• suomeksi
Rikoksentorjunta, hyvät käytännötTekstiversio
  • Vihapuheen ja viharikosten ehkäisy
    Vihapuheeseen puuttuminen ei ole tärkeää vain siksi, että se loukkaa kohteensa ihmisarvoa, vaan myös siksi, että se lisää väestöryhmien välisen väkivallan todennäköisyyttä. Parasta vihapuheen ja viharikosten ehkäisyä on väestöryhmien suhteita hiertävien ongelmien korjaaminen ja yhteisymmärryksen rakentaminen. Mutta puuttua pitää myös vihapuheeseen ja viharikoksiin.
  • Alueelliset tekijät eivät selitä kaupan rikosriskiä
    Kaupan toimipaikan lähialueen sosiodemografiset tekijät, kuten alueen työttömyysaste tai nuorten määrä, eivät selitä kaupan joutumista rikosten kohteeksi. Sen sijaan lähistössä esiintyvällä häiriökäyttäytymisellä on voimakas yhteys kaupan rikoskokemuksiin.
  • Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva
    Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva tarjoaa ajankohtaista tietoa tiiviissä muodossa. Tilannekuva on osa viranomaisten ja elinkeinoelämän rikostorjuntayhteistyötä. Ammattimainen rikollisuus on nopealiikkeistä, joustavaa ja kansainvälistä. Siksi tiedon jakaminen viranomaisten ja elinkeinoelämän kesken on rikostorjunnassa elintärkeää.
  • Ikääntyneiden riski joutua rikoksen uhriksi voi kasvaa
    Ikääntyneiden turvallisuustarpeisiin pitäisi alkaa kiinnittää enenevässä määrin huomiota myös rikosten ehkäisyn näkökulmasta. Tieto ikääntyneistä uhreista ja heidän kokemistaan rikoksista on kuitenkin puutteellista ja vaikeasti saatavilla. Tämän havaitsi rikoksentorjuntaneuvoston työryhmä, joka selvitti ikääntyneisiin kohdistuvia rikoksia ja niiden ehkäisyä.
  • Rikoksentorjunta vaatii kunnilta pitkäjänteistä työtä
  • Tilannetorjunta ja rationaalisen valinnan teorian järki
    Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään rikosten tilannetorjuntaa. Perinne on hakenut malleja mm. rationaalisen valinnan teoriasta. Tämän vuoksi on usein nähty, että tilannetorjunta toimisi korkeintaan sellaisten rikoksen ehkäisyssä, joissa tekijä pyrkii taloudelliseen tai vastaavaan hyötyyn. Monesti tilannetorjunta toimii kuitenkin, vaikka motiivi vaikuttaisi järjettömältä eikä rikoksesta tuntuisi olevan tekijälleen mitään hyötyä.
  • RTN:n johtoon Marita Ruohonen
  • Icehearts edusti Suomea ECPA-kilpailussa
  • Rikostilastojen lukeminen
    Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään loppukesällä syntynyttä keskustelua rikostilastoista. Keskustelu havainnollistaa hyvin tilastojen tulkinnan ongelmia.
  • Taiteen tekeminen estää monella tapaa nuorta syrjäytymästä
    Myrsky-toiminnan arviointitutkimus osoittaa, että nuorten omista lähtökohdista lähtevä ja taiteilijoiden ohjaama taiteen tekeminen vahvistaa nuorten hyvinvointia. Tutkimuksen mukaan taide lisää nuorten tyytyväisyyttä, elämäniloa sekä yhteisöllisiä valmiuksia ja taitoja. Taide myös vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallisuutta.
  • Ensimmäinen rikoksentorjuntakatsaus annettu
  • Rikosuhrikokemukset kasautuvat
    Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan uusiutuvan uhriksi joutumisen ehkäisyn mahdollisuuksia. Jos uudelleen rikoksen uhriksi joutuminen onnistuttaisiin estämään, rikokset vähenisivät olennaisesti. Koeteltuja menetelmiä tähän on vielä vähän, mutta joitakin hyviä hankkeita löytyy.
  • Rikoksentorjunta kannattaa
    Rikoksentorjunta-palstalla arvioidaan rikoksenehkäisyä sijoituskohteena. Sijoitus on pitkäaikainen ja kustannukset ja tuotot jakautuvat eri tahoille.
  • Puolan vanhushanke voitti ECPA-kilpailun 2010
  • Koulusurmaan johtavaa kehityskulkua voidaan muuttaa
  • ENNALTAEHKÄISYN RISKIT
  • Turvallisuutta ennaltaehkäisevällä työllä
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Hän pitää sisäisen turvallisuuden parantamisessa erityisen tärkeänä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja väkivaltalukujen kääntämistä laskuun, tarttumista kansainvälistymisen ja verkkomaailman mukanaan tuomiin uusiin ilmiöihin sekä panostamista syrjäytymisen ehkäisyyn, erityisesti maahanmuuttajien kotouttamiseen.
  • Porissa tehdään turvallisuuden eteen mallikasta työtä
    Porin maine rikostilastojen valossa ei ehkä ole mitä parhain, mutta kaupungissa on todella panostettu turvallisuustyöhön. Kaupungin turvallisuussuunnitelma vuosille 2009–2012 on hyvin laaja-alainen, ja turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet on siinä tarkkaan mietitty. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen arvioi turvallisuustyöhön panostamisen olevan kovien aikojen opetusten ansiota.
  • Lasta lyömätön Satakunta tavoitteena
    Lasta lyömätön Satakunta -hanke pyrkii vähentämään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa. Tarkoitus on oppia tunnistamaan väkivallan merkkejä ja puuttua tilanteeseen varhain. Olennaista on alueen viranomaisten verkostoituminen keskenään. Tärkeä työkalu on internetsivusto, jolle on koottu eri viranomaisten toimintaohjeita ja tietoa väkivallasta.
  • Riskin arviointia ja vaaran torjumista – lastensuojelun käytännöt huolen ilmapiirissä
    Lastensuojelun ytimen voi kiteyttää pyrkimykseksi suojella lapsen terveyttä ja kehitystä ja ehkäistä sitä vaarantavia tekijöitä. Näin ollen erilaisten uhkien arviointi ja vaarojen ehkäisy ovat aina olleet olennainen osa lastensuojelun sosiaalityötä. Uusi vuosituhat on kuitenkin tuonut lastensuojeluun uudenlaisia painotuksia. Puhe riskeistä, turvallisuudesta ja varhaisesta puuttumisesta on yleistynyt ja ohjaa lastensuojelutyön käytäntöjä ja politiikkaa.
  • Yhteisöllisyys, naapurivalvonta ja turvallisuus asuinalueilla
    Suomessa varsinainen naapurivalvontatoiminta ei ole käynnistynyt samalla lailla tai ainakaan samalla nimellä kuin muissa Pohjoismaissa. Yhteisöllisyyttä edistävää toimintaa on kyllä olemassa, mutta sen edelleen kehittäminen ja lisääminen on tarpeen. Muiden maiden malleista kannattaa ottaa oppia ja siirtää tänne hyviä toimintoja ja ideoita, ei niinkään terminologiaa.
  • Kaupunkien turvallisuus haasteena
    Kaupunkien turvallisuuden ajankohtaisia ja yhteisiä asioita pohdittiin kansainvälisessä seminaarissa lokakuussa Helsingissä. Eurooppalaisille kaupungeille huolta aiheuttavat mm. Itä-Euroopan romanien liikehdintä, maahanmuuttajien kotoutuminen, järjestäytynyt ja rajat ylittävä rikollisuus, nuorisoväkivalta ja suurten yleisötapahtumien turvallisuus.
  • Tilaisuus tekee varkaan mutta myös pahoinpitelijän ja raiskaajan
    Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan tällä kertaa rikostilaisuuksia ja arkirutiineja rikosten syinä ja rikosten torjunnan mahdollisuuksina.
  • Helsingin sosiaaliviraston lähityöhanke Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa
  • Väkivallan tarkistuslista kuntien turvallisuussuunnittelussa
  • Vinkkejä nettiturvallisuuteen
  • Nettiturvallisuustyössä menossa toinen aalto
    Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) nuorisotyön päällikkö Juuso Peura näkee nettiturvallisuustyön kehittyneen valtavasti viime vuosina. Pientä huolta hän kuitenkin kantaa lasten eriarvoisuudesta, sillä monen nuoren perustaidot verkossa ovat kuitenkin vielä melko kapeat. Turvallisuustaitoja opitaan kavereilta, kotoa ja muualta, mutta koulussa niitä ei systemaattisesti opeteta.
  • Nuorten nettikäyttäytymisen riskejä ja ratkaisuja niihin
    Ruotsalaisen tutkijan Elza Dunkelsin mukaan nuorille tulisi antaa enemmän tilaa vaikuttaaa nettiturvallisuusasioissa. Netin riskit ovat suhteellisia ja toimenpiteiden tulisi olla linjassa hyötyyn nähden. Teknisillä ratkaisuilla voidaan saada aikalisää, mutta ongelmia, jotka ovat inhimillisiä eivätkä teknisiä, ne eivät poista. Koulu on erinomainen kanava vaikuttaa.
  • Itsemurhat ja väkivaltakuolemat vähentyivät kolmanneksella
    Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään tällä kertaa itsemurhien ja henkirikosten sekä niiden torjunnan yhteyksiä. Sekä itsemurhia että väkivaltakuolemia on edelleen vähennettävä.
  • Pohjoismaiden rikoksentorjuntaneuvostot koolla Kuopiossa
  • Nuorisoväkivallan ehkäisy aloitettava jo lapsuudessa
    Nuorten väkivallanteoista valtaosan tekee hyvin pieni joukko. Jotta vakavaa nuorisoväkivaltaa voitaisiin tehokkaimmin ehkäistä, riskiryhmät olisi tärkeää tunnistaa jo varhaislapsuudessa. Tätä korostaa rikoksentorjuntaneuvosto kannanotossaan, jonka se julkisti nuorisoväkivallan riskitekijöitä ja ehkäisemistä käsitelleessä asiantuntijaseminaarissa toukokuussa Helsingissä.
  • Yritysten rikoksentorjunta lähtee verkostoitumisesta
    Rikollisuus aiheuttaa henkilövahinkoja, heikentää henkilöstön turvallisuutta ja aiheuttaa yrityksille kustannuksia. EK:n yritysturvallisuustoimiston päällikkö Kalevi Tiihonen kertoo, että yritysten rikoksentorjunta perustuu toimialalle tyypillisten ilmiöiden seurantaan ja niihin vastaamiseen.
  • Ajatuksia Sellon jälkeen
    Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan tällä kertaa vakavan väkivallan riskiä, lähestymiskieltoa ja muita rikoksentorjunnan mahdollisuuksia.
  • Virossa vähennetään väkivaltaa uudella ohjelmalla
  • Naapurivalvontaa Virossa 10 vuotta
  • Euroopan rikoksentorjuntaverkosto tiivistää toimintaansa
    Euroopan rikoksentorjuntaverkosto (EUCPN) sai vuoden 2009 lopulla itselleen uuden perusasiakirjan, kun EU:n neuvosto kumosi sen vuodelta 2001 olleen vanhan perustamispäätöksen ja hyväksyi uuden. Uudistuksen tavoitteena on voimistaa verkoston kykyä edistää hyviä rikoksentorjuntakäytäntöjä Unionin alueella.
  • Nuorten rikosten ehkäisyssä varhainen tuki tärkeää
    Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) konferenssissa joulukuussa Tukholmassa esiteltiin parhaita hankkeita, joilla ehkäistään sekä nuorten tekemiä rikoksia että nuorten joutumista rikoksen uhriksi. Erityisesti keskityttiin koulun ja internetin mahdollisuuksiin sekä rikollisryhmiin rekrytoinnin ehkäisemiseen. Konferenssissa julistettiin myös Euroopan rikoksentorjuntakilpailun (ECPA) 2009 voittaja: suomalainen koulukiusaamisen vastainen KiVa Koulu -toimenpideohjelma.
  • Opettavainen ja oppiva hanke
    Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan, miksi KiVa Koulu on tärkeä rikoksentorjunnalle.
  • Kauhajoen tutkintalautakunta suosittaa tiukennuksia aseiden saatavuuteen
  • KiVa Koulu Suomalainen innovaatio kiusaaminen vähentämiseksi
    KiVa Koulu on uusi toimenpideohjelma kiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Ohjelma kehitettiin Turun yliopiston psykologian laitoksen ja oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä (2006–2009) opetusministeriön rahoituksella. Ohjelman näkemys kiusaamisesta sekä konkreettiset sisällöt perustuvat kiusaamista koskevaan tutkimustyöhön, jota Turun yliopistossa on tehty jo pitkään. KiVa Koulu valittiin Suomen edustajaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun 2009.
  • Euroopan rikoksentorjuntakilpailun 2009 teemana nuoret
  • Laaja-alaista rikoksentorjuntaa edistetty 20 vuotta
  • RIKOKSENTORJUNNAN TEHOSTAMINEN
  • Virginian malli kouluväkivallan uhkan arviointiin
  • Tunnista, tunnusta ja toimi
    Järvenpään väkivallan vähentämisen pilottihanke päättyi, mutta työ väkivallan vähentämiseksi jatkuu.
  • Naisiin kohdistuvan henkirikollisuuden piirteitä
    Peruspiirteiltään naisiin kohdistuva henkirikollisuus osin eroaa huomattavasti miehiin kohdistuvasta ja osin on hyvin samankaltaista. Perustavin ero on lähisuhde- ja erityisesti parisuhdeväkivallan keskeinen asema. Yhteistä on puolestaan kytkös alkoholin käyttöön ja sosiaaliseen huono-osaisuuteen.
  • Väkivallan vähentämisen tarkistuslista kuntiin
  • Kouluväkivallan ehkäisemiseksi käynnistetty laajasti toimia
  • Koulusurmien ehkäisyyn paneuduttu Yhdysvalloissa
  • Jokelan koulusurmia ei olisi ehkäisty yksittäisillä toimilla
  • Väkivallan keskittymät kartalle
    Rikoksentorjuntaneuvoston valmistelemassa kansallisessa väkivallan vähentämisen ohjelmassa (2006–2008) haluttiin ottaa väkivallan torjunta osaksi paikallista turvallisuussuunnittelua. Suunnittelussa tarvitaan täsmällistä tietoa siitä, missä ja milloin väkivaltaa ilmenee. Siksi ohjelmassa ehdotettiin, että poliisin RIKI-järjestelmästä tulostetaan maanlaajuisesti väkivallan keskittymät. Väkivallan keskittymien kartoitusta on nyt kokeiltu Oulun läänissä.
  • Muotiala edusti Suomea Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa 2008
    Rikoksentorjuntaneuvosto valitsi tamperelaisen Muotialan turvallisuustavoitteinen asemakaava -hankkeen Suomen ehdokkaaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun 2008. Vuosittaisen kilpailun teemana oli tänä vuonna rikoksentorjunta julkisissa tiloissa, erityisesti kaupungeissa ja lähiöissä. Alateemoja on kolme: julkisten tilojen suunnittelu, videovalvonta sekä julkisten tilojen päivittäinen huolto ja ylläpito. Kilpailun voitti englantilaisen Prestonin kaupungin hanke.
  • Prestonissa hyvää poliisin ja asuntoyhtiön yhteistyötä
    Euroopan rikoksentorjuntakilpailu 2008 ratkesi marraskuussa Pariisissa pidetyssä Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) konferenssissa. Ensimmäisen palkinnon sai luoteis-englantilaisen Prestonin kaupungin hanke. Kilpailuun osallistui yhteensä 11 eri maan hanketta. Konferenssissa esiteltiin niistä kuusi, mukaan lukien Muotiala.
  • Hyvinvointipolitiikasta kohti riskipolitiikkaa
  • Rikoksentorjuntaa alkoholipolitiikalla
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana johtaja Kari Paaso sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hän arvioi, että jos alkoholipolitiikka saataisiin tehokkaaksi, myös rikollisuus alenisi huomattavasti. Ministeriön ensisijainen tavoite alkoholipolitiikan ja muiden asioiden suhteen kuitenkin on kansanterveyden parantaminen.
  • RIKOKSENTORJUNNAN KÄSIKIRJA
  • Tukholman kriminologian palkinnot rikoksentorjujille
    Tukholman kriminologian palkinnon 2008 saivat David Olds ja Jonathan Shepherd rikoksentorjunnan menetelmien kehittämisestä. Kontrolloidut kokeet osoittavat, että heidän uraauurtavien keksintöjensä avulla on ehkäisty rikollisuutta korkean riskin ihmisillä ja sosiaalisissa ympäristöissä.
  • DEMOKRAATTISTA RIKOKSENTORJUNTAA
  • Väkivaltarikollisuuden sukupolvien välinen siirtyminen
    Vakavia väkivaltarikoksia tehneiden henkilöiden lapset ovat väkivaltarikollisuuden ja rikollisuuden riskiryhmä. Tunnistamalla korkean riskin lapsiryhmiä voidaan kehittää spesifisempiä ennaltaehkäisyohjelmia ja aloittaa tukitoimet riittävän aikaisin, jotta ne vaikuttavat useisiin varhaisiin riskitekijöihin.
  • Euroopan rikoksentorjuntaverkosto käsitteli kotiväkivaltaa
    EU:n rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) hyvien käytäntöjen konferenssin teemana oli kotiväkivallan torjunta. Konferenssin yhteydessä ratkaistuun Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun osallistui 15 maata. Sen voitti Malmön naisrauhahanke.
  • Vuoden 2008 rikoksentorjuntakilpailun teemana julkinen tila
  • Älä lyö lasta -kampanja muutti asenteita
    Älä lyö lasta -kampanja valittiin Suomen edustajaksi EU:n rikoksentorjuntakilpailuun, jonka teemana vuonna 2007 oli kotiväkivallan ehkäisy. Kyselyiden mukaan kampanja muutti asenteita ja toi uutta tietoa väkivaltaan suhtautumisesta.
  • Yritykset houkutella lapsia seksikontakteihin yleisiä netissä
    Tuoreen ruotsalaisen selvityksen mukaan lapsiin ja nuoriin otetaan netissä runsaasti yhteyttä seksuaalisessa tarkoituksessa. Useimmat lapset ja nuoret osaavat suojautua aikuiseksi epäilemänsä ehdotuksilta. Ns. grooming-ilmiön torjumisessa on tärkeää kouluttaa lapsia ja vanhempia turvalliseen netin käyttöön, toimia yhteistyössä nuorten nettipalvelujen tuottajien kanssa sekä kehittää lainsäädäntöä ja poliisin toimintaa.
  • Ohjeita turvalliseen netin käyttöön
  • Harhojen purkaminen vähensi nuorten riskikäyttäytymistä
    Innovatiivinen Tanskan hanke ”Ringsted Forsøget” voitti Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon 2006. Kokeilussa annettiin kouluikäisille tietoa kyselytutkimusten ja keskustelujen avulla tupakoinnin yleisyydestä. Nuorten käsitykset muiden nuorten riskikäyttäytymisen yleisyydestä muuttuivat totuudenmukaisemmaksi ja itse riskikäyttäytyminen, rikollisuus ja ilkivalta mukaan lukien, vähentyi selvästi.
  • Rikoksentorjunnan parhaita käytäntöjä Hämeenlinnassa
    Konferenssissa esiteltiin parhaita päihteisiin liittyviä rikoksentorjuntahankkeita. Niitä oli lähetetty konferenssiin yhteensä kolmisenkymmentä eri maista (ml. kilpailuhankkeet). Hankkeet käsittelivät mm. nuorten juopottelun ja siihen liittyvien rikosten, ravintoloihin liittyvän väkivallan ja rikosten sekä huumeiden käyttäjien tekemien rikosten vähentämistä. Seminaarissa julkistettiin myös vuoden 2006 Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon saaja eli Tanskan Ringsted-hanke.
  • Keravalla päättäjäisriehaa hillitään päihteettömällä toiminnalla
    Suomen ehdokas vuoden 2006 Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon saajaksi on Keravan koulujen päättäjäisviikonlopun katutapahtuma. Vuonna 2002 ensimmäisen kerran järjestetystä Katujen yöstä on muodostunut jokavuotinen käytäntö, joka pitää sisällään mm. katusählyä, makkaranpaistoa ja ilmaiskonsertin. Lisäksi vanhemmat ja järjestöt partioivat kaduilla aamuyöhön ja poliisi tehostaa valvontaansa. Toiminnalla on ollut hillitsevä vaikutus nuorten juhlintaan.
  • EU:n rooli on tukea paikallista rikoksentorjuntaa
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia - sarjassa on haastateltavana Euroopan komission neuvonantaja Sönke Schmidt. Hän ei näe tarvetta yhdelle yhtenäiselle rikoksentorjuntapolitiikalle EU:ssa. Euroopan rikoksentorjuntaverkoston EUCPN:n vahvistaminen ja ammatillistaminen Haagin ohjelman mukaisesti on erityisen tärkeää.
  • Euroopan rikoksentorjuntapalkinto 2005 Hollantiin
    Kilpailu järjestettiin uudistetuilla säännöillä, uutta oli mm. määrätty teema. Tällä kertaa se oli katuväkivalta. Kilpailukriteereitä oli muutenkin muokattu.
  • UHANALAINEN OIKEUDENHOITO
  • Asenteet vakuutusrikollisuutta kohtaan ongelmallisia
    Vakuutusyhtiöihin kohdistuvat petosrikokset Suomessa aiheuttavat vuosittain jopa 200 miljoonan euron menetykset vakuutusyhtiöille ja sitä kautta menetyksiä myös vakuutuksenottajille. Sekä Suomessa että useissa muissa maissa on arvioitu, että 5–10 prosenttia vahinkovakuutuksen korvausmenosta on perusteetonta.
  • Taskuvaras metsästää Tallinnassa tarkkaamattomia
    Tallinnassa taskuvarkauksia yritetään ehkäistä yhteistyön avulla. Poliisi esimerkiksi kouluttaa ruokapaikkojen ja kauppojen henkilökuntaa sekä oppaita. Vanhassa kaupungissa on myös käynnistetty naapurivalvontaa muistuttava yhteistyöhanke poliisin, yritysten ja puhelinyhtiön kesken.
  • Epäjärjestys ruokkii rikollisuutta myös Suomessa?
    Naisyrittäjien rikoskokemuksia on selvitetty kyselyllä. Tutkimuksen päätuloksena voidaan pitää havaintoa, että lähiympäristön epäjärjestyksellä on vahva yhteys rikosten esiintymiseen: mitä enemmän yritys raportoi erilaisia häiriökäyttäytymisen muotoja naapurustossaan, sitä todennäköisemmin se oli joutunut erilaisten rikosten kohteeksi.
  • Englannissa etsitty keinoja katuryöstöjen torjuntaan
    Englantilaisessa tutkimuksessa haastateltiin joukko tuomittuja katuryöstäjiä sen selvittämiseksi, miten he valikoivat uhrinsa. Muita selvitettäviä seikkoja olivat, miten ryöstäjät ratkaisivat väkivallan käytön, mitkä olivat katuryöstöjen motiivit sekä miten rikospaikka ja rikoksen toteuttamiskeinot valittiin.
  • VÄKIVALLAN TORJUNTA
  • Rikoksentorjunnan kokonaisuutta ei vielä hahmotettu kunnissa
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana rikoksentorjuntaneuvoston uusi puheenjohtaja Timo Kvist. Hän arvioi, että rikoksentorjunnan sanoma ei ole vielä mennyt riittävästi läpi paikallishallinnossa. Esimerkiksi olisi tärkeää oivaltaa, mikä on kuntien rooli rikosten ennaltaehkäisijänä mutta myös niiden seurauksista vastaajana – vaikkapa terveydenhuollon kustannusten muodossa.
  • Voidaanko tilannetorjunnan keinoin ehkäistä henkirikoksia?
    Henkirikollisuuden ongelmaryhmä, ongelma-alueet ja rikosten tyyppimuodot tiedetään, joten henkirikollisuuden tilannepohjainen ehkäisy olisi varmaan jossain määrin mahdollista Suomessakin.
  • Euroopan rikoksentorjuntakilpailu tuottaa hyviä käytäntöjä
    Vuosien kuluessa ehdokkaista on jo karttunut laaja kokoelma hyviä rikoksentorjuntahankkeita. Esimerkiksi vuosien 1999–2003 kilpailuissa on ollut yhteensä 50 ehdokasta.
  • Arviointi kuuluu hyvään käytäntöön
    Tässä artikkelissa esimerkkinä on Tampereen nollatoleranssi -hanke.
  • Yritysten tärkeä osallistua rikoksentorjuntaan
    Yrityksillä voi olla huomattava rooli sijaintipaikkakuntansa rikollisuustilanteessa.
  • Moniammatillista yhteistyötä paikallisessa rikoksentorjunnassa
    Tehokkaat toimet rikollisuuden ehkäisemiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi ovat yleensä paikallisia. Minkälaisia vaikeuksia on kohdattu, kun on yritetty luoda moniammatillisia verkostoja ja miten niistä voidaan päästä yli? Aiheesta keskustelivat Keravan sosiaali- ja terveysjohtaja Varpu-Leena Aalto, Tampereen aluekehityspäällikkö Kirsti Lahtinen, Pirkkalan yläasteen rehtori Antero Saksala ja Tampereen apulaispoliisipäällikkö Ari Sarjanen.
  • Väkivaltarikollisuuden ehkäisy kaupungeissa
    Suomen suurilta kaupungeilta kyseltiin paikallisesta väkivaltarikollisuudesta ja miten sitä on yritetty ehkäistä. Vastausten mukaan jo tällä hetkellä tehdään paljon työtä eri tyyppisen väkivallan vähentämiseksi ja varsin innovatiivisiakin vähentämiskeinoja on keksitty – mutta paljon on vielä tehtävääkin. Yhteistyö on ehkäisytoimissa olennaista.
  • Ruorissa puututtiin nuoren elämäntilanteeseen
    Helsingin Ruori-projekti osoitti omalta osaltaan, että kohdennetulla nuorisotyöllä voidaan saada myönteisiä tuloksia, mikäli työskentely on riittävän pitkäkestoista ja monipuolista. Ruori oli luonteeltaan ennaltaehkäisevää toimintaa, jota tehtiin nuorisotyön ja perhetyön menetelmin. Parannettavaakin toiminnassa arvioinnin mukaan kuitenkin löytyy.
  • Kohti avointa kaupunkia
    Keskustelupuheenvuorossa pohditaan kameravalvonnan sääntelyä.
  • ONNISTUMISIA JA KORJAAMISEN VARAA
  • Paikallinen rikoksentorjunta tarvitsee paljon tukea
    Kansallista rikoksentorjuntaohjelmaa on toteutettu lähes neljä vuotta. Varsin paljon on saatu jo aikaan, mutta kunnianhimoisimpiin tavoitteisiin tarvitaan vielä runsaasti panostusta. Rikoksentorjuntayhteistyö on saatettu kansallisella ja paikallisella tasolla sellaiseen alkuun, josta on hyvä jatkaa. Tähänastisista kokemuksista on syytä ottaa oppia.
  • Tampereelle nousee turvallinen mallilähiö
    Tampereelle rakennetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana uusi Muotialan kaupunginosa. Muotialan tulevat asukkaat saavat osakseen erityiskohtelua, sillä ensimmäistä kertaa Suomessa asuinalueen suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan turvallisuus huomioon alusta pitäen – positiivisella tavalla. Aloitteen “turvalähiön” rakentamiseen tekivät poliisi ja Tampereen kaupungin Aluekehitys.
  • Matkapuhelinvarkauksia voi vähentää
    Matkapuhelimien anastaminen on Suomessakin laaja ongelma. Ongelmia voi vähentää sekä paikallisin toimin että kansainvälisellä yhteistyöllä, jossa vähennetään anastetuista puhelimista saatua hyötyä.
  • Rikollisuuden vähentymisestä
    Keskustelupuheenvuoro
  • Oikea rakennussuunnittelu ehkäisee rikoksia
    Tanskassa ja Ruotsissa on vertailtu muutamaa turvalliseksi rakennettua asuinaluetta normaalein periaattein rakennettuihin. Tutkimukset tuovat uutta näyttöä siitä, että rikoksia voidaan ehkäistä fyysisen ympäristön suunnittelulla.
  • ARVOTONTA RIKOKSENTORJUNTAA VAI SINISILMÄISTÄ ARVOSTELUA
  • Turvallisuus on kaikkien juttu
    Turvallisuussuunnittelu jatkuu Tampereella nyt aluetasolla. Alueen eri toimijoista koostuvien työryhmien koulutus on parhaillaan käynnissä ja alueellisia suunnitelmia laaditaan.
  • Pelisäännöillä lisätään keskustan turvallisuutta
    Tampereen turvallisuusohjelman jo toteutuneita hankkeita on ”Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan”.
  • Euroopan rikoksentorjuntapalkinto Hollantiin
    Vuoden 2000 palkinnon sai "Kaupunki-isät" -hanke, jossa marokkolaismiesten perustama ryhmä partioi iltaisin Amsterdamin kaduilla.
Haku
Asiasanasto

Kansi1/04

Tulosta sivu
Sivun alkuun