• suomeksi
Talousrikollisuus, yrityksiin kohdistuvat rikokset, yksityinen turva-alaTekstiversio
  • Syrjäytymisen ehkäisy kriminaalipolitiikan ytimessä
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.). Hän painottaa hyvän sosiaalipolitiikan olevan parasta kriminaalipolitiikkaa. Henriksson nostaa suomalaisen yhteiskunnan pahimmiksi rikollisuusongelmiksi vakavan väkivallan ja talousrikollisuuden.
  • Kauppa ja teollisuus rikosten kohteena
    Ensimmäisen Suomessa toteutetun yritysuhrikyselyn tulokset osoittavat, että vähittäiskaupan ja teollisuuden toimipaikkoihin kohdistuu monenlaista rikollisuutta, joka aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Kaupan toimipaikoista 69 prosenttia ja teollisuustoimipaikoista 26 prosenttia joutui vähintään yhden rikoksen kohteeksi vuoden aikana.
  • Alueelliset tekijät eivät selitä kaupan rikosriskiä
    Kaupan toimipaikan lähialueen sosiodemografiset tekijät, kuten alueen työttömyysaste tai nuorten määrä, eivät selitä kaupan joutumista rikosten kohteeksi. Sen sijaan lähistössä esiintyvällä häiriökäyttäytymisellä on voimakas yhteys kaupan rikoskokemuksiin.
  • Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva
    Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva tarjoaa ajankohtaista tietoa tiiviissä muodossa. Tilannekuva on osa viranomaisten ja elinkeinoelämän rikostorjuntayhteistyötä. Ammattimainen rikollisuus on nopealiikkeistä, joustavaa ja kansainvälistä. Siksi tiedon jakaminen viranomaisten ja elinkeinoelämän kesken on rikostorjunnassa elintärkeää.
  • Talousrikollisuus monipuolisen seurannan kohteena
    Suomessa on tasokasta tilastotietoa talousrikollisuuden yleiskehityksen seurantaa varten. Talousrikostutkinnan tilan analysointi edellyttää tilastotiedon lisäksi tarkempaa tietoa tutkintakäytännöistä. Poliisiammattikorkeakoululla seurataan talousrikollisuuden aluetta näiden molempien välineiden avulla.
  • Korruptiorikollisuuden sääntely ja seuranta murroksessa
    Suomalaisen korruptiotorjunnan kenttä on ollut rajussa murroksessa 1990-luvulta lähtien. Täten on tärkeää tarkastella korruption ydinaluetta eli lahjontaa sääntelevien instrumenttien viimeaikaista kehitystä sekä toimenpiteitä, joilla hankitaan lisää tietoa korruptiosta ilmiönä.
  • Uusi selvitysyksikkö tukee harmaan talouden torjuntaa
    Tämän vuoden alussa Verohallintoon perustettiin uusi toimija, Harmaan talouden selvitysyksikkö. Selvitysyksikön tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta.
  • Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö ei painotu tutkinnassa
    Keskusrikospoliisin yhteyteen perustettiin 2004 pimeän ulkomaisen työvoiman tutkintaan erikoistunut yksikkö (PUT). Työterveyslaitos selvitti yksikön toimintaa vuosina 2004–2008. Selvityksen mukaan yksikön tutkinta painottui rikoksiin, jossa uhrin asemassa oli verottaja tai muut yritykset eikä suinkaan ulkomaalainen työntekijä.
  • Uudet rikostyypit – vanhat vastaukset
    YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) täytti 30 vuotta. Kansainvälisessä juhlaseminaarissa lokakuussa Helsingissä käsiteltiin ihmiskauppaa, korruptiota ja talousrikollisuutta sekä rikollisuutta koskevan tiedon keruuta.
  • Ympäristörikokset yritysten toiminnassa
    Kuten suurin osa yksityisten ihmisten toiminnasta, aiheuttaa erilaisten yritystenkin toiminta haittaa ja vaaraa ympäristölle. Niin kauan kuin toiminnassa noudatetaan lakia, ei kysymyksessä ole kuitenkaan rikollinen menettely. Valitettavasti silloin tällöin tulee ilmi muunlaistakin menettelyä, kuten rakennusjätteiden laitonta hävittämistä, jätteiden laitonta varastointia, luvanvaraista toimintaa luvattomasti tai lupaehtojen vastaisesti tai sellaisia rakenteita ja toimintatapoja, jotka aiheuttavat tarpeettomia ympäristöriskejä.
  • Ympäristörikosten torjuntaan toivotaan yhteistä strategiaa
  • RIKOKSIA TALOUDESSA
  • Harmaata taloutta vastaan kampanja
  • Sakkovangit vähenivät, rikokset pysyivät ennallaan
    Sakon muuntorangaistusjärjestelmää uudistettiin vuosina 2007 ja 2008. Kohtuullisella varmuudella voidaan arvioida, että uudistuksilla ei ole ollut välittömiä vaikutuksia sakkorikosten tekemiseen. Kauppa ilmoittaa rikoksista herkemmin poliisille, mikä nostaa rikostilastoja.
  • Kauppa ja teollisuus rikosten kohteina
  • Kauppakeskusten rikosriskit hallintaan
    Kaupallisten keskusten turvallisuus ja kilpailukyky -hankkeessa merkittävämmiksi rikosriskeiksi havaittiin uhkaavasti tai sekavasti käyttäytyvät asiakkaat ja ylipäänsä kaupan henkilökunnan uhkailu sekä myymälävarkaudet. Haastattelututkimusten perusteella vakavat turvallisuusuhkat ovat harvinaisia. Turvallisuuden hallinnan keinoista tärkeimmiksi osoittautuivat ennakointi, ohjeistus, vartiointi ja koulutus.
  • Yritysrikollisuuden tilannekuva: omaisuusrikokset kasvussa
  • Yritysten rikoksentorjunta lähtee verkostoitumisesta
    Rikollisuus aiheuttaa henkilövahinkoja, heikentää henkilöstön turvallisuutta ja aiheuttaa yrityksille kustannuksia. EK:n yritysturvallisuustoimiston päällikkö Kalevi Tiihonen kertoo, että yritysten rikoksentorjunta perustuu toimialalle tyypillisten ilmiöiden seurantaan ja niihin vastaamiseen.
  • Harmaa talous rakennusalan suurin rikosuhka
    Tuoreimmassa yritysrikollisuuden tilannekuvassa harmaan talouden arvioidaan aiheuttavan kaikkiaan 400–500 miljoonan euron vuotuiset vahingot rakennusalalla. Talousrikollisuus ja erityisesti rakennusalan harmaa talous on yhä enemmän ammattimaisen tai järjestäytyneen rikollisuuden kontrolloimaa aliurakointitoimintaa, johon liittyy tulojen salausta, pimeän ulkomaisen työvoiman käyttöä ja pimeiden palkkojen maksua, kuittikauppaa ja tilauspetoksia.
  • Rakennusalan talousrikolliset
    Artikkelissa tarkastellaan poliisin rekisteritietojen avulla rakennusalan talousrikoksista epäiltyjen henkilöiden ominaispiirteitä, kansainvälisiä kytkentöjä ja ammattinimikkeitä.
  • Onko talousrikosten tutkinta kannattavaa?
    Rikollisuuden kustannukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: rikoksilta suojautumisen, rikollisuuden seurausten ja rikosoikeusjärjestelmän kustannukset. Samanlaisia kustannuseriä syntyy myös talousrikollisuuden alueella. Tässä artikkelissa tarkastellaan talousrikosten torjunnasta ja tutkinnasta poliisille aiheutuvia välittömiä kustannuksia. Nouseeko niiden määrä suuremmaksi kuin tutkinnassa takaisin saadun omaisuuden arvo?
  • Itärajan korruptiosta mittavat kulut suomalaisille
    Suomen ja Venäjän rajalla tunnettua korruption ongelmaa on kuvattu uudessa tutkimuksessa. Siinä ilmeni, että etenkin suomalaiset kuljetusyritykset kärsivät rankasta ja systemaattisesta rahastuksesta.
  • Rakennusalan käännetyn arvonlisäjärjestelmän etuja ja haittoja
    Käännetyn arvonlisäverojärjestelmän avulla voidaan ehkäistä arvonlisäveron kiertoa eli estää tilanteet, joissa aliurakoitsijan maksamatta jääneet arvonlisäverot hyväksytään pääurakoitsijalle vähennyskelpoisiksi. Tämä järjestelmä on käytössä Ruotsissa, Saksassa, Alankomaissa ja Itävallassa. Suomeenkin se on todennäköisesti tulossa. Mitä etuja ja haittoja tähän järjestelmään liittyy ja miten se tehoaisi rakennusalan harmaaseen talouteen?
  • Talousrikokset etenevät rikosprosessissa hitaasti
  • Maksukorttirikollisuuden riskejä voidaan pienentää
  • Kartellistit – petosmiehiä valtakunnan erikoisessa suojeluksessa?
    Artikkelissa käsitellään kilpailunrikkomuksia ja arvioidaan Kilpailulaki 2010 -työryhmän edotuksia.
  • Talousrikostorjunnan viranomaisyhteistyössä kehitettävää
  • Yksityiset turvapalvelut yhä näkyvämmin osa arkea
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Securitas Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Mikkonen. Yksityinen turvallisuusala on kasvanut jatkuvasti viime vuosikymmeninä ja myös sen rooli on muuttunut. Mikkonen näkee yksityisen turvallisuusalan roolin yhteiskunnassa kuitenkin selkeäksi ja viranomaistoimintaa tukevaksi.
  • Vartioimisliikkeet julkisen vallan rinnalla – uhka vai mahdollisuus
    Yksityisten turvallisuuspalvelujen yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut. Vartija on muuttunut perinteisestä yöaikaan kiertävästä teollisuusvartijasta näkyväksi yksityisten ja yhteisöjen palvelijaksi. Kauppakeskuksissa ja keskustakortteleissa on huomattavasti todennäköisempää törmätä vartijaan kuin poliisiin.
  • Asenteet vakuutusrikollisuutta kohtaan ongelmallisia
    Vakuutusyhtiöihin kohdistuvat petosrikokset Suomessa aiheuttavat vuosittain jopa 200 miljoonan euron menetykset vakuutusyhtiöille ja sitä kautta menetyksiä myös vakuutuksenottajille. Sekä Suomessa että useissa muissa maissa on arvioitu, että 5–10 prosenttia vahinkovakuutuksen korvausmenosta on perusteetonta.
  • Epäjärjestys ruokkii rikollisuutta myös Suomessa?
    Naisyrittäjien rikoskokemuksia on selvitetty kyselyllä. Tutkimuksen päätuloksena voidaan pitää havaintoa, että lähiympäristön epäjärjestyksellä on vahva yhteys rikosten esiintymiseen: mitä enemmän yritys raportoi erilaisia häiriökäyttäytymisen muotoja naapurustossaan, sitä todennäköisemmin se oli joutunut erilaisten rikosten kohteeksi.
  • Yritysten tärkeä osallistua rikoksentorjuntaan
    Yrityksillä voi olla huomattava rooli sijaintipaikkakuntansa rikollisuustilanteessa.
Haku
Asiasanasto

Kansi3/02

Tulosta sivu
Sivun alkuun