HAASTE - Vankeinhoito, vapautuminen

suomeksi

Vankeinhoito, vapautuminen

Selvä kaista -toimintaohjelmalla saatu lupaavia tuloksia
Naarajärven vankilassa kokeiluna olleella Selvä kaista -toimintaohjelmalla on saatu rohkaisevia tuloksia. Se on uusi interventiomalli rattijuopumuksesta ehdottomaan vankeuteen tuomituille.

Vankimäärä vähenee tasaisesti

Kriminaalipolitiikan suuret muutokset
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä arvioi kriminaalipolitiikan muuttuneen monella tapaa viimeisen 10–15 vuoden aikana. Muutokset ovat erisuuntaisia ja kuva kriminaalipolitiikan ”linjasta” on monella tapaa aiempaa moni-ilmeisempi. Jaksoon sisältyy niin järjestelmää kiristäneitä kuin sitä höllentäneitäkin vaiheita. Jo kertaalleen haudattu kuntoutuksen ajatus näyttää sekin kokeneen uuden tulemisen.

Tukeeko valvonta rikoksetonta elämää?
Ehdonalaisvalvontaan määrätyt kokevat vankilan jälkeisen arjen vaikeaksi. Haastattelututkimuksessa nousi esiin vapautuvien köyhyys, työttömyys, vähäosaisuus, juominen ja asunnottomuus. Kasautuva huono-osaisuus näkyi haastatteluissa selvästi.

KRISin toiminta laajenee
Vakavien väkivaltarikosten uusimisriskiä selvitetään
Lapsen etu ohjenuorana Ruotsin vankiloissa

Rikosseuraamuslaitoksen työ lisää yhteiskunnan turvallisuutta
Rikosseuraamuslaitoksessa valmistui vuonna 2010 turvallisuusstrategia. Olennaista strategiassa on henkilöstön turvallisuus ja rikoksesta tuomitun oikeus turvalliseen ja häiriöttömään rangaistuksen suorittamiseen.

Tutkintavankien oloja poliisivankiloissa kohennettava
Vapautuvien vankien asemassa paljon parannettavaa

Vankiaste vai laitosaste
Kriminologia-palstalla arvioidaan tällä kertaa Yhdysvaltain vankilukujen kehitystä ja vankilukujen vaikutusta rikollisuuden määrään.

Vangeilla runsaasti ruumiillisia sairauksia ja mielenterveyden häiriöitä
Elinkautisvangille perusteellinen riskiarviointi ennen vapauttamista

Poistumislupajärjestelmä toimii melko hyvin
Tuoreen tutkimuksen mukaan vankien poistumislupien myöntämisperusteiden soveltamisessa ei ole huolestuttavia eroja, lupien myöntäminen on yleisesti ottaen yhdenvertaista ja lupaehtoja rikotaan melko harvoin. Lupaehtojen rikkomiseen reagoidaan kuitenkin vaihtelevasti ja seuraamusten määräämisessä on merkittäviäkin eroja.

Vankien lapset otetaan huomioon Ruotsissa

Vapautuville vangeille lisää tuettuja asumispalveluita
Vaikeasti asutettavina on perinteisesti pidetty sellaisia vapautuvia vankeja, jotka kärsivät akuuteista päihde- ja mielenterveysongelmista ja ovat syrjäytyneitä yhteiskunnan palvelurakenteista. Joidenkin vapautuvien vankien asumisen ongelmat johtuvat kuitenkin pitkäaikaisesta vankeusrangaistuksesta, oletetusta korkeasta uusimisriskistä, tunnettavuudesta tai rikoksen laadusta johtuvasta ulkopuolisesta paineesta.

Vapautuvan tuen ympyrät

Vangin kotikunta mukaan vapautumisen valmisteluun
Kriminaalipolitiikan linjauksissa korostetaan hallittua vapautumista. Jos vanki vapautuu suoraan suljetusta vankilasta kadulle, hänen syyllistymisensä uusiin rikoksiin on hyvin todennäköistä. Vapautumiseen on jo tarjolla erilaisia portaita avolaitossijoituksista valvottuun koevapauteen. Vankilassa siihen valmistaudutaan arkielämän taitojen opettelulla ja kuntoutuksella sekä vapauttamisen suunnittelun ja sidosryhmäyhteistyön avulla. Kaikesta huolimatta on vielä paljon tehtävää sen ymmärtämisessä, että koko vankeusajan tulisi tähdätä vapautumiseen.

Rikosseuraamuslaitoksesta alan uusi viranomainen

Lyhytaikaisvangit kriminaalipoliittisena ongelmaryhmänä
Lyhytaikaiseen vankeusrangaistukseen tuomituista ei Suomessa ole tähän mennessä tehty erillisiä tutkimuksia. Muissa maissa lyhytaikaisvankeutta on tutkittu jonkin verran. Eri aikoina tehty tutkimus on melko yhtäpitävästi osoittanut lyhytaikaisvankien olevan ongelmainen ja kriminaalipoliittisesti haasteellinen ryhmä.

Voiko tutkintavankeus pysäyttää rattijuopon?
Artikkelissa tarkastellaan, voidaanko tutkintavankeudella vaikuttaa tehokkaasti uusintarikollisuuteen, ja miten tuomioistuimen ja vankilan välinen yhteistyö tukee tätä tavoitetta. Vantaan vankila on kehittänyt yhteistyömallia tutkintavankien päihdekuntoutukseen.

GULAGin rikosoikeutta
Kriminologia-palstalla paneudutaan tällä kertaa Neuvostoliiton, erityisesti Stalinin ajan, rikosoikeudelliseen ajatteluun.

Vanajan vankilaan perheosasto
Sakkovankien määrä laskenut

Suomalaisten vankiloiden turvallisuus vaihtelee
Haastattelututkimuksen yksi merkittävimmistä havainnoista oli vankilaturvallisuuden kirjavuus eri vankiloissa. Turvallisuuskäytäntöjen ohjeistus ja ilmenneisiin ongelmien reagoiminen vaihtelee suuresti vankiloittain. Eritasoisia turvallisuusongelmia ilmenee kaikissa vankiloissa, joissakin enemmän ja joissakin vähemmän, mutta niihin varautuminen ja niistä selviäminen on satunnaista ja vaihtelevaa. Artikkelissa nostetaan esiin muutamia vankilaturvallisuuden epäkohtia.

Pelkääjävangit – ongelman syitä ja ratkaisukeinoja
Vuonna 2008 Suomen vankiloissa oli päivittäin keskimäärin 201 omasta pyynnöstääm erillään asuvaa vankia. Viiden vuoden aikana pelkääjävankien määrä on kaksinkertaistunut. Vankiloiden ilmoittamiskäytäntöjen eroista johtuen pelkääjiä lienee todellisuudessa selvästi ilmoitettua enemmän. Nämä ns. pelkääjävangit työllistävät ja aiheuttavat kustannuksia vankiloissa. Pelkääminen hankaloittaa myös rangaistusajan suunnitelmien toteuttamista. Pelkäämisen syitä ovat mm. huumausaineisiin liittyvät velat, vangin toimiminen todistajana toista vankia koskevassa rikosprosessissa tai vangin menneisyyteen liittyvä seksuaalirikos.

Seksuaalirikollisten hoito
Artikkelissa esitellään käytettävissä olevia hoito- ja tukimuotoja uusimisriskin pienentämiseksi.

Yksinäissellin paluu
Kriminologia-palstalla käsitellään tällä kertaa vankien eristämistä yksinäisyyteen ja tästä aiheutuvia haittavaikutuksia.

Valvottu koevapaus lisääntynyt huomattavasti

Elinkautisvankien vapauttaminen hovioikeuden päätöksellä
Elinkautisvangit ovat lokakuusta 2006 alkaen voineet hakea ehdonalaiseen vapauteen pääsyä Helsingin hovioikeudelta. Ehdonalaiseen vapauteen päästetyn elinkautisvangin koeaika ja jäännösrangaistus on kolme vuotta. Presidentillä on myös edelleen mahdollisuus vapauttaa elinkautisvanki armahtamalla. Tähän mennessä hovioikeus on vapauttanut 12 elinkautisvankia.

Kidutuksen vastaisen komitean raportti valmistunut
Portti vapauteen avasi tietopankin
Nuoret vangit kuntoutuneet hyvin Keravalla
Rattijuopumusten ehkäisyyn uusi ohjelma
Uusi teos esittelee kriminaalipsykologiaa
Vankien terveydentila muuta väestöä huonompi
Rikosseuraamusalalle uusi aluejako

Naisvankien asemaan parannusta
Rikosseuraamusviraston työryhmä haluaa kehittää vankiloiden kuntouttavaa toimintaa paremmin naisvankien tarpeita vastaavaksi, sillä naisvangit eroavat monessa suhteessa miesvangeista. Lisäksi avolaitospaikkojen, ryhmäkuntoutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäminen naisvangeille valtakunnallisesti olisi perusteltua.

Huumeriippuvaiset rikosseuraamusjärjestelmässä
Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa huumeiden käyttäjäkontrollin tulee perustua ennen muuta sosiaali- ja terveydenhuollollisiin interventioihin. Rikosoikeuden tulee olla sosiaalisten ja yhteiskunnallisten ongelmien sääntelyn viimeinen keino.

Valvottu koevapaus osaksi vapauttamisprosessia
Valvotun koevapauden käyttö on lähtenyt käyntiin tasaiseen, joskin melko hitaaseen tahtiin.

Vaikuttaako vankeinhoito?
Kirjoituksessa selvitetään Cognitive Skills® -ohjelman vaikutusta vankilasta vapautuneiden uusintarikollisuuteen. Viime vuosina keskimäärin 60–70 vankia vuodessa on osallistunut CS-kurssille. Tutkimuksen mukaan ohjelman läpikäyneillä vangeilla on pienempi riski palata vankilaan kuin muilla vangeilla.

Onko nykykeinoista vankilakierteen katkaisuun?
Tutkimus vankilasta vapautuvista huumeiden käyttäjistä tarkastelee vankilakierteen katkaisun edellytyksiä Tampereen seudulla.

Rikosseuraamusalan kehittäminen tärkeää
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana rikosseuraamusalan neuvottelukunnan puheenjohtaja, Helsingin hovioikeuden presidentti Lauri Melander. Uusi neuvottelukunta pyrkii toimimaan sillanrakentajana rangaistusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmien välillä.

Vankien psykiatrisessa hoidossa riittää haasteita
Vankimielisairaalassa törmätään vankien yleisen terveydentilan huonontumiseen ja siihen, että vangit ovat yhä moniongelmaisempia ja syrjäytyneempiä. Päihdeongelman kasvun ja kunnallisten psykiatristen hoitopaikkojen alasajon seuraukset alkavat näkyä.

Vapautuvat tarvitsevat monenlaista tukea
Vapautuvat vangit tarvitsevat rikoksettomaan elämään mm. päihdehoitoa, asunnon, työtä, perhetukea, velkaneuvontaa ja uuden yhteisön. Järjestöt tuottavat osaltaan näitä palveluja, mutta julkiselta sektorilta toivotaan enemmän panostusta vankien jälkihuoltoon. Helsingin Diakonissalaitos on yksi näiden palvelujen tuottajista.

Valtiolle enemmän vastuuta jälkihuollosta

Helsingissä kuntoutetaan vankeja työkykyisiksi
Kuntouttava vankityö Kuva on Helsingin sosiaaliviraston ja Rikosseuraamusviraston yhteistyöhanke. Päihdeongelman hoitoon motivoituneita helsinkiläisvankeja tehdään avovankilakelpoisiksi ja työllistetään sosiaaliviraston työtoimiston töissä. Sosiaalivirasto ja työsiirtola sitoutuvat tekemään tehostettua sosiaalityötä heidän kanssaan ja varmistamaan heille kohtuullisen asunnon.

Päihdekuntoutus vakiintunut osaksi vankeinhoitoa
Vankeinhoidosta tullut lyhyessä ajassa päihdekuntoutuksen merkittävä tuottaja ja kehitys näyttää jatkuvan.

Kansi 1/2006