Haasteen uutiskirje 3/2013

Haaste-lehdessä 3/2013 teemana on "talous". Numerossa käsitellään mm. rikollisuuden kustannuksia, laman vaikutusta rikollisuuteen, harmaan talouden torjuntaa, talousrikollisuuden tutkintaa sekä rikoksentorjunnan kustannusvaikuttavuutta.

Juha Kääriäinen: HARMAAN TALOUDEN HAASTEET

Harmaa talous aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain miljardiluokan menetyksiä. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan harmaan talouden laajuus vastaa noin 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kysymys on siten usean miljardin vuosittaisista verojen ja maksujen tappiosta, jota joudutaan paikkaamaan julkisen talouden leikkauksilla ja verojen korotuksilla.

Riikka Kostiainen: HARMAA TALOUS MAKSAA MONIN TAVOIN YHTEISKUNNALLE

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana verotusneuvos Markku Hirvonen. Hän pitää hyvänä, että hallituksen talousrikosohjelmat ovat tuoneet jatkuvuutta harmaan talouden torjuntaan, mutta intensiteetissä on ollut selvää vaihtelua. Laman aikana torjuntaan kiinnitetään huomiota, mutta nousukauden tullen se tahtoo unohtua.

Ville Hinkkanen: VAIN OSA RIKOSTEN KUSTANNUKSISTA VALTION BUDJETISSA

Rikollisuus aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Rikollisuustilannekatsauksen mukaan rikollisuuden kontrollijärjestelmän nettokustannukset valtiolle ovat tänä vuonna noin 1,7 miljardia euroa. Rikollisuuden seurausten ja niihin varautumisen kustannukset ovat puolestaan vähintään 11 miljardia euroa. Olisiko tehokkaalla rikoksentorjunnalla mahdollista saada aikaan 13 miljardin euron säästöt?

Anssi Keinänen: TALOUSTIETEEN MENETELMÄT RIKOLLISUUDEN TUTKIMISESSA

Artikkelissa käydään läpi, millaista on taloustieteellinen ajattelutapa rikosoikeudesta, rikollisen käyttäytymisestä ja kriminaalipolitiikasta. Sekä taloustieteilijät että oikeustieteilijät ovat asettaneet kriminaalipolitiikan tavoitteeksi rikollisuuden kustannusten minimoinnin.

Olavi Kaukonen: 1990-LUVUN LAMA, RIKOLLISUUS JA VAIKUTUKSET RANGAISTUKSIIN

Talouden nousukaudella rekisteröidyt sosiaaliset ongelmat ja haitat pääsääntöisesti lisääntyvät ja laskukaudella vähenevät. Yhteys ei ole aivan suoraviivainen, ja tästä yleistyksestä on myös poikkeuksia. Poikkeuksellisen syvästä 1990-luvun taloudellisesta lamasta on tehty yllättävän vähän kokonaisanalyysia rikollisuuden ja kriminaalipolitiikan näkökulmasta.

Vesa Muttilainen & Terhi Kankaanranta: KASVAVAT OSAAMISVAATIMUKSET TALOUSRIKOSTUTKINNASSA

Talousrikollisuuteen sisältyy laaja valikoima rikosilmiöitä, ja uusia tulee jatkuvasti esille. Poliisin talousrikostutkintaan tulevat jutut ovat usein monimutkaisia ja siksi työläitä käsitellä. Muun muassa näistä syistä tutkintatyö edellyttää monipuolista osaamista, hyvää motivaatiota ja jatkuvaa koulutusta

Juha Keränen: KORRUPTIO VAATII HUOMIOTA

Suomessa etenee rikostilastojen mukaan vuosittain vain hyvin vähän korruptiotapauksia oikeuskäsittelyyn. Vähäisistä juttumääristä huolimatta meillä korruption torjunnassa on useita asioita, joita on tarpeen kehittää.

Riikka Kostiainen: KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS TOIMII PERUSTELUNA PÄÄTTÄJILLE

Tukholman kriminologian symposiumissa kesäkuussa pääaiheena oli varhainen rikoksentorjunta ja pääosassa vuoden 2013 kriminologian palkinnon saaja professori David Farrington Cambridgen yliopistosta. Varhaiseen ikään painottuvien rikoksenehkäisyohjelmien vaikuttavuutta tarkasteltiin mm. kustannus-hyötyanalyysien kautta.

Jukka-Pekka Takala: KUSTANNUSTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MUKAAN RIKOKSENTORJUNTAHANKKEISIIN

Erilaisilla hankkeilla voi olla vaikutuksia rikollisuuteen. Vaikutukset eivät välttämättä seuraa siitä, mitä hankkeilla on ensisijassa haluttu saada aikaan. Yleiset sosiaalisen hyvinvoinnin hankkeet voivat vähentää rikollisuutta, rikosten vähentämiseen tarkoitetut saattavat lisätä niitä. Tai päinvastoin.

Painetun lehden sisällysluettelo

Haasteen uutiskirjeeseen on koottu lyhyet tiivistelmät lehden verkkoversiossa julkaistuista artikkeleista. Otsikko toimii linkkinä juttuun. Vain osa painetun lehden artikkeleista julkaistaan verkossa tuoreeltaan. Kokonaisuudessaan painetun lehden sisältö julkaistaan verkossa seuraavan numeron ilmestyessä.

 
Julkaistu 27.9.2013
Sivun alkuun |