Haasteen uutiskirje 3/2017

Haaste-lehdessä 3/2017 on teemana rankaiseminen. Teemanumero pureutuu kriminaalipolitiikan perimmäisiin kysymyksiin. Artikkeleissa pohditaan rankaisemisen oikeutusta historian ja filosofian näkökulmasta, kansan oikeustajua sekä nykyisen seuraamusjärjestelmän toimivuutta. Eriarvoisuuden lisääntyminen ja sen myötä koveneva kontrolli ja rangaistusten kiristäminen vaikuttavat monen artikkelin mukaan olevan globaalisti vahvistuvia ja huolestuttavia trendejä.

Päivi Honkatukia: Rankaisemisen oikeutus


Riikka Kostiainen: Asianajaja vaalii oikeusturvaa
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana asianajaja Markku Fredman. Hän näkee, että rikosasianajajalla on tärkeä rooli oikeus- ja rangaistuskäytännön kehittämisessä. Korkeimman oikeuden ennakkopäätösten takana on usein asianajajan tekemä valituslupahakemus joko rikoksen uhrin tai rikoksesta tuomitun puolesta.

Juha Kääriäinen: Vastaako rangaistustemme taso yleistä oikeustajua?
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksessa on tarkasteltu suomalaisten käsityksiä rangaistusten oikeudenmukaisesta tasosta. Väestön yhtenäistä käsitystä sopivasta rangaistuksesta ei kuitenkaan löytynyt yhdenkään tutkimuksessa kuvatun tapauksen kohdalla.

Matti Tolvanen: Yleisestävyys ja monipuolistuva rangaistusjärjestelmä
Artikkelissa pohditaan, onko yleisestävyyttä korostava pitkä linja murtumassa suomalaisessa kriminaalipolitiikassa uusien rangaistusmuotojen myötä.

Jukka Kekkonen: Myytti kansan ankaruudesta
Usein toistetun näkemyksen mukaan kansa tai kadunmies edustaa keskimääräistä ankarampaa kriminaalipoliittista linjaa. Näkemys on historian valossa virheellinen ja nykyaikaankin liitettynä vähintään ongelmallinen. Kiinnostavaa on, miksi tämä sitkeä käsitys elää ja on ehkä jopa vahvistunut. Samoin on huomionarvoista se, että rankaisemiseen ja kontrolliin liittyvien asenteiden ja niiden vaihteluiden syyt jäävät säännöllisesti avoimeksi, kun kansan mielipiteistä ja asenteista puhutaan.

Olli Kaarakka: Rangaistuksen vai rankaisijan oikeutus?
Rankaisun oikeuttaminen kuuluu moraali- ja oikeusfilosofian klassisiin kysymyksiin. Kysymys rankaisun oikeuttamisesta on aina ajankohtainen, koska rankaisemisessa puututaan radikaalilla tavalla ihmisen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, vapauteen sekä ihmisarvoon. Rangaistus lähtökohtaisesti tuottaa jonkinasteista kärsimystä.

Elina Pekkarinen: Lapset, nuoret ja rangaistukset
Kirjoituksessa pohditaan, miksi Suomessa on päädytty käytäntöön, jossa nuoret voidaan ottaa huostaan ja sijoittaa lastensuojelullisin perustein samaan aikaan, kun heille langetetaan lieviä rangaistuksia myös oikeusistuimen puolelta.

Ari Hirvonen: Kukaan ei ole laiton
Kolumnissa arvioidaan tiukentuneen turvapaikkapolitiikan vaikutusta suomalaisen oikeusvaltion perustaan.

Saija Sambou: Asukkaat mukaan
Rikoksentorjunta-palstan aiheena on asukkaiden kuulemisen ja osallistamisen keinot, joiden käyttöä peilataan kuntien turvallisuusvastaaville suunnatun kyselyn alustaviin tuloksiin.

Janne Kivivuori & Mikko Aaltonen: Kriminologian opintosuunta aloittanut Helsingin yliopistossa
Kriminologia-palstalla kerrotaan kriminologian opiskelusta Suomessa ja ensimmäisen kriminologian opintosuunnan perustamisesta ja opintojen sisällöstä.

Mikael Albrecht: Haavoittuvuustieto on haluttu kauppatavara
Kyberrikokset-palstalla käsitellään haavoittuvuustiedon käytön eettisiä haasteita.

Painetun lehden 3/2017 sisällysluettelo

--------------------------------------------------------------

Haasteen uutiskirjeeseen on koottu lyhyet tiivistelmät lehden verkkoversiossa julkaistuista artikkeleista. Otsikko toimii linkkinä juttuun. Vain osa painetun lehden artikkeleista julkaistaan verkossa tuoreeltaan. Kokonaisuudessaan painetun lehden sisältö julkaistaan verkossa seuraavan numeron ilmestyessä.

 
Julkaistu 29.9.2017
Sivun alkuun |