Haasteen uutiskirje 3/2018

Haaste-lehdessä 3/2018 on teemana alakulttuuri. Alakulttuureissa on pohjimmiltaan kyse ryhmistä ja ryhmäkäyttäytymisestä. Verkkolehteen poimittujen artikkelien aiheena on esimerkiksi alakulttuuritutkimuksen historia, graffiti muuttuvana nuorisoilmiönä ja kontrollin kohteena, huumeiden käyttäjän leima yhteiskunnassa, jengirikollisuuden torjunta ja poliisikulttuuri.

Päivi Honkatukia: Paha vai hyvä alakulttuuri?

Mikko Salasuo: Poikkeavia ja patologisia, luokkayhteiskunnan väliinputoajia ja yksilöllisiä identiteetin tuunaajia

Artikkelissa kerrataan alakulttuuritutkimuksen historiaa ja selitetään alakulttuurin käsite lyhyesti. Käsite on menettänyt 2010-luvulla vetovoimaansa julkisessa keskustelussa. Siitä on tullut mediassa lähinnä "retroiluun" yhdistetty termi, jolla viitataan 1900-luvun jälkipuoliskon musiikkiperustaisiin nuorisokulttuureihin, tyyleihin ja käytäntöihin. Onko alakulttuurin aika nyt ohi?

Malin Fransberg: Nollatoleranssista sopeuttamisen malliin

Artikkelissa tarkastellaan graffitia muuttuvana nuorisoilmiönä ja kontrollin kohteena. Graffiti ei ole kadonnut esimerkiksi Helsingistä Stop töhryille -projektin myötä, vaan se on jäänyt osaksi kaupunkimaisemaa. Graffiti on myös noussut osaksi korkeakulttuuria.

Jenni Savonen: ”Vanhan liiton” miehet ja naiset yhteiskunnan syrjällä

Artikkelissa kerrotaan ikääntyvistä ihmisistä, jotka ovat aloittaneet kovien huumeiden käytön nuoruudessaan ja jatkavat sitä edelleen, ja yhteiskunnan suhtautumisesta heihin. Kovien huumeiden käyttö on yhteiskunnassamme niin vahva stigma, että se riittää määrittelemään ihmisen perustavanlaatuisesti erilaiseksi.

Timo Korander: Poliisikulttuuri – “Still live and kicking!”

Kaikilla organisaatiolla ja ammattikunnilla on oma kulttuurinsa – niin myös poliisilla. Poliisikulttuuritutkimuksen mielenkiinto liittyy poliisipartioiden valtaan toimia kentällä parhaaksi katsomallaan tavalla. Poliisilla on verrattain suuri toimi- ja harkintavalta ja halutessaan käytössä kansalaisia kohtaan erilaisia – jopa tappavia – voimakeinoja. On mielenkiintoista tutkia, vaikuttavatko poliisien kulttuuriset arvot, asenteet ja uskomukset siihen, miten he kohtelevat erilaisia "asiakkaitaan".

Sonja Tanttari: Poliisi kehittää jengirikollisuuden torjuntaa

Uusilla hankkeilla pyritään estämään järjestäytyneiden rikollisryhmien toimintaa hallinnollisen torjunnan keinoin ja auttamaan jäseniä irtautumaan niistä.

Mikael Albrecht: TOR-verkko alakulttuurien työkaluna

Kyberrikokset-palstalla kuvataan TOR-verkon toimintaperiaatetta ja käyttöä. Alakulttuurit ja muut ryhmät voivat luoda suhteellisen helposti luoda suojattuja foorumeja, joiden käyttäjät pysyvät anonyymeina. Toisaalta viranomaisilla on työkaluja identiteetin selvittämiseen.

Saija Sambou: Sähköiset hyvinvointikertomukset rikoksenehkäisyn välineenä

Rikoksentorjunta-palstan aiheena on kuntien rikoksenehkäisytyön kehittäminen. Osataanko ensisijaisesti hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita hyödyntää turvallisuustyössä?

Martti Lehti: Henkirikosten selvitysasteet vertailussa

Kriminologia-palstalla esitellään tuore eurooppalainen tutkimus, joka tarkastelee henkirikosten selvitysastetta ja selviämiseen vaikuttavia tekijöitä Suomessa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Sveitsissä. Suomen poliisin henkirikosten selvityskyky osoittautui vertailussa hyväksi, mikä johtunee eroista rikollisuuden rakenteessa mutta myös rikostutkinnan tehokkuudessa.

Painetun lehden 3/2018 sisällysluettelo

28.9.2018


 
Julkaistu 28.9.2018
Sivun alkuun |