Haasteen uutiskirje 4/2015

Haaste-lehdessä 4/2015 on teemana historia. Nopean yhteiskunnallisen muutoksen aikana on hyvä välillä katsoa menneisyyteen ja tarkastella, miten yhteisöt ja yhteiskunnat ovat aiemmin selvinneet historiallisten muutosten tuomista haasteista. Verkkolehteen poimitut jutut käsittelevät mm. henkirikollisuuden kehitystä historian saatossa, rikoslain muutoksia ja väkivallan ehkäisyä.

J

Juha Kääriäinen: Historia opettaa

Riikka Kostiainen: Menneisyys ja nykyisyys linkittyvät toisiinsa
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana emeritusprofessori Heikki Ylikangas. Yksi hänen keskeisistä tutkimusaiheistaan on ollut suomalainen väkivalta. Länsinaapureihin verrattuna edelleen synkkiä väkivaltatilastoja Ylikangas selittää pääasiassa sosiaalisen eristäytyneisyyden tuottamalla arkuudella.

Martti Lehti: Henkirikollisuuden kehitys 1500-luvulta nykypäivään
Suomi oli uuden ajan alussa selvästi nykyistä väkivaltaisempi maa henkirikollisuuden määrällä mitattuna.
1700-luvulta alkaen henkirikollisuuden tason vaihtelut vaikuttavat liittyneen erilaisiin kriiseihin ja niiden seurauksiin sekä heikentyneeseen oikeus- ja järjestysviranomaisten toimintakykyyn. Ei kuitenkaan pidä unohtaa myöskään suomalaisen väkivallan uskollisinta seuralaista, alkoholia.

Janne Kivivuori: Veli Verkko ja suomalainen kriminologia
Kriminologit ovat löytäneet Verkon historiallisena hahmona ja esikuvana, joka oman aikansa rajoituksissa ja puitteissa vei maamme kriminologian kansainväliselle tasolle ja kartalle.

Jukka Kekkonen: Voiko historiasta oppia?
Mitä historiasta oppinen voisi tämän päivän näkökulmasta tarkoittaa erityisesti oikeushistoriaa mutta muutakin ihmistieteellistä tutkimusta ajatellen?

Sakari Melander: Kriminalisoinnit yhteiskuntakehityksen vietävänä
Yhteiskunnan mukana muuttuvat rikossäännökset.
Rikoslain kova ydin, ennen muuta henki- ja väkivaltarikoksia koskeva sääntely, on pysynyt suhteellisen samansisältöisenä, mutta jo esimerkiksi seksuaalirikoksia koskeva sääntely on muuttunut tavoitteeltaan ja sisällöltään melkoisesti.

Mika Sutela: Rattijuopumusta pidetty käytännössä aina vakavana ongelmana
Kirjoituksessa tarkastellaan rattijuopumusrikollisuuden ja sen sääntelyn historiaa. Humalassa ajaminen kriminalisoitiin Suomessa jo vuonna 1926. Varsinkin 1950-ja 1960-luvuilla autoistuminen kiihtyi ja rattijuopumustapaukset moninkertaistuivat. Vastauksena ongelmaan oli rangaistusten ankaroittaminen.

Sonja Tanttari: Museoissa pääsee sukeltamaan rikosten historiaan

Rikosalan museoiden kokoelmat antavat tietoa itse rikoksista, rikosten selvittämisestä ja rikosseuraamuksista Suomessa. Historialliset tapahtumat ja esineet avaavat näkymiä paitsi rikoksiin myös koko kansan historiaan.

Näkökulma Satu Lidman:Naisiin kohdistuvan väkivallan historialliset syvärakenteet
Väkivallan vähentäminen hyödyttää kaikkia sukupuoleen ja taustaan katsomatta. Ennaltaehkäisy edellyttää väkivallan eri muotojen ja väkivaltaa ylläpitävien mekanismien tunnistamista. Tätä vaikeuttavat menneisyydestä kumpuavat asenteet, joille on osin sokeuduttu.

Jukka-Pekka Takala: Steven Pinker ja väkivallan historiallinen laskutrendi
Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään maailmanlaajuisia väkivallan vähenemisen kehityskulkuja Steven Pinkerin teoksen pohjalta.

Painetun lehden 4/2015 sisällysluettelo

--------------------------------------------------------------

Haasteen uutiskirjeeseen on koottu lyhyet tiivistelmät lehden verkkoversiossa julkaistuista artikkeleista. Otsikko toimii linkkinä juttuun. Vain osa painetun lehden artikkeleista julkaistaan verkossa tuoreeltaan. Kokonaisuudessaan painetun lehden sisältö julkaistaan verkossa seuraavan numeron ilmestyessä.

 
Julkaistu 14.12.2015
Sivun alkuun |