HAASTE - Väkivalta, seksuaalirikokset

suomeksi

Väkivalta, seksuaalirikokset

Rahoitusalan asiakaspalvelussa kohdataan uhkaa ja väkivaltaa
Asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät joutuvat enenevissä määrin kohtaamaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Enää ei voida keskittyä pelkästään fyysisten väkivallantekojen ennaltaehkäisyyn asiakaspalvelupisteillä, vaan on myös otettava huomioon, että monilla aloilla asiakaspalvelu on siirtymässä entistä enemmän puhelinpalveluun ja internetiin. Samalla kynnys uhkailulle saattaa pienentyä, sillä uhkailija voi kokea, että nimetön puhelu tai sähköpostiviesti takaa anonymiteetin.

Hätäkeskuspäivystäjiä uhkaillaan puhelimessa
Hätäkeskuksissa vastaanotetaan päivittäin tuhansia puheluja kansalaisilta. Suurimmassa osassa on kyseessä todellinen avuntarve ja soittaja ottaa avun vastaan tyytyväisenä. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös puheluita, jotka eivät kuulu hätänumeroon ja jotka ovat suoranaista asiakasväkivaltaa hätäkeskuspäivystäjää kohtaan.

Uhkaa ja vihaa

Ikääntyneiden riski joutua rikoksen uhriksi voi kasvaa
Ikääntyneiden turvallisuustarpeisiin pitäisi alkaa kiinnittää enenevässä määrin huomiota myös rikosten ehkäisyn näkökulmasta. Tieto ikääntyneistä uhreista ja heidän kokemistaan rikoksista on kuitenkin puutteellista ja vaikeasti saatavilla. Tämän havaitsi rikoksentorjuntaneuvoston työryhmä, joka selvitti ikääntyneisiin kohdistuvia rikoksia ja niiden ehkäisyä.

Väistyvä väkivalta
Kriminologia-palstalla tarkastellaan väkivallan määrää eri aikakausina.

Lähisuhdeväkivalta voi katketa viranomaisten yhteistyöhön

Kunniakonfliktin molempia osapuolia täytyy kuulla
Ihmisoikeusliiton Kitke!-hankkeen tarkoituksena on ennaltaehkäistä kunniaan liittyviä konfliktitilanteita ja väkivaltaa. Asiantuntija Rebwar Karimin mukaan parasta ennaltaehkäisyä on rakentava, osallistava ja itsekriittinen dialogi yhteisön tasolla. Konfliktitilanteissa on tärkeä pyrkiä väkivallan uhkan minimoimiseen ja turvallisen vuorovaikutuksen aikaansaamiseen.

Tietoa oikeuksista maahanmuuttajatytöille
Vantaan Oikeus elämään -hankkeen idea on valistaa 15–20-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ja lisätä heidän valmiuksiaan hakea apua perhe- ja kunniaväkivaltatapauksissa. Tarkoitus on myös lisätä viranomaisten tietoa heidän elämästään. Perimmäinen tavoite on ehkäistä väkivaltaa.

Väkivallan vähentämiseen löytyy keinoja
Sivareita koulutetaan väkivallan ennaltaehkäisyyn
Lasten kokemaa seksuaalista häirintää netissä kyselty

Väkivallan arviointi huoltoriidoissa ongelmallista
Oikeuteen viedyissä huoltoriidoissa tulee esiin väitteitä vanhempien tekemästä parisuhdeväkivallasta, väkivallasta lapsia kohtaan ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Viranomaisten tapa arvioida väkivaltaväitteitä suhteessa lapsen etuun näyttää asiakirja-aineiston valossa epäjärjestelmälliseltä. Vaikka väkivallasta olisi näyttöä, se ei myöskään välttämättä vaikuta oikeuden päätökseen lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta.

Väkivaltaisia tyttöjä voidaan auttaa kasvatuksen keinoin
Ikääntyneet naiset vaikenevat väkivallasta

Lasta lyömätön Satakunta tavoitteena
Lasta lyömätön Satakunta -hanke pyrkii vähentämään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa. Tarkoitus on oppia tunnistamaan väkivallan merkkejä ja puuttua tilanteeseen varhain. Olennaista on alueen viranomaisten verkostoituminen keskenään. Tärkeä työkalu on internetsivusto, jolle on koottu eri viranomaisten toimintaohjeita ja tietoa väkivallasta.

Suomalaisten miesten kokema väkivalta
Runsas puolet suomalaisista miehistä on kokenut joskus 15 vuotta täytettyään fyysistä väkivaltaa, väkivallalla uhkailua tai seksuaalista väkivaltaa. Väkivalta oli usein tuntemattoman tekemää. Nykyisen kumppaninsa tekemää parisuhdeväkivaltaa oli kokenut 16 prosenttia parisuhteessa olevista miehistä.

Tilaisuus tekee varkaan mutta myös pahoinpitelijän ja raiskaajan
Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan tällä kertaa rikostilaisuuksia ja arkirutiineja rikosten syinä ja rikosten torjunnan mahdollisuuksina.

Asenteiden muutosta perheväkivaltaa kohtaan tarvitaan
Nuorten seurusteluväkivaltaa tutkittu

Monia syyttäjiä ja tuomareita häiritty Suomessa ja Ruotsissa
Tuomareihin ja syyttäjiin kohdistuvaa häirintää, uhkailua, väkivaltaa, lahjontaa ja vahingontekoja on selvitetty HEUNIn ja Ruotsin BRÅn tutkimuksessa. Yleisin epäasiallisen vaikuttamisen muoto oli erilainen häirintä – syyttäjistä yli viidennes oli joutunut sen kohteeksi. Viranomaisten perheenjäseniin teot kohdistuvat harvoin.

Itsemurhat ja väkivaltakuolemat vähentyivät kolmanneksella
Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään tällä kertaa itsemurhien ja henkirikosten sekä niiden torjunnan yhteyksiä. Sekä itsemurhia että väkivaltakuolemia on edelleen vähennettävä.

Lakimuutoksilla kiinni lähisuhde- ja työpaikkaväkivaltaan
Työväkivalta kasautuu tiettyihin ammatteihin
Linjauksia naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi
Raiskaussäännöksiä tarkistetaan
Kouluterveyskyselyn mukaan kannabiskokeilut yleistyneet
Riko Hiljaisuus!

Ihmisten tarpeet etusijalle
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo. Hän kertoo, että järjestö panostaa nyt kansalaistoiminnan kehittämiseen. Toinen haaste on järjestön päihde- ja väkivaltaongelmista kärsiville lapsiperheille tarkoitettujen palvelujen rahoitus.

Nuorisoväkivallan ehkäisy aloitettava jo lapsuudessa
Nuorten väkivallanteoista valtaosan tekee hyvin pieni joukko. Jotta vakavaa nuorisoväkivaltaa voitaisiin tehokkaimmin ehkäistä, riskiryhmät olisi tärkeää tunnistaa jo varhaislapsuudessa. Tätä korostaa rikoksentorjuntaneuvosto kannanotossaan, jonka se julkisti nuorisoväkivallan riskitekijöitä ja ehkäisemistä käsitelleessä asiantuntijaseminaarissa toukokuussa Helsingissä.

Lapsille parempaa suojaa seksuaalirikoksia vastaan
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista nykyistä ankarampia rangaistuksia ja uusia tekoja rangaistaviksi. Uudistuksella halutaan korostaa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten paheksuttavuutta ja estää niitä. Lasten suojaa parannettaisiin tarkastamalla heidän kanssaan toimivien rikostaustat nykyistä tarkemmin.

Sovittelu osaksi lähisuhdeväkivallan kontrollia
Väkivalta perheissä ja lähisuhteissa on ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan näyttöön perustuvaa kontrollipolitiikkaa, jonka painopisteitä ovat rankaisemisen sijaan ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja palveluunohjaus.

Eurooppalaista perheväkivallan vastaista sopimusta valmistellaan
Euroopan neuvostossa (EN) aloitettiin keväällä 2009 naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja niiden vastaista toimintaa koskevat yleissopimusneuvottelut. Sopimus valmistunee ensi vuoden alussa.

Espanjassa panostettu naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen
Espanja on EU-puheenjohtajuuskaudellaan nostanut voimakkaasti esiin naisiin kohdistuvan väkivallan kysymyksiä. Maa on tehnyt aloitteita uhrien kattavammaksi suojelemiseksi ja väkivaltatiedon paremmaksi hallinnoimiseksi. Madridissa järjestettiin maaliskuussa EU-seminaari, jonka tavoitteena oli lisätä tietoa sukupuolittuneesta väkivallasta ja sen ehkäisemisen keinoista.

Ajatuksia Sellon jälkeen
Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan tällä kertaa vakavan väkivallan riskiä, lähestymiskieltoa ja muita rikoksentorjunnan mahdollisuuksia.

Lähestymiskiellon suoja laajenisi EU-alueella
Käyttäytymisen perusteella voi arvioida väkivallan uhkaa
Kiusaamiseen kiinni jo päiväkodissa
Virossa vähennetään väkivaltaa uudella ohjelmalla

Väkivaltaa kokeneiden määrä ennallaan 2000-luvulla
Noin 12 prosenttia suomalaisista on vuoden aikana kokenut väkivaltaa tai uhkailua. Kuusi prosenttia on joutunut fyysisen väkivallan uhriksi ja kaksi prosenttia on saanut väkivallasta fyysisen vamman. Nämä tiedot käyvät ilmi vuoden 2009 kansallisesta uhritutkimuksesta. Vastaava tutkimus on toistettu seitsemästi vuoden 1980 jälkeen ja muodostaa tärkeimmän kokonaisrikollisuutta koskevan tietolähteen maassamme.

Kuritusväkivaltaa pyritään edelleen vähentämään
Kauhajoen tutkintalautakunta suosittaa tiukennuksia aseiden saatavuuteen
Väkivallan kierteen katkaisuun etsitään keinoja
Turvakotijärjestelmässä puutteita

KiVa Koulu Suomalainen innovaatio kiusaaminen vähentämiseksi
KiVa Koulu on uusi toimenpideohjelma kiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Ohjelma kehitettiin Turun yliopiston psykologian laitoksen ja oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä (2006–2009) opetusministeriön rahoituksella. Ohjelman näkemys kiusaamisesta sekä konkreettiset sisällöt perustuvat kiusaamista koskevaan tutkimustyöhön, jota Turun yliopistossa on tehty jo pitkään. KiVa Koulu valittiin Suomen edustajaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun 2009.

KiVa Koulu voitti Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon 2009
Suomalainen koulukiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, KiVa Koulu -hanke, voitti vuoden 2009 Euroopan rikoksentorjuntakilpailun. Voittaja julistettiin 9. joulukuuta Euroopan rikoksentorjuntaverkoston konferenssissa Tukholmassa. Palkinnon vastaanottivat KiVa Koulu -hankkeen johtajat, professori Christina Salmivalli (kuvassa vas.) ja erikoistutkija Elisa Poskiparta

Hyväksikäytetty lapsi ilmoittaa rikoksesta vain harvoin itse
Vuonna 2007 poliisille ilmoitettiin 340 alle 15-vuotiaisiin kohdistuvaa epäilyä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Valtaosa uhreista oli 12−14-vuotiaita tyttöjä. Rikoksesta ilmoittivat yleensä lapsen vanhemmat tai sosiaaliviranomaiset.

Parisuhdeväkivallan käsittely vaatii perheneuvojilta osaamista
Väkivaltaisten pariskuntien kanssa työskentelyssä on omat sääntönsä. Terapiatyöntekijän ensisijaisia tehtäviä ovat uhrin turvallisuudesta huolehtiminen, tekijän vastuunotto teostaan sekä lasten aseman turvaaminen. Usein asiakassuhteen luomisessa auttaa erillistyöskentely. Aikalisä-mallista voi saada ensiapua tiukkoihin tilanteisiin kotona, jos molemmat aikuiset sitoutuvat sen käyttöön.

Kouluampumiset ovat osa kouluväkivallan perinnettä
Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien yhtenä seurauksena oli, että julkisuudessa alettiin käyttää kouluväkivallan käsitettä koulukiusaamisen sijasta tai ohessa. Kouluampumiset ja niiden torjunta voidaan sijoittaa osaksi kouluväkivallan perinnettä. Kouluampumiset sekä jatkavat tätä perinnettä että uudistavat sitä valikoimalla uhrit satunnaisesti, pyrkimällä laajaan tuhoon ja rakentamalla tietoisen mediastrategian. Koulusurmien ehkäisyssä olisikin syytä kiinnittää huomiota niihin tekijöihin koulussa, jotka tukevat väkivaltaista käyttäytymistä, ja pyrkiä muuttamaan koulukulttuuria.

Amok!
Kriminologia-palstalla käsitellään tällä kertaa koulusurmien taustaehtoja.

Virginian malli kouluväkivallan uhkan arviointiin
Lievä pahoinpitely läheissuhteissa ja työpaikalla
Lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvittäminen yhtenäiseksi

Väkivallan vähentämiseen osaamista muttei resursseja
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen. Hän pitää hyvänä, että väkivaltatyöhön on jo kehitetty paljon hyviä toimintatapoja. Silti hyvien mallien vakiinnuttaminen projekteista kunnan pysyväksi toiminnaksi tahtoo olla vaikeaa, samoin niiden levittäminen muualle maahan.

Ohjelma päättyi – henkirikosten määrä ei puolittunut
Väkivallan määrä ei ole Suomessa vähentynyt sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti. Rikoksentorjuntaneuvosto suosittaa, että kansallisen väkivallan vähentämisohjelman mukaisia toimia jatketaan ja väkivallan vähentämistä tehostetaan uusilla toimilla.

Tunnista, tunnusta ja toimi
Järvenpään väkivallan vähentämisen pilottihanke päättyi, mutta työ väkivallan vähentämiseksi jatkuu.

Pohjoismaisessa hankkeessa pureuduttiin väkivaltaan

Naisiin kohdistuvan henkirikollisuuden piirteitä
Peruspiirteiltään naisiin kohdistuva henkirikollisuus osin eroaa huomattavasti miehiin kohdistuvasta ja osin on hyvin samankaltaista. Perustavin ero on lähisuhde- ja erityisesti parisuhdeväkivallan keskeinen asema. Yhteistä on puolestaan kytkös alkoholin käyttöön ja sosiaaliseen huono-osaisuuteen.

Kotouttaminen ehkäisee ennalta perheväkivaltaa
Maahanmuuttajataustainen lapsi oireilee kuten muutkin perheväkivaltaa kohtaavat lapset. Mutta heillä saattaa olla suurempi kynnys puhua ongelmasta, kertoo lastensuojelutyön esimies Rina Reini-Laaksonen Tampereen ensi- ja turvakodista.

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuskäytäntö epäyhtenäinen
Rikosten törkeys vaihtelee huomattavasti tuomioistuimissa käsiteltävissä lapsen seksuaalisissa hyväksikäytöissä. Lievimmillään kysymys on seksuaalissävytteisistä vihjauksista tai tekstiviesteistä, törkeimmillään lapsi on voitu pakottaa väkivallalla sukupuoliyhteyteen useiden vuosien ajan.

Seksuaalirikollisten hoito
Artikkelissa esitellään käytettävissä olevia hoito- ja tukimuotoja uusimisriskin pienentämiseksi.

Optulalta katsaus perheväkivallasta
VÄKIVALTA JA MIEHET
Lapsiin kohdistuvassa väkivallassa epäiltynä usein toinen lapsi
Väkivaltaisen naisen on vaikea saada apua
Opettajiin kohdistuva häirintä ja väkivalta yleistä

Väkivalta on läsnä lasten arkipäivässä
Uuden kyselytutkimuksen mukaan lapset ja nuoret kokevat väkivaltaa useammin kuin aikuiset. Pojista runsaat 20 ja tytöistä noin 15 prosenttia ilmoitti joutuneensa pahoinpitelyn kohteeksi kuluneen vuoden aikana. Tyypillisesti väkivallan tekijänä on ikätoveri kotona tai koulussa; noin joka kymmenennessä tapauksessa on kyse aikuisen lapseen kohdistamasta väkivallasta.

Väkivallan keskittymät kartalle
Rikoksentorjuntaneuvoston valmistelemassa kansallisessa väkivallan vähentämisen ohjelmassa (2006–2008) haluttiin ottaa väkivallan torjunta osaksi paikallista turvallisuussuunnittelua. Suunnittelussa tarvitaan täsmällistä tietoa siitä, missä ja milloin väkivaltaa ilmenee. Siksi ohjelmassa ehdotettiin, että poliisin RIKI-järjestelmästä tulostetaan maanlaajuisesti väkivallan keskittymät. Väkivallan keskittymien kartoitusta on nyt kokeiltu Oulun läänissä.

Persoonallisuuspiirteet ennustavat väkivaltarikollisten uusimista
Uusi tutkimus osoittaa persoonallisuuspiirteiden yhteyden väkivaltarikollisten riskiin syyllistyä uusiin rikoksiin. Tutkimus myös tuotti uusia työkaluja rikostentekijöiden yksilötason arviointityöhön.

Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy valokeilassa
Nuorten katuväkivaltaa ehkäisisi välittämisen kulttuuri
Uusi kirja nuorisoväkivallasta

Perheen sisäisiä lähestymiskieltoja vähän, ongelmat suuria
Perheen sisäisellä lähestymiskiellolla puututaan usein vakavaksi kärjistyneeseen lähisuhdeväkivaltaan. Valmistelun lähtökohdissa ja toimeenpanossa on puutteita, minkä vuoksi kiellosta aiheutuu haitallisia sivuvaikutuksia.

CEOP ehkäisee lasten seksuaalista hyväksikäyttöä monin keinoin
Pohjoismaat yhdessä lapsipornoa vastaan

Väkivaltarikollisuuden sukupolvien välinen siirtyminen
Vakavia väkivaltarikoksia tehneiden henkilöiden lapset ovat väkivaltarikollisuuden ja rikollisuuden riskiryhmä. Tunnistamalla korkean riskin lapsiryhmiä voidaan kehittää spesifisempiä ennaltaehkäisyohjelmia ja aloittaa tukitoimet riittävän aikaisin, jotta ne vaikuttavat useisiin varhaisiin riskitekijöihin.

Väkivallan uhrin asemaan huomiota Pohjoismaissa
Helsingissä pidettiin maaliskuussa pohjoismainen uhrikonferenssi teemalla Väkivallan uhrit – meidän vastuumme. Ohjelmassa keskityttiin lapsiin, vanhuksiin ja muihin väkivallan uhreihin, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Lisäksi painopisteenä oli väkivalta ja terveys sekä vähemmistöryhmien kohtaama väkivalta. Konferenssiin osallistui parisataa tutkijaa ja uhriasioiden parissa työskentelevää ammattilaista.

Euroopan rikoksentorjuntaverkosto käsitteli kotiväkivaltaa
EU:n rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) hyvien käytäntöjen konferenssin teemana oli kotiväkivallan torjunta. Konferenssin yhteydessä ratkaistuun Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun osallistui 15 maata. Sen voitti Malmön naisrauhahanke.

Älä lyö lasta -kampanja muutti asenteita
Älä lyö lasta -kampanja valittiin Suomen edustajaksi EU:n rikoksentorjuntakilpailuun, jonka teemana vuonna 2007 oli kotiväkivallan ehkäisy. Kyselyiden mukaan kampanja muutti asenteita ja toi uutta tietoa väkivaltaan suhtautumisesta.

Yritykset houkutella lapsia seksikontakteihin yleisiä netissä
Tuoreen ruotsalaisen selvityksen mukaan lapsiin ja nuoriin otetaan netissä runsaasti yhteyttä seksuaalisessa tarkoituksessa. Useimmat lapset ja nuoret osaavat suojautua aikuiseksi epäilemänsä ehdotuksilta. Ns. grooming-ilmiön torjumisessa on tärkeää kouluttaa lapsia ja vanhempia turvalliseen netin käyttöön, toimia yhteistyössä nuorten nettipalvelujen tuottajien kanssa sekä kehittää lainsäädäntöä ja poliisin toimintaa.

Nuorten henkirikollisuus on Suomessa harvinaista
Nuorten henkirikollisuus on Suomessa harvinaista sekä kansainvälisesti että historiallisesti. Henkirikollisuuden asukaslukuun suhteutettu kokonaistaso on meillä tunnetusti huomattavasti korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa tai läntisessä Euroopassa, mutta nuorten rikollisuudessa tätä eroa ei esiinny.

”Varmistunut insestidiagnoosi”
Oikeusistuimet luottavat ratkaisuissaan usein lääkärin diagnooseihin. Sairauksissa ja vammoissa lääkärit ovatkin kiistattomia asiantuntijoita. Seksuaalisen hyväksikäytön tai insestin kohteeksi joutuminen ei kuitenkaan ole sairaus vaan tapahtuma. Virheellinen käsitys hyväksikäyttödiagnoosin statuksesta tautiluokituksessa ja sen merkityksestä oikeudenkäynnissä voi aiheuttaa oikeusturvaongelmia. Voidaanko ihminen tuomita diagnoosin perusteella?

Kansallinen uhritutkimus: Väkivaltaa kokeneiden määrä laskenut vuoden 2003 jälkeen
Noin yksi kymmenestä suomalaisesta on vuoden aikana kokenut väkivaltaa tai uhkailua. Noin kaksi prosenttia on saanut väkivallasta fyysisen vamman. Nämä tiedot käyvät ilmi vuoden 2006 kansallisesta uhritutkimuksesta. Vastaava tutkimus on toistettu kuudesti vuoden 1980 jälkeen ja muodostaa tärkeimmän kokonaisrikollisuutta koskevan tietolähteen maassamme.

Usko, toivo, hakkaus -tutkimuksen tiedot päivitetty
Vuonna 2005 tehdyn kyselyn mukaan naisten aikuisiällä kokema väkivalta on hieman lisääntynyt. Väkivallan rakenteessa on tapahtunut muutos siten, että väkivaltaa parisuhteessa oli hieman aikaisempaa vähemmän. Sen sijaan naisten kokema väkivalta ja uhkailu parisuhteen ulkopuolella ovat yleistyneet.

Alkoholipoliittiset ratkaisut 2004 ja väkivaltarikollisuus
Vuoden 2004 alkoholipoliittiset ratkaisut ja alkoholin kulutuksen kasvu eivät vaikuttaneet mm. väkivaltarikollisuuteen aivan kuten ennustettiin.

LAPSET VÄKIVALLAN UHREINA

Älkäämme lyökö lapsia – historiallinen asennemuutos etenee
1970-luvulla alkanut yhteiskunnallinen keskustelu johti lainmuutokseen ja ruumiillisen kurituksen yksiselitteiseen kieltämiseen 1984. Neljännesvuosisadan aikana on tapahtunut merkittävä historiallinen muutos suhtautumisessa lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Prosessi on kuitenkin vielä puolitiessään.

Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta näkyväksi
Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteitä ovat, että se on saattanut jatkua jopa vuosikymmeniä, pahoinpitelijöiden kirjo on laajempi ja se voi liittyä vanhetessa tuleviin sairauksiin. Suomessa järjestettiin kesällä Kätketyt äänet -kampanja iäkkäisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Yhteen rikostyyppiin erikoistumista ei havaittu
Tuhopolttajien, raiskaajien ja lähestymiskieltoon määrättyjen henkilöiden uusintarikollisuutta on nyt tutkittu rikostutkinnallisen lähestymistavan avulla. Eri rikostyypeille löydettiin niille ominaisia piirteitä suhteessa rikosten uusimiseen. Rikoksenuusijat syyllistyivät useisiin erityyppisiin rikoksiin.

Pedofiilirinki saatanaa palvomassa?
Pedofiliaksi ja insestiksi luokitellaan julkisuudessa sekalaisia ilmiöitä.

Nuorten puhetta väkivallasta
Nuoret liittivät väkivallan elämäänsä niin kotona, koulussa, kaduilla kuin laitoksissa, ja moni koulukodissa haastateltu toi esiin omia kokemuksiaan väkivallasta. Väkivallalla oli nuorten sosiaalisissa ympäristöissä monia sallittuina pidettyjä tehtäviä, joista he olivat keskenään yllättävänkin yksimielisiä.

Islannissa malli lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämiseen
“Barnahuset” on islantilainen malli, jolla autetaan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneita lapsia ja nuoria selviytymään tuskallisesta tapahtumasta sekä siihen liittyvästä oikeusprosessista. Sekä hoitoon että oikeusjuttuun liittyvät tutkimukset ja selvitykset tehdään saman katon alla. Uusi lähestymistapa on nostanut selvitysten laatua, ja lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa nostetaan aiempaa selvästi enemmän syytteitä. Lisäksi lapset ja heidän vanhempansa saavat viipymättä kontaktin mm. tarvittaviin hoitotahoihin.

PISARA VERESSÄ
PAREMPAA TIETOA VÄKIVALLASTA HALVALLA

Harva raiskausrikos etenee tuomioistuimeen
Alle 10 prosenttia raiskausta koskevista ilmoituksista johtaa syytteen nostamiseen. Tuoreessa tutkimuksessa on etsitty syitä sille, miksi vain harvaa raiskausrikosta on käsitelty tuomioistuimessa.

Väkivallan puristuksessa
Kyselytutkimukset ja kvalitatiivisin haastatteluihin perustuvat tutkimukset rakentavat molemmat omanlaisiaan mielikuvia parisuhteessa tapahtuvasta naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tässä pohditaan, löytyykö kyselytutkimuksen aineistosta yhtäläisyyksiä muiden tutkimusten tuottamaan kuvaan parisuhdeväkivallasta.

Saksalaiset miehet kärsivät väkivallasta parisuhteessaan?
Vaikka Suomi on ollut Euroopassa rikosuhritutkimuksen pioneerimaita, Suomessa ei ole selvitetty erillisellä tutkimuksella miehiin kohdistunutta väkivaltaa. Saksassa on tehty aiheesta pilottitutkimus.

Suomen ja Irlannin henkirikollisuuden vertailua
Suomen henkirikollisuus lähes kolmella vuosittain kuolleella 100 000 asukasta kohti on ollut EU:n runsainta ennen äskettäistä laajentumista. Irlanti puolestaan on alle yhden kuolleen keskimääräisellä vuotuisella suhdeluvulla ollut yksi maailman alhaisimman henkirikollisuuden maista.

Perhetyyppi yhteydessä nuorten väkivaltakokemuksiin
Tutkimustieto viittaa siihen, että lapset, jotka eivät asu molempien vanhempiensa kanssa, varastelevat, tappelevat ja rötöstelevät sekä joutuvat rikosten uhreiksi keskimäärin enemmän kuin ydinperheiden kasvatit. Mutta missä määrin nuorten väkivaltaiset uhrikokemukset riippuvat perheen piirteistä?

VÄKIVALLAN TORJUNTA

Naisten työpaikalla kokema väkivalta lisääntyy
Suomalaisten kokema fyysiseen vammaan johtava väkivalta on vuodesta 1997 lisääntynyt. Vuoden 2003 kansallisen uhritutkimuksen ennakkotietojen mukaan kasvu keskittyy naisten työpaikalla kokemaan väkivaltaan. Väkivallan poliisille ilmoittaminen ei ole enää yleistynyt. Samanaikaisesti huolestuneisuus rikoksen kohteeksi joutumisesta on laskenut.

Voidaanko tilannetorjunnan keinoin ehkäistä henkirikoksia?
Henkirikollisuuden ongelmaryhmä, ongelma-alueet ja rikosten tyyppimuodot tiedetään, joten henkirikollisuuden tilannepohjainen ehkäisy olisi varmaan jossain määrin mahdollista Suomessakin.

Pahoinpidellyn potilaan tutkimukseen uusi työväline
Helsingissä Malmin sairaalan päivystyspoliklinikka ja Malmin poliisi ovat aloittaneet käytännön, jolla pyritään parantamaan pahoinpitelyn uhrin oikeusturvaa ja viranomaisten yhteistyötä.

Väkivaltarikollisuuden ehkäisy kaupungeissa
Suomen suurilta kaupungeilta kyseltiin paikallisesta väkivaltarikollisuudesta ja miten sitä on yritetty ehkäistä. Vastausten mukaan jo tällä hetkellä tehdään paljon työtä eri tyyppisen väkivallan vähentämiseksi ja varsin innovatiivisiakin vähentämiskeinoja on keksitty – mutta paljon on vielä tehtävääkin. Yhteistyö on ehkäisytoimissa olennaista.

Miesten ja naisten uhrikokemukset erilaisia
Fyysisen väkivallan kokemukset ovat uhritutkimusten mukaan vähentyneet vuodesta 1980. Miehet ja naiset kokevat väkivaltaa erilaisissa tilanteissa. Miehille on tyypillistä tuntemattoman tekemä väkivalta ja muu satunnainen väkivalta. Naisille väkivaltaa puolestaan tekevät heidän tuntemansa miehet.

Turistit turvassa Helsingissä?
Helsingissä poliisin tietoon tuli vuoden 2001 touko-syyskuussa noin 450 ulkomaan kansalaisiin kohdistunutta rikosta. Kaksi kolmannesta oli varkausrikoksia. Tyypillisen matkailijan riski joutua Helsingissä väkivallan kohteeksi on pieni.

Nuorten kokema väkivallan uhka lisääntynyt
Kun julkisuudessa puhutaan nuorisosta ja rikollisuudesta, huomion kohteena ovat yleensä nuorten tekemät rikokset. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että nuoret ovat usein myös rikosten uhreja.

VAARALLISIA SUHTEITA

Perheväkivalta ei ole yksityisasia
Espoossa perheväkivaltaan puututaan entistä tiukemmin. Parisuhdeväkivallasta nostetaan pääsääntöisesti syyte, vaikka asianomistaja pyytäisikin siitä luopumista. Syyttämättä jättäminen tulee kysymykseen lähinnä lievissä tapauksissa. Olennaista on myös, että rikoksentekijälle tarjotaan mahdollisuus osallistua väkivallan katkaisuohjelmaan.

Katkaisuohjelmalla kiinni väkivallan kierteeseen

Sovittelu yksi keino perheväkivaltajutuissa
Vantaalla kehitetään perheväkivallan rikossovittelua. Se onnistuu sovittelija Matti Karttusen mukaan hyvin, kun osapuolten vapaaehtoisuus on varmistettu. Mahdollisuudet ovat silti aina rajalliset.

Sovittelun asemaa perheväkivaltatyössä selvitetään

Lähestymiskiellon käyttö
Lähestymiskiellon hakijoista 87 prosenttia on naisia ja kieltoon haetuista 90 prosenttia miehiä. Sukupuolijakauma vahvistaa, että lähestymiskieltoa hakevat pääasiassa naiset väkivaltaista miestä vastaan.

Raiskaus – tuttu vai tuntematon uhka?
Tilastokeskuksen ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus murentaa kuvaa raiskaajan tuntemattomuudesta, sillä jo poliisin tietoonkin tulleissa tapauksissa tuntemattomien tekemät raiskaukset ovat selvä vähemmistö.

Kansi 2/2009