Haaste

Asiantuntevasti rikoksentorjunnasta ja kriminaalipolitiikasta
Etusivu » Lehtiarkisto » Haaste 1/2015 » Kannabiksen laillistamisen kokemuksia maailmalta

Sanna Kailanto & Elina Kotovirta

Kannabiksen laillistamisen kokemuksia maailmalta

Uruguayssa ja muutamassa Yhdysvaltain osavaltiossa on päädytty kannabiksen laillistamiseen ja jonkin verran kokemuksia on jo kertynyt. Näiden maiden kokemusten perusteella ei voi vielä vetää johtopäätöksiä vaikutuksista Suomessa.

Kun keskustellaan kannabiksen laillistamisesta, pohditaan usein huomaamatta ainakin kahta eri kysymystä: Tuleeko kannabiksen olla laillista ja säädeltyä kuten esimerkiksi alkoholin ja tupakan? Tai tuleeko sen käytöstä tai pienten määrien hallussapidosta omaan käyttöön rangaista? Kannabiksen laillisuus ja käytön rangaistavuus ovat kaksi eri asiaa.

Laillistaminen tarkoittaa kannabiksen laillista jakelua sovitulla tavalla rajoitetummin tai vapaammin. Käytön ja hallussapidon rangaistavuus voidaan poistaa kokonaan (dekriminalisointi) tai teot voivat olla yhä lainvastaisia, mutta niistä ei käytännössä enää rangaista (depenalisointi). Osana keskustelua on myös suhtautuminen kannabiksen kotikasvatukseen. Laillistamisen ei tarvitse tarkoittaa kotikasvatuksen sallimista ja toisaalta oman käytön salliminen voi tarkoittaa myös kasvattamisen sallimista omaan käyttöön. "Laillistamiskeskustelulla" voidaan siis tarkoittaa esimerkiksi kaikkia näitä asioita tai vain osaa niistä. Laillistamiskeskusteluun sekoittuu myös keskustelu kannabiksen käytöstä lääkkeenä.

Laillistamisen tai säädellyille markkinoille vapauttamisen tarkoituksena on yleensä hävittää kannabiksen tuottamisen sekä myynnin yhteydessä esiintyvä ammattirikollisuus. Laillistamista vastustetaan yleisimmin huumekiellon viestillä: jos kannabiksen käyttö olisi hyväksyttyä, sen sekä laittomien huumausaineiden käyttö yleistyisi. Kuten aina päihteistä puhuttaessa, yhteiskunnallinen pohdinta sääntelyn vaihtoehdoista sekoittuu helposti arvopohjaisiin henkilökohtaisiin näkemyksiin päihteiden käytön hyväksyttävyydestä tai tuomittavuudesta.

Uruguay rakentaa valtion monopolia

Kuva: RodeoImages MF

Uruguayssa hyväksyttiin vuoden 2013 lopulla laki kannabiksen tuotannon, jakelun ja myynnin sallimisesta. Sen käytännön toimeenpano on viivästynyt vuoden 2015 alkuun. Pienten määrien hallussapito ja käyttö ei ole ollut Uruguayssa laitonta. Lain taustalla on ajatus siitä, että sallimalla valvottu tuotanto ja myynti, rikollisjärjestöiltä poistetaan mahdollisuudet ansaita marihuanakaupalla ja houkutella asiakkaitaan vahvempien huumausaineiden käyttäjiksi.

Lain mukaan marihuanaa voivat ostaa laillisesti vain 18 vuotta täyttäneet Uruguayn kansalaiset ja maassa pysyvästi asuvat ulkomaalaiset. Käyttäjien pitää rekisteröityä postitoimistossa, jossa heiltä otetaan sormenjälki kahdesta sormesta ja annetaan tunnusluku hallituksen ylläpitämään käyttäjärekisteriin. Käyttäjien tarkan valvonnan toivotaan estävän marihuanaturismin kehittyminen.

Rekisteröidyt käyttäjät voivat hankkia marihuanaa kolmella vaihtoehtoisella tavalla. He voivat ostaa 40 grammaa marihuanaa kuukaudessa 10 gramman viikkoannoksina sitä myyvistä apteekeista. He voivat viljellä korkeintaan kuutta kannabiskasvia kotitaloutta, ei siis käyttäjää, kohden ja vuosituotannon yläraja on 480 grammaa. Tai he voivat liittyä "kannabisklubiin", jolle myönnetään lupa korkeintaan 99 kannabiskasvin viljelyyn siten, että kasvien yhteenlaskettu tuotantokatto on korkeintaan 480 grammaa jokaista jäsentä kohden. Kannabisklubien jäsenmäärän on oltava vähintään 15 ja enintään 45 käyttäjää.

Uruguayn kannabispolitiikasta vastaa kansallinen huumevirasto, jota tukee kannabislain säätämisen yhteydessä perustettu kannabiksen sääntely- ja valvontainstituutti (Instituto de Regulación y Control de Cannabis, IRCCA). IRCCA ylläpitää myös marihuanan käytön seurannan vaatimia rekistereitä viljelijöistä, käyttäjistä, kotikasvattajista, kannabisklubeista ja sitä myyvistä apteekeista. IRCCA:n valvomat kannabisviljelmät sijoitetaan turvallisuussyistä armeijan hallinnassa oleville maa-alueille etäälle suurimmista asutuskeskuksista. IRCCA myöntää hakemuksesta yksityisille maataloustuottajille viljelylisenssejä.

Uruguayn apteekkien osallistuminen marihuanan myyntiin on vapaaehtoista. Apteekki saa myymästään kannabiksesta 30 prosentin katteen. Marihuanagramman myyntihinta tulee olemaan noin 20–22 Uruguayn pesoa (0,87–0,95 USD). Myytävä marihuana tulee olemaan parempilaatuista ja halvempaa kuin lähinnä Paraguaysta salakuljetettu marihuana. Edullisen myyntihinnan toivotaan vievän markkinat laittomasti maahan tuodulta aineelta. Toisaalta matalan myyntihinnan pelätään lisäävän käyttöä ja on epäilty, ettei kannabiksen viljely säädetyllä hinnalla ole kannattavaa. Mikäli viljelystä ei tule kannattavaa valtio saattaa joutua tukemaan viljelijöiksi ryhtyviä tai he joutuvat suuntaamaan osan tuotannosta laittomille markkinoille.

Kokemuksia Yhdysvalloista

Yhdysvalloissa Washingtonin ja Coloradon osavaltiot hyväksyivät kannabiksen laillistamisen kansanäänestyksessä marraskuussa 2012. Washingtonissa laki astui voimaan joulukuussa 2012 ja Coloradossa tammikuussa 2014. Myös Oregonin osavaltio on laillistanut kannabiksen ja muissa osavaltioissa on tehty lievennyksiä käyttöön ja hallussapitoon. Tietoja laillistamisen vaikutuksista on eniten saatavilla Coloradosta ja jonkin verran Washingtonista. Tiedot myös vaihtelevat hieman lähteestä riippuen. Alla on listattuna tällä hetkellä saatavilla olevia kokemuksia laillistamisen jälkeen pääasiassa Coloradon osavaltiosta, täydennettynä saatavilla olevilla tiedoilla Washingtonin osavaltiosta. On hyvä huomioida, että Coloradon ja Washingtonin mallit eroavat jonkin verran toisistaan. Esimerkiksi Washingtonissa toiminta on huomattavasti säädellympää kuin Coloradossa.

Odotetut hyödyt

Verotulojen kasvu: Kannabistuotteita verotetaan Coloradon osavaltiossa kuten muitakin tuotteita ja palveluja (2,9 %). Lisäksi niille on määrätty 10 % lisävero vähittäismyyntiin ja 15 % vero tukkumyyntiin. Lääkekäyttöluvan haltijat (1,5 % kansalaisista) saavat ostaa lääkekannabista edelleen verottomasti. Huvikäyttöä arvioidaan hyödyntävän noin 12 % asukkaista. Osavaltiossa odotetaan saatavan verotuottoja kannabiksen kaupasta noin 40 miljoona dollaria vuodessa. Kansallisella tasolla laillisen bisneksen arvo on nyt noin 1,5 miljardia dollaria, mutta bisneksen odotetaan kasvavan peräti 10 miljardiin dollariin vuoteen 2019 mennessä.

Turismin kasvu: Coloradon suurimmasta kaupungista Denveristä on kehittynyt maailman kannabispääkaupunki ja turismi on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun.

Odottamattomat hyödyt

Opioidikuolemien lasku: Kannabiksen on todettu olevan turvallisempaa kivun hoidossa kuin opioidivalmisteiden. Kannabiksen laillistaneissa osavaltioissa näyttäisi siltä, että kannabis olisi osittain korvannut opioidilääkkeitä kivun hoidossa ja opioidien aiheuttamat kuolemat olisivat vähentyneet.

Odotetut haitat

Valvonnan vaikeus: Yhdysvaltain osavaltioissa, joissa kannabiskauppa on markkinavetoista, laillisen myynnin ja mustan pörssin väliseen suhteeseen liittyy jonkin verran ongelmia. Kannabista on kulkeutunut laillisilta markkinoilta mustan pörssin puolelle niissä osavaltioissa tai naapurimaissa, joissa sen käyttö on edelleen laitonta. Laillisen tuotannon ja myynnin rinnalla saattaa edelleen jatkua myös laiton toiminta. Myös laittomasti tuotettua kannabista on valunut valvotun myynnin puolelle. Tilanne on siten erilainen kuin Uruguayssa, jossa valmistus ja myynti ovat täysin valtion hallinnassa. Yhdysvalloissa ponnistellaan myös poliittisten ongelmien kanssa. Vaikka Washingtonin ja Coloradon osavaltioissa kannabiksen jakelu ja käyttö on sallittua, toiminta rikkoo liittovaltion lakeja.

Terveydenhuollon kustannusten nousu: Kannabiksen saatavuuden lisääntyminen on odotetusti lisännyt terveydenhuollon kustannuksia, vaikka niiden arvioiminen on vaikeaa. Monet terveysongelmat ovat kroonisia ja ilmenevät hitaasti ajan kuluessa käytön lisääntyessä. Akuuteista terveysongelmista terveydenhuoltoa ovat kuormittaneet eteenkin lisääntyneet psykoosit, ahdistuneisuus ja depressio-oireet. Myös kannabismyrkytysten määrä on ollut selvässä nousussa. Terveyden- tai sairaanhoitoa vaativat yliannostukset ovat yleisimmin syötävien yhdisteiden aiheuttamia, sillä pitkittynyt imeytyminen ja valmisteiden THC pitoisuuden vaihtelut vaikeuttavat annosten arviointia.

Odottamattomat haitat

Palovammat: Kannabikseen liittyvät palovammat olivat lisääntyneet merkittävästi. Suurin osa näistä oli nk. salamapaloja (flash burns) jotka syntyvät THC:n uuttamisesta kasveista butaanin avulla.

Kannabiksen vaikutuksen alaisena ajaminen: Laillistamisen seurauksena myös ajoneuvoilla ajaminen kannabiksen vaikutuksen alaisena lisääntyy ja onnettomuusriski kasvaa. Osavaltioissa ei kuitenkaan ole vielä olemassa hyvää testiä huumantuneena ajamisen toteamiseen ja siksi esim. Coloradossa ei tällä hetkellä ole laitonta ajaa kannabiksen vaikutuksen alaisena.

Alkoholin kulutuksen nousu: Alkoholin kulutus ei ole vähentynyt kannabiksen laillistamisen myötä, vaan on päinvastoin lähtenyt kasvuun.

Lasten myrkytykset: Vakavin odottamattomista ongelmista on lasten THC myrkytysten suuri kasvu. Suurimmassa osassa tapauksista myrkytykset aiheutuvat syötävistä THC-valmisteista, kuten leivonnaisista ja karkeista.

Keskustelu Suomessa

Huumepolitiikassa on tapahtunut lyhyessä ajassa paljon sellaista, mitä vielä joitain vuosia sitten ei pidetty edes mahdollisena. Maailmalla tapahtuvat muutokset heijastuvat myös suomalaiseen keskusteluun. Maailmalta saatavista esimerkeistä ei voida suoraan päätellä, mitä Suomessa tapahtuisi vastaavassa tilanteessa. Päihdetutkimuksesta tiedämme, miten tarjonta vaikuttaa kulutuksen määrään. On syytä olettaa, että matalan käyttöasteen maissa, kuten Suomessa, kannabiksen vapauttaminen laillisille markkinoille todennäköisesti lisäisi aineen käyttöä.

Suomessakin laillistamista on puollettu sillä, että kansanterveys kohentuisi kuluttajien vaihtaessa alkoholin kannabikseen. Ainakaan lyhyellä aikavälillä tämä ennustus ei näyttäisi saavan tukea tutkimuksista: Suomessa kannabista käyttävät ja kokeilleet nuoret käyttävät myös alkoholia keskimääräistä enemmän. Kannabis ei ole Suomessa tullut alkoholin tilalle vaan sen rinnalle. Näin on tapahtunut myös Coloradon osavaltiossa. Muiden maiden ratkaisuja on syytä seurata tarkkaan, mutta niiden pysyvämmistä tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä vasta 5–10-vuoden päästä.

Mutta kuten alussa todettiin, laillistaminen ei ole huumausainepolitiikan ainoa vaihtoehto. Keskustelua käydään myös kannabiksen käytön kontrollin lieventämisestä ja sen mahdollisista vaikutuksista.

Sanna Kailanto toimii erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tupakka, rahapeli ja riippuvuus yksikössä. Elina Kotovirta toimii neuvottelevana virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osastolla.

Kirjallisuutta:
UK Home Office: Drugs: International Comparators 2014.

The Legalization of Marijuana in Colorado: The Impact Vol.2 / August 2014

Monte, Andrew A., Zane, Richard D., Heard Kennon J.: The Implications of Marijuana Legalization in Colorado. The Journal of the American Medical Association 2015;313(3):241–242.

Hurley, William & Mazor Suzan: Anticipated Medical Effects on Children From Legalization of Marijuana in Colorado and Washington State: A Poison Center Perspective. JAMA Pediatrics 2013;167(7):602–603.

Suomen Buenos Airesin suurlähetystön tiedonannot Uruguayn lain etenemisestä.

 
Julkaistu 13.3.2015
Sivun alkuun |