Suomeksi

Haaste

Haaste

Asiantuntevasti rikoksentorjunnasta ja kriminaalipolitiikasta
Etusivu » Lehtiarkisto » Haaste 3/2014 » Sisällys 3/2014

Painetun lehden sisällysluettelo

s. 3 Pääkirjoitus: Tieliikenteen turvallisuudessa on parannettavaa
Juha Kääriäinen

s. 4 Liikenneturvallisuuden edunvalvoja
Riikka Kostiainen

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haasteltavana Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen. Hänen mielestään liikennerikosten ehkäisyssä tarvitaan toimivaa lainsäädäntöä ja sen tueksi uskottavaa valvontaa ja elävää viestintää. Uusi tekniikka tarjoaa liikenneturvallisuustyölle paljon mahdollisuuksia.

s. 7 Liikennerikospolitiikan teesit: turvallisuus ja oikeusturva
Matti Tolvanen

Liikennepolitiikalla tavoitellaan turvallisempaa liikennettä eli vähemmän kuolleita ja vammautuneita. Tämä tavoite on keskeinen myös rikosoikeudessa. Myös ympäristöhaittojen vähentämisellä on liittymäkohtia rikosoikeuteen. Kolmantena tavoitteena on ihmisten liikkumisoikeuden turvaaminen. Tässäkin rikosoikeus voi olla liikennepolitiikan tukena. Neljäs tavoite, Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen, liittyy liikennerikospolitiikkaan lähinnä työturvallisuuden ja työaikojen valvonnan alueella.

s. 10 Liikennerikkomukset ja muuttuva rikosoikeus
Risto Tuori

Liikennerikkomusten seuraamusjärjestelmässä on edelleen epäkohtia. Muutospaineita aiheutuu myös liikenteen kansainvälistymisesta ja EU-rikosoikeudesta.

s. 13 Tieliikennelainsäädäntöä uudistetaan Suomessa
Kimmo Kiiski

Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla on käynnistetty syksyllä 2013 tieliikennelainsäädännön uudistamishanke. Lainsäädäntökokonaisuus on paikoitellen vanhentunut. Myös liikenteen seuraamusjärjestelmää on tarkoitus uudistaa.

s. 14 Rattijuopumus politiikan tavoitteiden ristivedossa
Aarne Kinnunen

Suomessa on jatkunut vuosia keskustelu siitä, tulisiko tieliikenteen ns. promille-raja laskea nykyisestä 0,5:stä 0,2 promilleen alkoholia veressä. Alkoholin käyttö liikenteessä on monisyisempi ongelma kuin rangaistavan rajan määrittely.

s. 18 Auton menettäminen valtiolle rattijuopumuksen seuraamuksena
Pekka Viljanen

Yksi tuomio riittää opetukseksi monelle rattijuopumukseen syyllistyneelle. Toisaalta uusijoidenkin määrä on suuri, samoin ajokiellon rikkojien. Lisätehoa uusintarikollisuuden estämiseen tuo menettämisseuraamus.

s. 20 Liikennerikos ja rangaistus
Mika Sutela

Onko humalassa ajaminen rangaistuskäytännön valossa moitittavampaa kuin liikenneturvallisuuden vaarantaminen?

s. 22 Rattijuopumukseen tehostettua puuttumista puheen keinoin
Tuula Kekki

Tie selväksi -toimintamalli tarjoaa alle 25-vuotiaille rattijuopumuksesta kiinnijääneille tukea ja ohjausta matalan kynnyksen ja nopean puuttumisen periaatteilla. Poliisi ja sosiaali- ja terveystoimi tekevät yhteistyötä päihdeongelmien ehkäisemiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi mini-intervention keinoin.

s. 24 Lääkärin rooli kasvamassa liikenneturvallisuustyössä
Riikka Kostiainen

Liikennelääketieteen professori Timo Tervo toivoo lääkäreiden puuttuvan rohkeammin ajokykyyn. Ajoterveysvalvontaan tarvitaan lisää velvoittavuutta ja tueksi ilmoitusrekisteriä. Myös lääkärien koulutusta ajoterveysasioissa pitäisi lisätä.

s. 26 Liikenteen turvallisuustyössä Suomessa ja Ruotsissa eroja
Marita Löytty

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on tieliikenneturvallisuuden keskikastissa kuolemien suhteellisella määrällä mitattuna. Ruotsi sen sijaan on tällä perusteella edelleen Euroopan turvallisin maa.

s. 28 Liikennevahinkolautakunta yhtenäistää korvauskäytäntöä
Kyösti Vihermaa

Liikennevahinkolautakunta antaa yleisluontoisia soveltamisohjeita ja yksittäisissä korvausasioissa lausuntoja.

s. 30 Sakkojen vastavuoroinen tunnustaminen EU:ssa
Sakari Haataja

Tieliikennerikkomukset muodostavat suurimman osan niistä taloudellisista seuraamuksista, joita jäsenmaiden kesken tunnustetaan ja pannaan täytäntöön. Yhteistyö eri jäsen maiden kanssa on lähtenyt käyntiin vaihtelevasti.

s. 32 Joukkoliikenteen turvallisuus on tunnetta ja tekoja
Kai Kalmari

Käytännössä jokaisella on käsitys joukkoliikenteen turvallisuudesta, ja käsitys vaikuttaa julkisen liikenteen käyttöön. Helsingin seudulla joukkoliikenteen turvallisuutta on kehitetty pitkäjänteisesti.

s. 35 Fyysinen ympäristö tarjoaa hyvät tai huonot turvallisuuskehykset
Regina Järg-Tärno

Kirjoitukseen on koottu esimerkkejä ja nettivinkkejä asukkaiden osallistumistavoista ympäristönsä suunnitteluun ja rikoksentorjuntanäkökulman ottamisesta huomioon kaupunkisuunnittelussa.

s. 38 Euroopan rikokset selvitetty
Markku Heiskanen & Anni Lietonen

Artikkelissa tarkastellaan henkirikoksia, pahoinpitelyitä ja raiskauksia sekä niiden rangaistuksia Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Euroopassa.

s. 40 Kriminologia: Tiedettä vai ideologiaa
Matti Laine

Palstalla tarkastellaan feminististä väkivaltatutkimusta.

s. 42 Rikoksentorjunta:Kiertoliittymä, rikosten tilannetorjunta ja rikosten sosiaalinen ehkäiseminen
Jukka-Pekka Takala

Palstalla pohditaan, miten tieliikenteen kiertoliittymä liittyy rikosten tilannetorjuntaan. Rikosten sosiaaliselle ehkäisemisellä ja tilannetorjunnalla on enemmän kosketuspintaa kuin usein ajatellaan.

s. 44 Ajassa

Työperäisen ihmiskaupan torjuntahanke palkittiin

Tukholman kriminologian palkinto vankeustutkijoille

Ihmiskaupparaportti kiinnittää huomion seksikauppaan

Ihmiskauppaan liittyvää lainsäädäntöä aiotaan selkeyttää

Kiina ja Suomi vaihtoivat rikoksentorjunnan kokemuksia

Euroopan rikosseuraamusalan päättäjät Helsingissä

s. 47 Julkaisuja

 
Julkaistu 26.9.2014
Sivun alkuun |