstan aiheena on uusi rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokanta. Se pyrkii tukemaan kokeilukulttuuria ja lisäämään arviointitutkimuksen arvostusta.

Hallitus esittää uuden yhdistelmärangaistuksen käyttöönottoa. Esityksen mukaan yhdistelmärangaistus koostuisi ehdottomasta vankeudesta ja sen jälkeisestä vuoden pituisesta valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistus voitaisiin tuomita vakavan rikoksen uusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin arviointitutkimuksen mukaan vankeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteet toteutuvat jokseenkin hyvin avovankiloissa ja heikommin suljetuissa. Rangaistusajan suunnitelmia laaditaan melko kattavasti, mutta niiden laadussa, toteutumisessa ja seurannassa on puutteita. Kehitystarpeet kohdistuvat erityisesti vankeinhoidon toimintaedellytysten turvaamiseen sekä vankilakäytäntöjen yhdenmukaistamiseen.

Mitä rikosseuraamusten laatu on ja miten sitä mitataan?

Kuvaamme artikkelissa lyhyesti uusintarikollisuutta koskevat perustiedot sekä rikosseuraamusalalla tehdyt kotimaiset vaikutustutkimukset. Tämän jälkeen käsittelemme laadukkaan tilastollisen vaikutustutkimuksen piirteitä mutta myös ongelmia, joiden olemassaoloon on herätty viime aikoina useilla tieteenaloilla. Esitämme lopuksi joitain näkemyksiä vaikutustutkimuksen mahdollisuuksista rikosseuraamusalalla.

Onko kuntoutukselle tilastollisia perusteita?

Rikosseuraamusalan tutkimushankkeessa selvitettiin lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tuomittujen vankien uusintarikollisuutta ja STOP-ohjelman vaikuttavuutta. Tutkimuksen mukaan tällaiset seksuaalirikosvangit tuomitaan harvoin uudesta seksuaalirikoksesta. STOP-ohjelman suorittaneiden uusimisaste oli alempi kuin verrokkivankien, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Uskomuksia purkamassa II.

Nuorten rikokset ovat vakiintunut poliitikkojen huolenaihe. Joskus huoli on ollut enemmän perusteltu, joskus vähemmän.

Erilaisilla hankkeilla voi olla vaikutuksia rikollisuuteen. Vaikutukset eivät välttämättä seuraa siitä, mitä hankkeilla on ensisijassa haluttu saada aikaan. Yleiset sosiaalisen hyvinvoinnin hankkeet voivat vähentää rikollisuutta, rikosten vähentämiseen tarkoitetut saattavat lisätä niitä. Tai päinvastoin.

Rikosseuraamusalan tutkimushankkeessa selvitetään talousrikosvankien uusintarikollisuutta ja uusimisriskitekijöitä. Ensimmäisen osatutkimuksen kohteena olivat vapautuneet, joille oli laadittu vankeuslain mukainen yksilöllinen riski- ja tarvearvio. Neljän vuoden seuranta-ajalla 13 % talousrikosvangeista sai tuomion uudesta rikoksesta, kun verrokeista uusi 43 %. Talousrikosvankien matalaa uusimisastetta voi pitkälti selittää mm. päihdeongelman ja psykopatiapiirteiden merkitsevästi vähäisempi esiintyvyys.

Koulutuksen ja rikollisuuden yhteys tutkimuksen valossa.

Rikoksentorjunta-palstalla kerrotaan tuoreesta meta-analyysista, jossa on tarkasteltu eurooppalaisia tutkimuksia nuorten uusintarikollisuuden ehkäisyohjelmista. Meta-analyysi vahvistaa, että pätevät ja yksilöllisesti sovitetut nuorten rikoksentekijöiden hoito- ja tukiohjelmat vähentävät uusintarikollisuutta.

Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskusten tehtävänä on tukea oikeusprosessia ja rangaistuksen täytäntöönpanoa. Tuomioistuimille avoseuraamusharkintaa varten annettavat lausunnot ja tutkintavankien sijoittelu esimerkiksi erillään pidon varmistamiseksi tukevat oikeusprosessia. Täytäntöönpanon tukeen sisältyvät vankien rangaistusajan suunnitelmat sekä vankiloihin sijoittaminen ja niiden käyttöasteen tasaaminen.

Seuraamusta suorittavien valvonnassa käytetään kansainvälisesti yhä laajemmin sähköisiä menetelmiä. Tutkimusnäyttö sähköisten valvontamenetelmien vaikutuksista on lisääntynyt, mutta edelleen sitä on verraten vähän. Toistaiseksi lupaavimpia tuloksia on saavutettu valvotun koevapauden kaltaisissa järjestelyissä sekä ehdollisen vankeuden valvonnassa.

Paljon yhdyskuntapalvelun potentiaalista jää kansainvälisten arviointien mukaan käyttämättä, esimerkiksi mahdollisuuksia vaikuttaa tuomittujen asenteisiin ja käsityksiin ei hyödynnetä. Rankaiseminen on jäänyt pääasiaksi ja käytännöt ovat kaventuneet toimeenpanon järjestelyksi ja valvonnaksi.

Naarajärven vankilassa kokeiluna olleella Selvä kaista -toimintaohjelmalla on saatu rohkaisevia tuloksia. Se on uusi interventiomalli rattijuopumuksesta ehdottomaan vankeuteen tuomituille.

Kriminologia-palstalla arvioidaan tällä kertaa Yhdysvaltain vankilukujen kehitystä ja vankilukujen vaikutusta rikollisuuden määrään.

Tuoreen tutkimuksen mukaan vankien poistumislupien myöntämisperusteiden soveltamisessa ei ole huolestuttavia eroja, lupien myöntäminen on yleisesti ottaen yhdenvertaista ja lupaehtoja rikotaan melko harvoin. Lupaehtojen rikkomiseen reagoidaan kuitenkin vaihtelevasti ja seuraamusten määräämisessä on merkittäviäkin eroja.

Valvotun koevapauden valmistelussa ja täytäntöönpanossa noudatettavat käytännöt vaihtelevat vankiloittain, mikä aiheuttaa ongelmia vankien yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa tehdyn tutkimuksen mukaan koevapaus tarjoaa kuitenkin järjestelmänä tarkoituksenmukaiset puitteet siviiliin paluuseen vankilatuomion jälkeen.

Kriminaalipoliittisessa päätöksenteossa joudutaan usein tukeutumaan ennusteisiin. Niiden taso vaihtelee rikollisuuden määrän ennustamisesta yksittäistä henkilöä koskeviin ennusteisiin. Yleensä ennusteet perustuvat päätöksentekijän omiin kokemuksiin. Tähän liittyy monia ongelmia.

Uusi tutkimus osoittaa persoonallisuuspiirteiden yhteyden väkivaltarikollisten riskiin syyllistyä uusiin rikoksiin. Tutkimus myös tuotti uusia työkaluja rikostentekijöiden yksilötason arviointityöhön.

Nuorten kokemukset nuorisorangaistuksesta vaihtelevat, mutta yhdistävä piirre on epävarma suhtautuminen rikoksiin.

Rikosseuraamusviraston työryhmä haluaa kehittää vankiloiden kuntouttavaa toimintaa paremmin naisvankien tarpeita vastaavaksi, sillä naisvangit eroavat monessa suhteessa miesvangeista. Lisäksi avolaitospaikkojen, ryhmäkuntoutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäminen naisvangeille valtakunnallisesti olisi perusteltua.

YK:n rikoskysely kertoo rikollisuuden trendeistä.

Vakavia väkivaltarikoksia tehneiden henkilöiden lapset ovat väkivaltarikollisuuden ja rikollisuuden riskiryhmä. Tunnistamalla korkean riskin lapsiryhmiä voidaan kehittää spesifisempiä ennaltaehkäisyohjelmia ja aloittaa tukitoimet riittävän aikaisin, jotta ne vaikuttavat useisiin varhaisiin riskitekijöihin.

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa uutta seuraamusta, valvontarangaistusta. Valvontarangaistukseen tuomittu voisi suorittaa lyhyen vankeusrangaistuksensa sähköisessä valvonnassa kotonaan tai laitoshoidossa. Tuomitun liikkeitä seurattaisiin esimerkiksi matkapuhelimella tai jalkapannalla.

Yleinen käsitys on, että perinteiset moraaliarvot ovat rapautumassa individualismin vallatessa yhä enemmän alaa. Onko tilanne näin yksioikoinen?

19.12.2007

Stakesin kustantama teos analysoi syrjäytymisen syitä. Se on myös puheenvuoro hyvinvointipoliittiseen keskusteluun. Kirjoittaneet: Sakari Hänninen, Jouko Karjalainen & Kirsi-Marja Lehtelä (toim.).

Vuorovaikutuksella keskeinen osa täytäntöönpanon ja ohjelmatyön kehittämisessä.

Tutkimusten saaman uutisjulkisuuden ja sen virittämän vilkkaan keskustelun ansiosta Lastensuojelun Keskusliiton Älä lyö lasta -kampanjasta muodostui tärkeä hanke kuritusväkivallan ongelman tiedostamisessa ja ehkäisemisessä. Se nosti median rutiiniaiheen – jatkuvasti uutisoidaan lapsiin kohdistuneista yksittäisistä väkivallanteoista, paikallisista ja alueellisista projekteista ym. – hetkeksi agendan kärkeen ja antoi näin aineksia myös ongelman omakohtaiseen pohdintaan.

Uutta Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa valmistellaan parhaillaan. Poliisiammattikorkeakoulu arvioi ensimmäisen, päättyneen ohjelman.

Rikosoikeudellisen järjestelmän oikeutusta on perinteisesti etsitty rangaistuksesta käsin. Rangaistusteoriat ovat vakiintunut aihe niin oikeustieteellisessä kuin filosofisessa kirjallisuudessa. Rangaistavaksi säätäminen, kriminalisointi, sen sijaan on saanut melko vähän huomiota.

Kesäkuussa valmistui oikeusministeriön tutkimusstrategia. Oikeuspoliittista ja kriminaalipoliittista tutkimusta pitäisi laajentaa tuntuvasti, jotta se täyttäisi yhteiskunnan ja ministeriön omat tietotarpeet. Tällä hetkellä myös koko sektoritutkimusjärjestelmä on voimakkaan muutoksen kohteena.

Poliisiammattikorkeakoulussa tehtiin 2003 tutkimus työturvallisuusrikosten tutkinnan ongelmista. Työturvallisuustapausten tutkintatyö ei ole poliisin keskuudessa kovinkaan suosittua eikä arvostettua. Poliisiorganisaatio tarjoaa koulusta vähän, ja tutkinta perustuu paljolti poliisin peruskoulutuksen antamiin valmiuksiin. Myös poliisien asennoitumisella työturvallisuustapauksiin saattaa olla merkitystä tutkinnan suorittamiseen ja sen tehokkuuteen.

Takuu-Säätiön hallinnoimassa Omille jaloille -hankkeessa autetaan talous- ja velkaongelmissa olevia ihmisiä, jotka ovat syrjäytyneet tai elävät syrjäytymisuhan alla. Varhaisella puuttumisella talousohjauksen ja sosiaalisen tuen eri keinoin voidaan estää heitä joutumasta syvempään velkaantumiskierteeseen tai ainakin auttaa löytämään keinoja selviytyä velkojen kanssa. Tarkoituksena on luoda vertaistukimalli, jossa koulutetut tukihenkilöt antavat matalan kynnyksen talousohjausta ja ohjaavat talous- ja velkaongelmaisia auttamisjärjestelmän piiriin.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 2006 selvityksen vankien velkaantumisesta. Pirjo Näkin tutkimuksen mukaan vangit ovat monella eri mittarilla mitattuna huono-osaisia. Yli 80 prosenttia vapautuvista vangeista oli velkaantuneita. Velkaantuminen painottui rikosperusteisiin korvauksiin ja maksamattomiin sakkoihin. Keskeinen tutkimustulos oli, että velkaantuneet vangit vapautuvat joko sosiaaliturvariippuvuuteen tai siirtyvät tekemään työtä ilman verokirjaa. Myös laittomaan toimintaan liittyvät velat pitävät huolen siitä, että osa vapautuvista vangeista pysyy rikoskierteessä.

Järvenpää on kansallisen väkivallan vähentämisen ohjelman pilottikaupunki. Osana hanketta toukokuussa 2006 toteutettiin "Turvallinen arki" -kysely, jossa kerättiin tietoa Järvenpään lasten ja nuorten arjesta, ajankäytöstä, tupakoinnista ja päihteiden käytöstä, väkivallan uhriksi joutumisesta sekä muista asioista, jotka huolestuttavat nuoria. Kyselyn mukaan järvenpääläiset nuoret kokivat kaupunkinsa turvalliseksi asuinpaikaksi.

Lastensuojelulaki uudistettiin menneenä talvena ja uuden lain on määrä tulla voimaan vuoden 2008 alussa. Pohjana on sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa tehty laaja kehittämistyö. Rikoksen tematiikka näkyy uudessa laissa monin paikoin.

Innovatiivinen Tanskan hanke "Ringsted Forsøget" voitti Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon 2006. Kokeilussa annettiin kouluikäisille tietoa kyselytutkimusten ja keskustelujen avulla tupakoinnin yleisyydestä. Nuorten käsitykset muiden nuorten riskikäyttäytymisen yleisyydestä muuttuivat totuudenmukaisemmaksi ja itse riskikäyttäytyminen, rikollisuus ja ilkivalta mukaan lukien, vähentyi selvästi.

14.03.2007

Vuoden 2004 alkoholipoliittiset ratkaisut ja alkoholin kulutuksen kasvu eivät vaikuttaneet mm. väkivaltarikollisuuteen aivan kuten ennustettiin.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuoden 2004 tutkimus oli ensimmäinen kattava nuorisorikollisuuskysely, johon sisältyi myös ruotsinkielisiä vastaajia. Kieliryhmien välillä havaittiin sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Ruotsinkieliset varastelevat kotoaan sekä ajavat ajokortitta ja humalassa, kun taas suomenkielisten rikoskäyttäytyminen "polarisoituneempaa" ja väkivalta tavallisempaa.

Parisuhdeväkivallan vorovaikutusluonne, naisen väkivaltaisuus, miehen kokemukset väkivallan uhrina ja väkivallan erilaiset ilmenemismuodot ovat jääneet tutkimuksessa vähälle huomiolle. Kehittämistyötä on tehty kapeasta näkökulmasta eikä menetelmien vaikuttavuutta ole juuri arvioitu. Toivottua tulosta väkivallan vähentämisessä ei ole saavutettu.

Oikeusministeriön tulevaisuuskatsauksessa kriminaalipolitiikan alueella keskeisiksi tulevaisuuden haasteiksi nostettiin rikosasioiden käsittelyketjun virtaviivaistaminen ja aukkojen paikkaaminen, vankeinhoidon uudistaminen sekä lainrikkojien kuntouttaminen.

Rikollisuuden taustatekijöistä on jo maailmanlaajuisesti kertynyt paljon tutkimustuloksia. Silti edelleen on tarvetta pitkittäistutkimuksille, joissa on laaja koko väestöä edustava otos ja pitkä seuranta-aika. Rikollisen käyttäytymisen ennus- ja taustatekijöitä tutkitaan Suomessa vuonna 1981 syntyneessä kohortissa.

Uskomuksia purkamassa osa I.

Ruotsissa syntyi viime vuonna kova kiista Sukupuolisota-nimisestä TV-dokumentista. Kiista johti maan suurimman turvakotijärjestön toiminnanjohtajan eroon ja siihen, että Uppsalan yliopisto asetti kahden hengen selvitysryhmän arvioimaan professori Eva Lundgrenin tutkimustoiminnan laatua ja mahdollista vilpillisyyttä.

Luonnonkatastrofin aikana ryöstely on pelättyä harvinaisempaa ja varastelu jopa vähenee. Sitä esiintyy yleensä vasta katastrofitilanteen mentyä ohitse. Tilanne tuo yleensä esille ihmisten epäitsekkäitä taipumuksia.

Kirjoituksessa selvitetään Cognitive Skills® -ohjelman vaikutusta vankilasta vapautuneiden uusintarikollisuuteen. Viime vuosina keskimäärin 60–70 vankia vuodessa on osallistunut CS-kurssille. Tutkimuksen mukaan ohjelman läpikäyneillä vangeilla on pienempi riski palata vankilaan kuin muilla vangeilla.

15.12.2005

Tahallisuus peruskäsitteenä rikosoikeudessa.

Tuhopolttajien, raiskaajien ja lähestymiskieltoon määrättyjen henkilöiden uusintarikollisuutta on nyt tutkittu rikostutkinnallisen lähestymistavan avulla. Eri rikostyypeille löydettiin niille ominaisia piirteitä suhteessa rikosten uusimiseen. Rikoksenuusijat syyllistyivät useisiin erityyppisiin rikoksiin.

Kirjoituksessa käsitellään erilaisia yhdyskuntaseuraamuksiin liittyviä näkökulmia.

Perheneuvolat ovat terveyskeskusten ja poliisin jälkeen yleisin taho, josta parisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset hakevat apua. Millaista apua he tällöin saavat ja miten väkivallasta puhutaan tapaamisissa? Miten yleiset parisuhdetta ja vanhemmuutta koskevat kulttuuriset käsitykset kytkeytyvät väkivallan käsittelyyn?

Nuoret liittivät väkivallan elämäänsä niin kotona, koulussa, kaduilla kuin laitoksissa, ja moni koulukodissa haastateltu toi esiin omia kokemuksiaan väkivallasta. Väkivallalla oli nuorten sosiaalisissa ympäristöissä monia sallittuina pidettyjä tehtäviä, joista he olivat keskenään yllättävänkin yksimielisiä.

Nuorten rikoskäyttäytymisen kehitys vuosina 1995–2004 vaihtelee rikoslajeittain. Näpistely, varastelu ja omaisuuden tahallinen vahingoittaminen on selvästi vähentynyt.

Empiiristen tulosten mukaan aikaisempien vankeuskertojen määrän lisääntyminen lisää yksilön vankilaan palaamisen todennäköisyyttä, mutta edellisen vankeuden kestolla ei ole vaikutusta palaamisalttiuteen.

 
Julkaistu 17.12.2013