• suomeksi
Pääkirjoitus 4/2011Tekstiversio
Artikkelit 4/2011
  • Syrjäytymisen ehkäisy kriminaalipolitiikan ytimessä
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.). Hän painottaa hyvän sosiaalipolitiikan olevan parasta kriminaalipolitiikkaa. Henriksson nostaa suomalaisen yhteiskunnan pahimmiksi rikollisuusongelmiksi vakavan väkivallan ja talousrikollisuuden.
  • Kauppa ja teollisuus rikosten kohteena
    Ensimmäisen Suomessa toteutetun yritysuhrikyselyn tulokset osoittavat, että vähittäiskaupan ja teollisuuden toimipaikkoihin kohdistuu monenlaista rikollisuutta, joka aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Kaupan toimipaikoista 69 prosenttia ja teollisuustoimipaikoista 26 prosenttia joutui vähintään yhden rikoksen kohteeksi vuoden aikana.
  • Alueelliset tekijät eivät selitä kaupan rikosriskiä
    Kaupan toimipaikan lähialueen sosiodemografiset tekijät, kuten alueen työttömyysaste tai nuorten määrä, eivät selitä kaupan joutumista rikosten kohteeksi. Sen sijaan lähistössä esiintyvällä häiriökäyttäytymisellä on voimakas yhteys kaupan rikoskokemuksiin.
  • Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva
    Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva tarjoaa ajankohtaista tietoa tiiviissä muodossa. Tilannekuva on osa viranomaisten ja elinkeinoelämän rikostorjuntayhteistyötä. Ammattimainen rikollisuus on nopealiikkeistä, joustavaa ja kansainvälistä. Siksi tiedon jakaminen viranomaisten ja elinkeinoelämän kesken on rikostorjunnassa elintärkeää.
  • Talousrikollisuus monipuolisen seurannan kohteena
    Suomessa on tasokasta tilastotietoa talousrikollisuuden yleiskehityksen seurantaa varten. Talousrikostutkinnan tilan analysointi edellyttää tilastotiedon lisäksi tarkempaa tietoa tutkintakäytännöistä. Poliisiammattikorkeakoululla seurataan talousrikollisuuden aluetta näiden molempien välineiden avulla.
  • Korruptiorikollisuuden sääntely ja seuranta murroksessa
    Suomalaisen korruptiotorjunnan kenttä on ollut rajussa murroksessa 1990-luvulta lähtien. Täten on tärkeää tarkastella korruption ydinaluetta eli lahjontaa sääntelevien instrumenttien viimeaikaista kehitystä sekä toimenpiteitä, joilla hankitaan lisää tietoa korruptiosta ilmiönä.
  • Uusi selvitysyksikkö tukee harmaan talouden torjuntaa
    Tämän vuoden alussa Verohallintoon perustettiin uusi toimija, Harmaan talouden selvitysyksikkö. Selvitysyksikön tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta.
  • Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö ei painotu tutkinnassa
    Keskusrikospoliisin yhteyteen perustettiin 2004 pimeän ulkomaisen työvoiman tutkintaan erikoistunut yksikkö (PUT). Työterveyslaitos selvitti yksikön toimintaa vuosina 2004–2008. Selvityksen mukaan yksikön tutkinta painottui rikoksiin, jossa uhrin asemassa oli verottaja tai muut yritykset eikä suinkaan ulkomaalainen työntekijä.
  • Uudet rikostyypit – vanhat vastaukset
    YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) täytti 30 vuotta. Kansainvälisessä juhlaseminaarissa lokakuussa Helsingissä käsiteltiin ihmiskauppaa, korruptiota ja talousrikollisuutta sekä rikollisuutta koskevan tiedon keruuta.
  • Ympäristörikokset yritysten toiminnassa
    Kuten suurin osa yksityisten ihmisten toiminnasta, aiheuttaa erilaisten yritystenkin toiminta haittaa ja vaaraa ympäristölle. Niin kauan kuin toiminnassa noudatetaan lakia, ei kysymyksessä ole kuitenkaan rikollinen menettely. Valitettavasti silloin tällöin tulee ilmi muunlaistakin menettelyä, kuten rakennusjätteiden laitonta hävittämistä, jätteiden laitonta varastointia, luvanvaraista toimintaa luvattomasti tai lupaehtojen vastaisesti tai sellaisia rakenteita ja toimintatapoja, jotka aiheuttavat tarpeettomia ympäristöriskejä.
  • Ympäristörikosten torjuntaan toivotaan yhteistä strategiaa
  • Tutkimus kriminaalipolitiikan perustana
    ESC (European Society of Criminology) myönsi syyskuun vuosikonferenssissa kriminologin elämäntyöpalkinnon Inkeri Anttilalle. Anttila toimi urallaan mm. rikosoikeuden professorina sekä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) ensimmäisenä johtajana. Ohessa julkaistaan hänen kiitospuheensa suomennos.
  • Ikääntyneiden riski joutua rikoksen uhriksi voi kasvaa
    Ikääntyneiden turvallisuustarpeisiin pitäisi alkaa kiinnittää enenevässä määrin huomiota myös rikosten ehkäisyn näkökulmasta. Tieto ikääntyneistä uhreista ja heidän kokemistaan rikoksista on kuitenkin puutteellista ja vaikeasti saatavilla. Tämän havaitsi rikoksentorjuntaneuvoston työryhmä, joka selvitti ikääntyneisiin kohdistuvia rikoksia ja niiden ehkäisyä.
  • Rikosuutisoinnin muutokset
    Rikoksista ja eritoten väkivallasta uutisointi on lisääntynyt merkittävästi Suomessa kahdenkymmenen vuoden aikana. Myös rikosuutisten sisältöpainotukset ja uutisoinnin tavat ovat muuttuneet. Yksittäistä rikostapausta seurataan nyt aikaisempaa pidempään ja huomio on alkanut kohdistua yhä enemmän rikosten uhreihin.
  • Rangaistuskäytäntö dopingrikoksissa
    Dopingrikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin syksyllä 2002. Uudistuksen ensisijaisena tarkoituksena oli puuttua dopingaineiden levittämiseen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että rikosoikeudellinen kontrolli on keskittynyt dopingaineen käyttäjien ympärille.
  • Selvä kaista -toimintaohjelmalla saatu lupaavia tuloksia
    Naarajärven vankilassa kokeiluna olleella Selvä kaista -toimintaohjelmalla on saatu rohkaisevia tuloksia. Se on uusi interventiomalli rattijuopumuksesta ehdottomaan vankeuteen tuomituille.
  • Vaakamalli luo sosiaalista hyvinvointia kouluun
    Kouluyhteisöjen hyvinvointi on monestakin syystä tullut yhä ajankohtaisemmiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksen mukaan hyvinvointia tulee vahvistaa uusin keinoin ja hyvinvoinnin tekijöitä arvioida uudella tavalla. Vaakamalli® on uusi menetelmä, jonka avulla yhteisöllisyyttä ja yhteisön sosiaalista hyvinvointia voidaan kehittää. Mallin yhteyteen on rakennettu myös sosiaalisen hyvinvoinnin mittari.
  • Väistyvä väkivalta
    Kriminologia-palstalla tarkastellaan väkivallan määrää eri aikakausina.
  • Tilannetorjunta ja rationaalisen valinnan teorian järki
    Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään rikosten tilannetorjuntaa. Perinne on hakenut malleja mm. rationaalisen valinnan teoriasta. Tämän vuoksi on usein nähty, että tilannetorjunta toimisi korkeintaan sellaisten rikoksen ehkäisyssä, joissa tekijä pyrkii taloudelliseen tai vastaavaan hyötyyn. Monesti tilannetorjunta toimii kuitenkin, vaikka motiivi vaikuttaisi järjettömältä eikä rikoksesta tuntuisi olevan tekijälleen mitään hyötyä.
Ajassa 4/2011

Katso myös edellinen numero 3/2011.

Haku
Asiasanasto

Kansi 4/2011

4/2011 teema:
Yritykset rikosten kohteina ja tekijöinä

Tulosta sivu
Sivun alkuun