• suomeksi
Rikosprosessi, tuomioistuimet, syyttäjät, asianajajatTekstiversio
  • Poliisille ja syyttäjille tulee ohjeet vihapuheen tulkintaan
  • Todistajansuojelussa punnittava monia näkökohtia
    Todistaminen on yleinen kansalaisvelvollisuus ja yhteiskunnan on taattava todistajan turvallisuus. Todistajien uhkailu ei ole poliisin tietoon tulleiden tapausten lukumäärän perusteella suuri ongelma, mutta sitä esiintyy Suomessakin. Kirjoituksessa esitellään lainsäädännön keinoja todistajien turvallisuudesta huolehtimiseen ja pohditaan todistajansuojelun kehittämisen mahdollisuuksia.
  • Ympäristörikokset yritysten toiminnassa
    Kuten suurin osa yksityisten ihmisten toiminnasta, aiheuttaa erilaisten yritystenkin toiminta haittaa ja vaaraa ympäristölle. Niin kauan kuin toiminnassa noudatetaan lakia, ei kysymyksessä ole kuitenkaan rikollinen menettely. Valitettavasti silloin tällöin tulee ilmi muunlaistakin menettelyä, kuten rakennusjätteiden laitonta hävittämistä, jätteiden laitonta varastointia, luvanvaraista toimintaa luvattomasti tai lupaehtojen vastaisesti tai sellaisia rakenteita ja toimintatapoja, jotka aiheuttavat tarpeettomia ympäristöriskejä.
  • Tulkattu oikeuskäsittely onnistuu yhteistyössä
    Oikeustulkkaus ei ole oikeudellisesta viestintätilanteesta irrallista, pelkästään kielitaidon varassa tapahtuvaa toimintaa vaan tapahtuu aina yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa. Kirjoitus käsittelee oikeustulkkauksen käytäntöjä, tilannetta ja kehittämistarpeita.
  • Poliisin ja syyttäjän yhteistyötä arvioitu
  • Olennaiset uudistukset puolustuksen näkökulmasta
    Uutta on, että esitutkintaa ei tehdä enää vain syyttäjän ja tuomioistuimen tarpeisiin. Useilla uudistuksilla pyritään parantamaan kuulusteltava, erityisesti asianomistajan asemaa.
  • Hallinnolliset sanktiot rikosoikeuden vaihtoehtona
    Rikosoikeustieteessä eikä kriminaalipolitiikassakaan juuri keskustella hallinnollisista sanktioista rikosoikeudellisen sääntelyn vaihtoehtona. On tärkeää pohtia, millä tavalla 2010-luvulle tultaessa järkevää ja tarkoituksenmukaista rangaista.
  • Nuorten rikosasioiden käsittely uudistuu
    Nuorten rikosasioiden käsittely tarjoaa uusia ammatillisia haasteita sosiaalitoimen viranhaltijoille, sillä lainsäädäntö muuttui tämän vuoden alussa. Kirjoituksessa kuvataan sosiaalitoimen toimintamalleja nuorisoseuraamustyössä ja arvioidaan lainsäädännön muutosten vaikutusta sosiaalitoimen tehtäviin ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön.
  • Väkivallan arviointi huoltoriidoissa ongelmallista
    Oikeuteen viedyissä huoltoriidoissa tulee esiin väitteitä vanhempien tekemästä parisuhdeväkivallasta, väkivallasta lapsia kohtaan ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Viranomaisten tapa arvioida väkivaltaväitteitä suhteessa lapsen etuun näyttää asiakirja-aineiston valossa epäjärjestelmälliseltä. Vaikka väkivallasta olisi näyttöä, se ei myöskään välttämättä vaikuta oikeuden päätökseen lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta.
  • Resursseja tarvitaan oikeudenkäyntien nopeuttamiseen
  • Oikeudenmukainen kohtelu on tärkeää rikosten uhreille
    Tuoreen tutkimuksen mukaan rikoksen uhreille tarkoitetuista tukipalveluista haetaan yleensä apua vakavien kokemusten jälkeen. Suuri osa yhteyttä ottaneista on kokenut väkivaltaa.
  • Lapsi huomioon rikosprosessissa
  • Innovaatioita tarvitaan läpi linjan
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana uusi valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen. Hän näkee innovaatioille tilaa syyttäjätoiminnassa, vaikka kyse onkin oikeusvaltion perinteisestä ytimestä. Erityisesti hän toivoo ideoita syyttäjälaitoksen työprosessien järkeistämiseen ja enemmän vaihtoehtoja rikosprosessiin.
  • Ihmiskauppa tunnistettava rikosprosessissa paremmin
    Kansallinen ihmiskaupparaportoija pitää epätodennäköisenä, että ihmiskauppa olisi maassamme niin marginaalinen ilmiö kuin mitä esitutkintojen ja tuomioistuinratkaisujen lukumäärä antaisi olettaa. Kynnys ihmiskauppaa koskevien rangaistussäännösten soveltamiseen on noussut korkealle, eikä ihmiskauppaa tunnisteta.
  • Monia syyttäjiä ja tuomareita häiritty Suomessa ja Ruotsissa
    Tuomareihin ja syyttäjiin kohdistuvaa häirintää, uhkailua, väkivaltaa, lahjontaa ja vahingontekoja on selvitetty HEUNIn ja Ruotsin BRÅn tutkimuksessa. Yleisin epäasiallisen vaikuttamisen muoto oli erilainen häirintä – syyttäjistä yli viidennes oli joutunut sen kohteeksi. Viranomaisten perheenjäseniin teot kohdistuvat harvoin.
  • Oikeudenmukainen kohtelu luottamuksen perustana
    Suomessa tarvitaan uutta vertailukelpoista tietoa kansalaisten luottamuksesta rikosoikeusjärjestelmään. EUROJUSTIS-projekti ja tänä vuonna toteutettava European Social Survey tuottavat aiheeseen liittyviä mittareita. Näiden tutkimusten taustalla on ajatus siitä, että ihmisten luottamus rikosoikeusjärjestelmään perustuu pikemminkin oikeudenmukaiseen kohteluun kuin järjestelmän tehokkuuteen.
  • Kirjallinen rikosprosessi osoittautunut toimivaksi
  • Syyteoikeus sananvapausrikoksissa
    Tuore tutkimus suosittaa syyteoikeussääntelyn uudistamista.
  • Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli
    Tuoreessa oikeustieteellisessä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan huumeiden käyttäjien rikosoikeudellista kontrollia. Huumausainekontrolli eroaa merkittävällä tavalla muiden päihdyttävien aineiden kontrolloinnista, koska huumeisiin käytetään rikosoikeudellista sääntelyä. Suomessa kaikki huumeisiin liittyvä toiminta, myös käyttö ja vähäisen määrän hallussapito omaa käyttöä varten, on säädetty rangaistavaksi.
  • Talousrikokset etenevät rikosprosessissa hitaasti
  • Elinkautisvankien vapauttaminen hovioikeuden päätöksellä
    Elinkautisvangit ovat lokakuusta 2006 alkaen voineet hakea ehdonalaiseen vapauteen pääsyä Helsingin hovioikeudelta. Ehdonalaiseen vapauteen päästetyn elinkautisvangin koeaika ja jäännösrangaistus on kolme vuotta. Presidentillä on myös edelleen mahdollisuus vapauttaa elinkautisvanki armahtamalla. Tähän mennessä hovioikeus on vapauttanut 12 elinkautisvankia.
  • Aiheettomasti pidätettyjen ja vangittujen korvaukset
    Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa selvitettiin rikosepäilystä johtuneen ja aiheettomaksi osoittautuneen vapaudenmenetyksen korvauskäytäntöä. Suuria epäkohtia ei löytynyt. Vuosittain korvausta maksetaan noin 400 henkilölle yhteensä noin miljoona euroa.
  • Rikosoikeusjärjestelmän tietopohjaa parannettava
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo. Hänen mukaansa tarvitaan parempia tiedollisia välineitä havaita, tunnistaa ja paikantaa rikosoikeusjärjestelmän ongelmia.
  • Eurojustia kehitetään edelleen
    Eurooppalaista syyttäjäyksikköä Eurojustia koskevaa päätöstä ollaan tällä hetkellä uudistamassa. Uusi päätös selventää tilannetta ja yksikön roolia rikosoikeudellisessa yhteistyössä. Samalla se tehostaa Eurojustin kautta tapahtuvaa rikosoikeudellista yhteistyötä.
  • TODISTAJAT JA UHRIT OIKEUSVALTIOSSA
  • Rangaistuskäytäntö törkeissä huumausainerikoksissa
    Viranomaisten tietoon tulleiden törkeiden huumausainerikosten määrä kasvoi 1990 luvulla mutta on 2000-luvulla vähentynyt. Törkeistä huumausainerikoksista on tuomittu varsin pitkiä vankeusrangaistuksia. Kuitenkin vuosina 2002–2005 yli puolet käräjäoikeuksien tuomitsemista ehdottomista tuomioista oli pituudeltaan alle kolme vuotta.
  • Seuraamuskäytäntö kiristynyt huumausainerikoksissa
    Poliisin tietoon saamista huumausainerikoksista suurin osa on nykyisin käyttörikoksia. Vuonna 2005 poliisin tietoon tuli noin 14 400 huumausaine-rikosta, joista käyttörikoksia oli noin 9 200 (64 %). Huumeiden käyttäjien sakottaminen rangaistusmääräysmenettelyssä on yleistynyt, samalla kun käräjäoikeuksissa käsiteltävien huumausainerikosten määrä on vähentynyt.
  • Rikosprosessin kestoon kilpistyy moni asia
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana rikosasianajaja Riitta Leppiniemi. Hän pitää rikosprosessin suurimpana ongelmana sen pitkää kestoa. Haittoja siitä koituu niin rikoksen uhrille kuin siitä epäillyllekin. Lisäksi hänen mielestään oikeusprosessia pitäisi saada painotettua enemmän käräjäoikeuteen.
  • Oikeusviranomaisia uhkaillaan ja painostetaan
    Suomalaisiin oikeusviranomaisiin kohdistunutta epäasiallista vaikuttamista on selvitetty kahdessa tutkimuksessa: vuonna 1999 kysyttiin koko maan syyttäjiltä ja tuomareilta ja vuonna 2005 Helsingin rikospoliisin virkamiehiltä yrityksistä vaikuttaa heidän työhönsä lainvastaisilla tavoilla.
  • Harva raiskausrikos etenee tuomioistuimeen
    Alle 10 prosenttia raiskausta koskevista ilmoituksista johtaa syytteen nostamiseen. Tuoreessa tutkimuksessa on etsitty syitä sille, miksi vain harvaa raiskausrikosta on käsitelty tuomioistuimessa.
  • Rikosseuraamusalan kehittäminen tärkeää
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana rikosseuraamusalan neuvottelukunnan puheenjohtaja, Helsingin hovioikeuden presidentti Lauri Melander. Uusi neuvottelukunta pyrkii toimimaan sillanrakentajana rangaistusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmien välillä.
  • Rikosjuttujen peruutuksia voitaisiin ehkäistä
    Laissa on riittävän laaja ja joustava keinovalikoima pakoilevien vastaajien haastamiseksi ja oikeuteen saamiseksi sekä pääkäsittelyjen peruuntumisen ehkäisemiseksi. Jos niitä vain osattaisiin hyödyntää, saataisiin pääkäsittelyjen peruutusten määrä laskemaan tuntuvasti.
  • Rikosprosessi on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki
    Asianajajan näkökulmasta rikosprosessista löytyy yhä kipukohtia.
  • Yhdenvertaisuudesta pidettävä kiinni
    Kriminaalipoltiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki. Hän painottaa syyttäjän roolin muutosta rikosvastuun toteuttamisessa. Syyttäjän on oltava aktiivinen rikosilmoituksesta korkeimman oikeuden tuomioon saakka. Kriminaalipolitiikassa Kuusimäellä on huoli kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta.
  • Perheväkivalta ei ole yksityisasia
    Espoossa perheväkivaltaan puututaan entistä tiukemmin. Parisuhdeväkivallasta nostetaan pääsääntöisesti syyte, vaikka asianomistaja pyytäisikin siitä luopumista. Syyttämättä jättäminen tulee kysymykseen lähinnä lievissä tapauksissa. Olennaista on myös, että rikoksentekijälle tarjotaan mahdollisuus osallistua väkivallan katkaisuohjelmaan.
  • Lähestymiskiellon käyttö
    Lähestymiskiellon hakijoista 87 prosenttia on naisia ja kieltoon haetuista 90 prosenttia miehiä. Sukupuolijakauma vahvistaa, että lähestymiskieltoa hakevat pääasiassa naiset väkivaltaista miestä vastaan.
  • Käräjäoikeuskin voi olla luova kriminaalipolitiikan toteuttajana
    Kriminaalipoltiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Turun käräjäoikeuden laamanni Teuri Brunila. Hän näkee nykyisen kriminaalipolitiikan olevan kohtalaisen hyvää ja oikeaa, mutta haluaisi kuitenkin oikeudenkäynnin nopeuttamista ja uusia vaihtoehtoja nuorten rangaistuksiin.
  • Rikosprosessi nähtävä kokonaisuutena – keskipisteenä ihminen
    Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston osastopäällikön näkökulmassa painotetaan, että rikosprosessi olisi nähtävä kokonaisuutena – unohtamatta rangaistusten täytäntöönpanoa.
  • Korkein oikeus kriminaalipoliittisena vaikuttajana
    NÄKÖKULMA: Olavi Heinonen, Korkeimman oikeuden presidentti arvioi korkeimman oikeuden roolia kriminaalipolitiikassa.
Haku
Asiasanasto

Kansi2/03

Tulosta sivu
Sivun alkuun