Haasteen uutiskirje 1/2013

Haaste-lehdessä 1/2003 teemana on tiede ja tutkimuksen käyttö politiikassa. Kriminologinen tutkimus on viime vuosikymmeninä ollut valtaosin yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellistä tutkimusta. Numerossa tuodaan esiin joitakin esimerkkejä siitä, mitä annettavaa myös luonnontieteellisellä tutkimuksella voi olla kriminaalipoliittisen päätöksenteon kannalta.

Juha Kääriäinen: TUTKIMUS JA POLITIIKKA

Pääkirjoituksessa tarkastellaan tutkimuksen käyttöä politiikassa eri näkökulmista ja tuodaan esiin kehitystarpeita.

Riikka Kostiainen: LÄÄKKEET VÄKIVALTAAN

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haasteltavana tutkimusprofessori ja ylilääkäri Hannu Lauerma. Hän muistuttaa, että psyykenlääkkeiden ryhmän sisällä on keskenään hyvin eri tavoin vaikuttavia lääkkeitä, minkä vuoksi ne pitäisi eritellä keskustelussa. Yleensä oikeassa käyttötarkoituksessa ja asianmukaisessa hoidossa mielialalääkkeet eivät suinkaan lisää riskiä väkivaltaiseen käyttäytymiseen vaan nimenomaan pienentävät sitä. Tutkimusta lääkkeiden käytön yhteydestä väkivaltaan tarvitaan silti enemmän.

Hannu Niemi: SYYNTAKEISUUSARVIOINTIEN MUUTOKSET – SYYT JA SEURAUKSET

Lainsäädännön, oikeuskäytännön, vakavien rikosten määrän ja oikeuspsykiatristen näkemysten muutokset ovat vähentäneet selvästi ratkaisuja, joissa syyllinen on vapautettu tai rangaistusta alennettu tekijän mielentilan perusteella. Mielentilaratkaisujen hajautuminen kahteen järjestelmään, oikeustoimeen ja terveydenhoitotoimeen, tuo erilaisia ongelmia sekä oikeudellisen toiminnan että mielenterveysongelmaisen rikoksentekijän hoidon näkökulmasta.

Jarkko Hynninen & Jan-Henry Stenberg: KOHDENNETTU VÄKIVALTA

Kirjoitus käsittelee kohdennetun väkivallan estämistä, uhka-arviointia ja riskinhallintaa poliisissa. Kohdennettu väkivaltaa ovat mm. julkisuuden henkilöihin kohdistuneet väkivallan teot, kouluampumiset, nuorten ja aikuisten tekemät massamurhat, tietyn tyyppinen työpaikka, koti- ja parisuhdeväkivalta sekä vainoaminen. Poliisihallitus aloitti osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa hankkeen kohdennetun väkivallan ennalta estämiseksi, uhkien arvioimiseksi ja potentiaalisten tekijöiden tunnistamiseksi.

Anne Kauppi: VÄKIVALTA EI JÄTÄ LAPSEEN VAIN MUSTELMIA

On monin tavoin vahingollista tulla sellaisen henkilön satuttamaksi, josta on kaikkein riippuvaisin. Pahoinpitely vaurioittaa lapsen itsetuntoa ja perusluottamusta aikuisiin sekä voi aiheuttaa mm. stressinsietokykyyn vaikuttavia muutoksia lapsen keskushermostossa. Se opettaa lapselle, että lyöminen tai lyödyksi tuleminen on hyväksyttävä tapa kontrolloida tunteita, ihmissuhteita ja ratkaista ongelmia. Lapsen pahoinpitely voi aiheuttaa myös lapsen kuoleman.

Ville Renvall: AIVOTODISTAJA, EI EHKÄ IHAN VIELÄ

Sääntelyn ja toimintaympäristön oikeellisuuden varmistamisen lisäksi aivotutkimuksella ja juridiikalla on muitakin kiinnostavia liittymäkohtia. Aivotutkimuksella odotetaan olevan tulevaisuudessa käyttöä esimerkiksi syyntakeisuuden selvittämisessä ja valheenpaljastuksessa.

Raimo Lahti: ONKO TUTKIMUKSELLA VAIKUTUSTA POLITIIKKAAN?

Rikosoikeuden professori käsittelee tutkimuksen vaikutusta politiikkaan rikosoikeuden ja lääkintä- ja bio-oikeuden esimerkkien kautta. Esimerkit ovat sekä viime vuosikymmeniltä että nykypäivästä.

Tuija Brax: TUTKIMUSTIEDON KÄYTTÖ POLITIIKAN ARJESSA

Kansanedustaja kertoo tutkimustiedon käytöstä politiikan arjessa sekä havaitsemistaan tutkimustiedon puutteista.

Janne Kivivuori: MITÄ KRIMINOLOGIA ON?

Kolumnissa pohditaan, minkälaista tieteidenvälisyyttä kriminologia tarvitsee. Kriminologia on tieteenala, jonka identiteetin määrittää tutkimuksen kohde: rikoskäyttäytyminen ja sen kontrolli. Kriminologiaa on siten tutkimus, joka tutkii näitä ilmiöitä. Paitsi sosiologian, psykologian, taloustieteen ja historian myös luonnontieteiden lähtökohdista tehdään paljon tutkimusta, joka on merkityksellistä rikosalttiuden vaihtelun ja sen kontrollin tutkimukselle.

Matti Laine: BIOSOSIAALISTA KRIMINOLOGIAA

Kriminologia-palstalla kerrotaan tällä kertaa biotieteiden uusimmasta tiedosta geenien vaikutuksesta rikollisuuteen. Tarkemmin tarkastellaan aivojen välittäjäaineiden toimintaa.

Jukka-Pekka Takala: NUORTEN UUSINTARIKOLLISUUDEN EHKÄISY

Rikoksentorjunta-palstalla kerrotaan tuoreesta meta-analyysista, jossa on tarkasteltu eurooppalaisia tutkimuksia nuorten uusintarikollisuuden ehkäisyohjelmista. Meta-analyysi vahvistaa, että pätevät ja yksilöllisesti sovitetut nuorten rikoksentekijöiden hoito- ja tukiohjelmat vähentävät uusintarikollisuutta.

Painetun lehden sisällysluettelo

Haasteen uutiskirjeeseen on koottu lyhyet tiivistelmät lehden verkkoversiossa julkaistuista artikkeleista. Otsikko toimii linkkinä juttuun. Vain osa painetun lehden artikkeleista julkaistaan verkossa tuoreeltaan. Kokonaisuudessaan painetun lehden sisältö julkaistaan verkossa seuraavan numeron ilmestyessä.

 
Julkaistu 22.3.2013
Sivun alkuun |