Haaste

Asiantuntevasti rikoksentorjunnasta ja kriminaalipolitiikasta
Etusivu » Lehtiarkisto » Haaste 3/2014 » Liikenteen turvallisuustyössä Suomessa ja Ruotsissa eroja

Marita Löytty

Liikenteen turvallisuustyössä Suomessa ja Ruotsissa eroja

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on tieliikenneturvallisuuden keskikastissa kuolemien suhteellisella määrällä mitattuna. Ruotsi sen sijaan oli tällä perusteella edelleen Euroopan turvallisin maa vuonna 2013. Ruotsissa on liikenneturvallisuuden suhteen "nollavisio".

Euroopan unionin tavoitteena on vähentää tieliikenteen kuolemia 50 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Lähtötasona on vuoden 2010 luku 31 600 kuolemaa. Unionin tavoitteesta johdetun kansallisen tavoitteen mukaan Suomen tieliikenteessä kuolisi vuonna 2020 enintään 136 ihmistä. Tämän lisäksi välitavoitteena on enintään 218 tieliikennekuolemaa kuluvan vuoden aikana.

Kansallisena tavoitteena on lisäksi loukkaantuneiden määrän vähentäminen neljänneksellä vuodesta 2010 vuoteen 2020. Tavoitevuonna loukkaantuneita olisi enintään 5750.

Vuonna 2013 tieliikenteen kuolemien määrä 258 oli noin 30 henkilöä enemmän kuin vuoden 2020 tavoitetilan saavuttaminen edellyttäisi (ks. kuvio 1). Loukkaantumiset vähentyivät tavoitetasoa nopeammin vuosina 2012 ja 2013. Vuonna 2013 tieliikenteessämme loukkaantui 6681 ihmistä. Loukkaantuneita on kuitenkin vuosittain enemmän kuin virallinen poliisin tietoihin perustuva tilasto osoittaa. Erityisesti polkupyöräonnettomuuksista suuri osa jää tulematta poliisin tietoon.

Kuvio 1. Tieliikenteessä kuolleiden lukumäärä vuosina 2004–2013 verrattuna tavoitetasoon vuodesta 2010 lähtien. Lähteet: Tieliikenneonnettomuustilasto, Tilastokeskus sekä LVM:n ohjelmia ja strategioita 1/2012.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on jäänyt vuosina 2010–2013 kauas kärjestä tieliikenteen kuolemien vähentämisessä. EU:n 28 jäsenvaltiossa tieliikenteen kuolemat vähentyivät keskimäärin 18 prosentilla. Menehtymisten vähentämisen yli 30 prosentilla saavuttivat Slovakia, Espanja, Kreikka ja Portugali. Heikoimmassa kuusikossa olivat Luxemburg, Malta, Viro, Serbia, Ruotsi ja Suomi alle viiden prosentin tuloksella.

Ruotsin heikko tulos vuosien 2010 ja 2013 välisessä vertailussa kertoo kuitenkin vain osan tilanteesta. Vuonna 2013 Ruotsi oli kaikkein turvallisin maa mitattaessa tieliikenteen turvallisuutta kuolemien suhteellisella määrällä. Naapurimaamme tieliikenteessä menehtyi 27 ihmistä miljoonaa asukasta kohden. EU:n keskiarvo oli 51 kuolemaa miljoonaa asukasta kohden. Suomalaisia menehtyi tieliikenteessä hieman alle EU:n keskiarvon, 48 kuolemaa miljoonaa asukasta kohden. (Ks. kuvio 2.)

Kuvio 2. Tieliikenteen kuolemat miljoonaa asukasta kohden 25 Euroopan maassa vuonna 2013. Lähde: European Transport Safety Council (ETSC) 2014.

Mitkä tekijät erottavat Suomen ja Ruotsin toisistaan?

"Liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä." Tämä visio on ohjannut tieliikenteen turvallisuustyötä Suomessa vuodesta 2001 lähtien. Ruotsissa nollavisioajattelu on ollut tieliikenteen turvallisuustyön perustana jo vuodesta 1997 lähtien. Ajattelumalli voidaan tiivistää yhteen lauseeseen: Yksikään kuolema ei ole hyväksyttävä.

Ihmiset tekevät virheitä. Liikennejärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava suojaamaan ihmisiä. Nämä ovat nollavisioajattelun kantavia periaatteita. Ruotsissa hiljattain esitelty Nollavisio 2.0 suuntaa liikenneturvallisuustyön painopistettä entistä enemmän vakavien loukkaantumisten torjuntaan ja suojaamattomien tienkäyttäjien turvallisuuteen sekä painottaa turvallisuus- ja ympäristötavoitteiden ja -toimenpiteiden yhdistämistä ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Suomen ja Ruotsin eroja liikenneturvallisuustilanteen ja -työn periaatteissa on selvitetty vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa. Ruotsin lisäksi vertailussa olivat mukana myös Alankomaat ja Iso-Britannia, jotka kuuluvat perinteiseen kärkikolmikkoon tieliikenteen turvallisuudessa kuolemien suhteellisella määrällä mitattuna. Kolmikkoa kutsutaan myös SUN-maiksi (Sweden, United Kingdom ja Netherlands). Vertaileva tutkimus tehtiin VTT:llä, ja sen ohjaamiseen osallistuivat sekä Liikennevirasto että Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Suomi ja Ruotsi ovat molemmat pitkien etäisyyksien maita. Ne ovat myös suhteellisen harvaan asuttuja, erityisesti pohjoisimmissa osissa. Suomessa ajetaan Ruotsia enemmän henkilöautoilla ja käytetään vähemmän joukkoliikennettä. Henkilöautolla onnettomuusmäärä matkustettua kilometriä kohden on korkeampi kuin joukkoliikenteessä. Suurin ero näiden kahden naapurimaan vertailussa syntyykin henkilöautoissa kuolleiden määrässä. Muissa tieliikenteen kulkutavoissa vastaavaa eroa ei ole.

Vielä vuosina 1981–1985 Suomen ja ns. SUN-maiden välinen ero asukaslukuun suhteutetussa tieliikennekuolemien määrässä oli pienempi kuin nykyään. 25 vuodessa tieliikenteen suorite on kasvanut Suomessa SUN-maita huomattavasti enemmän, kun taas SUN-maissa kuolemien määrää ajoneuvosuoritetta kohden on pystytty alentamaan Suomea enemmän.

Suomessa tieliikenteen turvallisuushaasteet painottuvat enemmän miehiin ja nuoriin ikäluokkiin kuin muissa SUN-maissa. Suomessa henkilöautot ovat keskimäärin vanhempia ja siten törmäyskestävyydeltään heikompia kuin SUN-maissa. Erityisesti Ruotsiin verrattuna Suomessa tapahtuu paljon vakavia onnettomuuksia kaksikaistaisilla maanteillä. Ruotsissa väylillä, joiden nopeusrajoitus on vähintään 80 kilometriä tunnissa, 72 prosenttia liikennevirrasta on teillä, joiden ajosuunnat on erotettu toisistaan keskikaiteella. Vuoteen 2020 mennessä Ruotsissa kasvatetaan keskikaiteellisten väylien osuus 75 prosenttiin. Suomessa pääosa vakavista kohtaamisonnettomuuksista sattuu korkeiden ajonopeuksien väylillä, joiden ajosuuntia ei ole rakenteellisesti erotettu toisistaan.

Suomessa alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohden on suurempi kuin Ruotsissa. Suomessa on 0,5 ja Ruotsissa 0,2 promillen alkoholiraja moottoriajoneuvon kuljettajille. Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden osuus kaikista tieliikenteen onnettomuuksissa kuolleista on samalla tasolla molemmissa maissa; vuonna 2013 Suomessa 23,5 ja Ruotsissa 22 prosenttia. Eurooppalaisittain Suomessa toteutetaan puhallusratsioita huomattavan paljon, mutta myös Ruotsissa ne ovat yleisiä. Vuonna 2013 Suomessa poliisi puhallutti 385 kuljettajaa tuhatta asukasta kohden, kun Ruotsissa vastaava luku oli 287. Alkolukkoja länsinaapurissamme on käytetty rattijuopumuksen ehkäisyyn vuodesta 1999 lähtien, kun meillä ensimmäinen alkolukkokokeilu rattijuopumukseen syyllistyneille aloitettiin vuonna 2005.

Tutkimuksessa tunnistettiin eroja myös maiden turvallisuusstrategioissa. Ruotsissa ei enää ole perinteistä toimenpidesuunnitelmaa, vaan tieliikenteen turvallisuustyö pohjautuu turvallisuusjohtamisjärjestelmään. Poliittinen sitoutuminen liikenneturvallisuuden edistämistavoitteisiin on siellä vahvaa. Nollavisio on kaikkien osapuolien kunnioittama pitkän tähtäimen turvallisuustavoite.

Suomessa on voimassa tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 2014 asti. Se on koottu ministeriöiden, virastojen ja muiden sidosryhmien edustajista koostuvassa liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnassa liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Lisäksi joulukuussa 2012 valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. Päätös koostuu kymmenestä vastuullisuuden teesistä.

Myös kuntatason liikenneturvallisuustyössä on eroja Ruotsin ja Suomen välillä, havaittiin Pohjoismaisen tie- ja liikennefoorumin liikenneturvallisuusjaostossa tehdyssä kyselyssä. Nollavisio on Ruotsissa paremmin kansalaisten tiedossa ja poliittinen sitoutuminen tavoitteisiin on myös kunnissa Suomea vahvempaa. Kuntien liikenneturvallisuustyötä seurataan ja arvioidaan aktiivisemmin. Ruotsissa myös kuntien ostamien kuljetusten ostosopimuksissa on alettu kiinnittää yhä enemmän huomioita ajoneuvojen turvallisuuteen.

Kirjoittaja on erityisasiantuntija Liikenteen turvallisuusvirastossa Trafissa.

Lisätietoja:
Suomen tieliikenteen turvallisuuden ja ympäristövaikutusten tilasta voi lukea tarkemmin loppusyksyllä ilmestyvästä Suomen tieliikenteen tila 2014 -julkaisusta. Se tulee löytymään osoitteesta
www.trafi.fi/tietoa_trafista/turvallisuuden_vuosikatsaukset.

Eroihin Suomen ja Ruotsin liikenneturvallisuustyössä ja -tilanteessa voi perehtyä tarkemmin julkaisussa "Miksi tieliikenteen turvallisuus Suomessa ei ole parhaiden maiden joukossa? " Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 44/2013.

Koko Euroopan liikenneturvallisuustilanteeseen voi tutustua tarkemmin European Transport Safety Councilin (ETSC) julkaisussa Ranking EU Progress on Road Safety . 8th Road Safety Performance Index Report.

 
Julkaistu 26.9.2014
Sivun alkuun |