• suomeksi
Uhrit, uhritutkimukset, rikoksen pelkoTekstiversio
  • Rikosuutisoinnin muutokset
    Rikoksista ja eritoten väkivallasta uutisointi on lisääntynyt merkittävästi Suomessa kahdenkymmenen vuoden aikana. Myös rikosuutisten sisältöpainotukset ja uutisoinnin tavat ovat muuttuneet. Yksittäistä rikostapausta seurataan nyt aikaisempaa pidempään ja huomio on alkanut kohdistua yhä enemmän rikosten uhreihin.
  • Rikosuhrikokemukset kasautuvat
    Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan uusiutuvan uhriksi joutumisen ehkäisyn mahdollisuuksia. Jos uudelleen rikoksen uhriksi joutuminen onnistuttaisiin estämään, rikokset vähenisivät olennaisesti. Koeteltuja menetelmiä tähän on vielä vähän, mutta joitakin hyviä hankkeita löytyy.
  • Oikeudenmukainen kohtelu on tärkeää rikosten uhreille
    Tuoreen tutkimuksen mukaan rikoksen uhreille tarkoitetuista tukipalveluista haetaan yleensä apua vakavien kokemusten jälkeen. Suuri osa yhteyttä ottaneista on kokenut väkivaltaa.
  • Henkirikosten uhrien omaisille lisää tukea
  • Työperäisen ihmiskaupan piirteitä esiintyy Suomessa
    Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapausten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina. Työperäisestä ihmiskaupasta ei ole kuitenkaan toistaiseksi annettu tuomioita, vaikka eri toimijoiden tietoon tulee kymmeniä epäilyttäviä tapauksia vuosittain. Tämä on vain jäävuoren huippu, sillä tunnistamisessa on ongelmia. Tutkimus osoittaa, että ulkomaalaiset työntekijät ovat Suomessa kohdanneet monenlaisia hyväksikäytön muotoja. Pahimmillaan hyväksikäyttö on työperäistä ihmiskauppaa.
  • Suomalaisten miesten kokema väkivalta
    Runsas puolet suomalaisista miehistä on kokenut joskus 15 vuotta täytettyään fyysistä väkivaltaa, väkivallalla uhkailua tai seksuaalista väkivaltaa. Väkivalta oli usein tuntemattoman tekemää. Nykyisen kumppaninsa tekemää parisuhdeväkivaltaa oli kokenut 16 prosenttia parisuhteessa olevista miehistä.
  • Lapsi huomioon rikosprosessissa
  • Väkivaltaa kokeneiden määrä ennallaan 2000-luvulla
    Noin 12 prosenttia suomalaisista on vuoden aikana kokenut väkivaltaa tai uhkailua. Kuusi prosenttia on joutunut fyysisen väkivallan uhriksi ja kaksi prosenttia on saanut väkivallasta fyysisen vamman. Nämä tiedot käyvät ilmi vuoden 2009 kansallisesta uhritutkimuksesta. Vastaava tutkimus on toistettu seitsemästi vuoden 1980 jälkeen ja muodostaa tärkeimmän kokonaisrikollisuutta koskevan tietolähteen maassamme.
  • Poliisin turvallisuustutkimuksessa ei suuria muutoksia
  • VÄKIVALTA JA MIEHET
  • Väkivalta on läsnä lasten arkipäivässä
    Uuden kyselytutkimuksen mukaan lapset ja nuoret kokevat väkivaltaa useammin kuin aikuiset. Pojista runsaat 20 ja tytöistä noin 15 prosenttia ilmoitti joutuneensa pahoinpitelyn kohteeksi kuluneen vuoden aikana. Tyypillisesti väkivallan tekijänä on ikätoveri kotona tai koulussa; noin joka kymmenennessä tapauksessa on kyse aikuisen lapseen kohdistamasta väkivallasta.
  • Varkaudet vähenevät
    Tuore tutkimus osoittaa, että varkausrikosten väheneminen on jatkunut. Varkauden kohteeksi joutumisen riski vaihtelee iän, tulojen, asuinalueen ja asumismuodon mukaan. Rikospelot ovat vähentyneet.
  • Väkivallan uhrin asemaan huomiota Pohjoismaissa
    Helsingissä pidettiin maaliskuussa pohjoismainen uhrikonferenssi teemalla Väkivallan uhrit – meidän vastuumme. Ohjelmassa keskityttiin lapsiin, vanhuksiin ja muihin väkivallan uhreihin, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Lisäksi painopisteenä oli väkivalta ja terveys sekä vähemmistöryhmien kohtaama väkivalta. Konferenssiin osallistui parisataa tutkijaa ja uhriasioiden parissa työskentelevää ammattilaista.
  • Alustavia tietoja lapsiuhrikyselystä
    Väkivaltakokemukset yleisiä lapsilla ja nuorilla
  • Kriminaalipolitiikka ja rikollisuus Eurobarometreilla mitaten
    Eurobarometri on EU:n komission väline seurata jäsenmaiden kansalaisten mielipiteitä unionista ja elämästä yleensä. Mielipiteiden ja asenteiden ohella siinä kysellään väestön kokemuksista. Kerron esimerkein, millaista kriminaalipoliittista tietoa Eurobarometri on tuottanut. Lähinnä vertaan Suomea kulloiseenkin EU:n jäsenmaiden keskiarvoon tai toisiin Pohjoismaihin.
  • TODISTAJAT JA UHRIT OIKEUSVALTIOSSA
  • TYLSÄÄ TUTKIMUSTA
  • Rikosuhrityössä riittää haasteita
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Petra Kjällman. Hän nostaa tämän hetken suurimmaksi haasteeksi muuttuvan toimintaympäristön. Eniten hän on huolissaan yhteiskunnan arvojen muutoksesta, mikä heijastuu monin tavoin kolmannen sektorin työhön. Paljon rikoksen uhrin ja todistajan asemaa pystyttäisiin silti parantamaan pienillä käytäntöjen muutoksilla.
  • Kansallinen uhritutkimus: Väkivaltaa kokeneiden määrä laskenut vuoden 2003 jälkeen
    Noin yksi kymmenestä suomalaisesta on vuoden aikana kokenut väkivaltaa tai uhkailua. Noin kaksi prosenttia on saanut väkivallasta fyysisen vamman. Nämä tiedot käyvät ilmi vuoden 2006 kansallisesta uhritutkimuksesta. Vastaava tutkimus on toistettu kuudesti vuoden 1980 jälkeen ja muodostaa tärkeimmän kokonaisrikollisuutta koskevan tietolähteen maassamme.
  • Rikollisuus vaihtelee EU-maissa
    Vuoden 2005 kansainvälisen rikosuhritutkimuksen (EU-ICS) tulokset julkistettiin vihdoin helmikuussa Brysselissä. Tutkimuksen yleistulos näyttää olevan, että kotitalouksiin ja niiden jäseniin kohdistuvat rikokset ovat vähentyneet.
  • Usko, toivo, hakkaus -tutkimuksen tiedot päivitetty
    Vuonna 2005 tehdyn kyselyn mukaan naisten aikuisiällä kokema väkivalta on hieman lisääntynyt. Väkivallan rakenteessa on tapahtunut muutos siten, että väkivaltaa parisuhteessa oli hieman aikaisempaa vähemmän. Sen sijaan naisten kokema väkivalta ja uhkailu parisuhteen ulkopuolella ovat yleistyneet.
  • TYYTYVÄISET UHRIT
  • Suuret erot turvattomuuden tunteessa Helsingin eri alueilla
    Helsingissä turvattomuutta asuinalueellaan koki vähimmillään 6 ja enimmillään 35 prosenttia alueen asukkaista. Helsinkiläiset eivät kokeneet turvattomuutta yleisemmin kuin muiden suurten suomalaisten kaupunkien asukkaat.
  • Rikosten uhrien poliisilta saamaa palvelua selvitettiin myös
    Asiakasnäkökulmasta on tullut yksi poliisin toiminnan hallinnollisista arviointikriteereistä. Hyvä yleisösuhde on lisäksi edellytys sille, että rikokset ilmoitetaan poliisille ja että poliisi saa yleisöltä rikosten selvittämiseen tarvittavia vihjeitä.
  • PISARA VERESSÄ
  • Väkivallan puristuksessa
    Kyselytutkimukset ja kvalitatiivisin haastatteluihin perustuvat tutkimukset rakentavat molemmat omanlaisiaan mielikuvia parisuhteessa tapahtuvasta naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tässä pohditaan, löytyykö kyselytutkimuksen aineistosta yhtäläisyyksiä muiden tutkimusten tuottamaan kuvaan parisuhdeväkivallasta.
  • Saksalaiset miehet kärsivät väkivallasta parisuhteessaan?
    Vaikka Suomi on ollut Euroopassa rikosuhritutkimuksen pioneerimaita, Suomessa ei ole selvitetty erillisellä tutkimuksella miehiin kohdistunutta väkivaltaa. Saksassa on tehty aiheesta pilottitutkimus.
  • Epäjärjestys ruokkii rikollisuutta myös Suomessa?
    Naisyrittäjien rikoskokemuksia on selvitetty kyselyllä. Tutkimuksen päätuloksena voidaan pitää havaintoa, että lähiympäristön epäjärjestyksellä on vahva yhteys rikosten esiintymiseen: mitä enemmän yritys raportoi erilaisia häiriökäyttäytymisen muotoja naapurustossaan, sitä todennäköisemmin se oli joutunut erilaisten rikosten kohteeksi.
  • Perhetyyppi yhteydessä nuorten väkivaltakokemuksiin
    Tutkimustieto viittaa siihen, että lapset, jotka eivät asu molempien vanhempiensa kanssa, varastelevat, tappelevat ja rötöstelevät sekä joutuvat rikosten uhreiksi keskimäärin enemmän kuin ydinperheiden kasvatit. Mutta missä määrin nuorten väkivaltaiset uhrikokemukset riippuvat perheen piirteistä?
  • Naisten työpaikalla kokema väkivalta lisääntyy
    Suomalaisten kokema fyysiseen vammaan johtava väkivalta on vuodesta 1997 lisääntynyt. Vuoden 2003 kansallisen uhritutkimuksen ennakkotietojen mukaan kasvu keskittyy naisten työpaikalla kokemaan väkivaltaan. Väkivallan poliisille ilmoittaminen ei ole enää yleistynyt. Samanaikaisesti huolestuneisuus rikoksen kohteeksi joutumisesta on laskenut.
  • Joka kuudes Helsingin 15-vuotias koki väkivaltaa vuonna 2002
    Nuoret esiintyvät julkisuudessa ja yleisessä keskustelussa usein rikosten tekijöinä. He ovat kuitenkin usein myös rikosten uhreja.
  • Rikosilmoituksen teon ja tutkinnan kompastuskiviä
    Rikosilmoitusten vastaanoton ja esitutkinnan ongelmat uhrin kannalta liittyvät hyvään tahtoon eli asenteisiin, tiedottamiseen ja ihmissuhdetaitoihin uhrin kohtaamisessa. ”Kivenä kengässä” ovat lisäksi poliisin resurssit.
  • Väkivallan pelko Suomessa edelleen EU:n pohjalukemissa
    Katuväkivallan pelon tai siitä johtuvan turvattomuuden tunteen osoittimet näyttävät kasvavia lukemia sekä kansallisissa rikosuhritutkimuksissa 1988–1997 että Kansainvälisessä rikosuhritutkimuksessa 1992–2000. Samalla on havaittu, että Suomen luvut ovat edelleen olennaisesti alempia kuin muissa läntisen Euroopan maissa. Uusin Eurobarometri vahvistaa aiempia tuloksia.
  • Rikoksen uhreille tukea ja tietoa
    Rikosuhripäivystys tarjoaa henkistä tukea, oikeudellista neuvontaa ja käytännön apua. Palvelut on suunnattu kaikenlaisten rikosten uhreille, tosin suurin osa asiakkaista on joutunut väkivallan kohteeksi.
  • Miesten ja naisten uhrikokemukset erilaisia
    Fyysisen väkivallan kokemukset ovat uhritutkimusten mukaan vähentyneet vuodesta 1980. Miehet ja naiset kokevat väkivaltaa erilaisissa tilanteissa. Miehille on tyypillistä tuntemattoman tekemä väkivalta ja muu satunnainen väkivalta. Naisille väkivaltaa puolestaan tekevät heidän tuntemansa miehet.
  • Rikoksen pelko heijastuu ihmisten arkeen
    Samanaikaisesti kun ihmisten huolestuneisuus rikollisuudesta on lisääntynyt ja turvattomuuden tunne kasvanut, rikosten määrä on ennemmin laskenut tai pysynyt ennallaan. Rikoksen pelko ei olekaan vain rationaalinen riskiarvio vaan myös mielikuviin perustuva tunnetila.
  • Turistit turvassa Helsingissä?
    Helsingissä poliisin tietoon tuli vuoden 2001 touko-syyskuussa noin 450 ulkomaan kansalaisiin kohdistunutta rikosta. Kaksi kolmannesta oli varkausrikoksia. Tyypillisen matkailijan riski joutua Helsingissä väkivallan kohteeksi on pieni.
  • Nuorten kokema väkivallan uhka lisääntynyt
    Kun julkisuudessa puhutaan nuorisosta ja rikollisuudesta, huomion kohteena ovat yleensä nuorten tekemät rikokset. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että nuoret ovat usein myös rikosten uhreja.
Haku
Asiasanasto

Kansi 1/07

Tulosta sivu
Sivun alkuun