• suomeksi
Poliisi, esitutkintaTekstiversio
  • Todistajansuojelussa punnittava monia näkökohtia
    Todistaminen on yleinen kansalaisvelvollisuus ja yhteiskunnan on taattava todistajan turvallisuus. Todistajien uhkailu ei ole poliisin tietoon tulleiden tapausten lukumäärän perusteella suuri ongelma, mutta sitä esiintyy Suomessakin. Kirjoituksessa esitellään lainsäädännön keinoja todistajien turvallisuudesta huolehtimiseen ja pohditaan todistajansuojelun kehittämisen mahdollisuuksia.
  • Ulkomaiset liikkuvat rikollisryhmät jalkautuneet Suomeen
    Rikollisuuden kansainvälistyminen näkyy myös tavanomaisessa rikollisuudessa. Viime vuosina ulkomailta, erityisesti Baltian maista tai Baltian maiden kautta, tulevat liikkuvat rikollisryhmät ovat tehneet hyvin suunniteltuja omaisuusrikoksia. Tekijät ja saalis poistuvat maasta välittömästi teon jälkeen. Viranomaiset ovat kehittäneet yhteisen toimintamallin kyseiseen ns. "Hit and run" -tyyppisen rikollisuuden torjuntaan.
  • Esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntö uudistuu
    Edellinen eduskunta hyväksyi viimeisenä istuntopäivänään 15.3.2011 uuden esitutkintalain ja uuden pakkokeinolain lakivaliokunnan ehdottamin muutoksin. Samassa yhteydessä hyväksyttiin uusi poliisilaki, joka salaista tiedonhankintaa koskevilta osiltaan liittyy uuteen pakkokeinolakiin. Lakeja ei ole vielä vahvistettu, mutta niiden arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2014 alussa.
  • Uudistus poliisin näkökulmasta
    Esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakien uudistus koskettaa poliisitoiminnan kaikkia osa-alueita, erityisesti rikostorjuntaa.
  • Olennaiset uudistukset puolustuksen näkökulmasta
    Uutta on, että esitutkintaa ei tehdä enää vain syyttäjän ja tuomioistuimen tarpeisiin. Useilla uudistuksilla pyritään parantamaan kuulusteltava, erityisesti asianomistajan asemaa.
  • Poliisin työ lasten parissa on myös huolenpitoa
    Poliisit ja lapset kohtaavat kenttätyön, kouluvierailujen, kotihälytystilanteiden, kiinniotto- ja pidätystilanteiden sekä esitutkintatoimien yhteydessä. Poliisityötä lasten parissa on kontrolli, turvaaminen ja rikostutkinta mutta myös huolenpito, vastuullistaminen ja ohjaaminen.
  • Moni 15–16-vuotias nuori kokenut poliisikontrollia
  • Vartioimisliikkeetkö poliisia korvaamaan?
    Kehitys voi näyttää siltä, että poliisin tehtäviä olisi yhä enemmän annettu vartioimisliikkeille. Yksityistämistä ei kuitenkaan pidä nähdä siellä, missä sitä ei tosiasiassa ole tapahtunut.
  • Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta strategioissa
    Artikkelissa tarkastellaan EU:n ja Suomen oikeus- ja sisäasioiden strategioita rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan kannalta. Strategiat kertovat siitä, mihin suuntaan kehitystä halutaan ohjata ja millaisiin uhkakuviin viranomaistasoilla varaudutaan.
  • Esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain muutokset eduskunnan käsittelyssä
  • Ammattimainen rikollisuus tietoverkossa
    Tietoverkossa toimivan ammattimaisen rikollisuuden tavoitteena ei ole hurvitella sivullisten koneilla hakkeroinnin riemusta. Kyse on rikollisesta liiketoiminnasta. Tavoitteena on taloudellinen hyöty mahdollisimman pienellä riskillä ja kevyellä kulurakenteella.
  • Nettivinkki uusi väylä lähestyä poliisia
    Kansalaiset ovat lähettäneet poliisin uuteen maaliskuussa avattuun nettipalveluun yli 3000 havaintoa epäilyttävästä toiminnasta. Keskusrikospoliisi seuloo vinkit ja lähettää ne tarvittaessa arvioitavaksi paikallisiin poliisilaitoksiin. Vinkit ovat koskeneet enimmäkseen tavanomaisia rikoksia mutta myös esimerkiksi koulu-uhkauksista on vinkattu sen kautta.
  • Virtuaalinen lähipoliisiryhmä löytänyt paikkansa
    Kaksi vuotta sitten poliisi jalkautui näkyvästi sosiaaliseen mediaan. Sosiaalinen media samoin kuin poliisin toiminta on kehittynyt tänä aikana.
  • Poliisin turvallisuustutkimuksessa ei suuria muutoksia
  • Poliisi tavoittaa nuoret netissä
    Nykyaikainen lähipoliisi jalkautuu nuorten pariin netissä. Helsingin ja Oulun poliisilaitokset ovat lähteneet yhteistyöhön IRC-Gallerian kanssa. Tavoitteena on saada netin välityksellä poliisin ja nuorten vuorovaikutus mutkattomaksi ja avoimeksi.
  • Hyväksikäytetty lapsi ilmoittaa rikoksesta vain harvoin itse
    Vuonna 2007 poliisille ilmoitettiin 340 alle 15-vuotiaisiin kohdistuvaa epäilyä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Valtaosa uhreista oli 12−14-vuotiaita tyttöjä. Rikoksesta ilmoittivat yleensä lapsen vanhemmat tai sosiaaliviranomaiset.
  • Vakuutuspetokset poliisin ja vakuutusalan näkökulmasta
    Vahinkovakuutuksesta on haettu 2000-luvulla korvauksia vuosittain yli miljoonaan vahinkoon. Vakuutusalalla työskentelevät vakuutustutkijat selvittelevät keskimäärin yli 2 000 epäselvää vahinkotapausta vuodessa. Poliisin tietoon tulee vuosittain sadasta kahteen sataan petosepäilyä, joissa vakuutusyhtiö tai -yhdistys on asianomistaja. Määrä on viime vuosina selvästi vähentynyt. Millaisia juttuja poliisille ilmoitetaan ja mistä niiden pieni määrä johtuu?
  • Tasapainoilua kiikkulaudalla
    Kiriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana poliisiylijohtja Mikko Paatero. Hän joutuu usein hakemaan tasapainoa monenlaisten tavoitteiden välillä. Paljonko panostetaan vaikkapa ennalta ehkäisevään työhön verrattuna jo tapahtuneiden rikosten tutkintaan, syrjäseutujen palveluihin verrattuna suurten kaupunkien lisääntyviin työmääriin tai kansalaisten yksityisyyden suojaan verrattuna yhteiskunnan turvallisuuden näkökulmaan?
  • Suomen poliisi pieni, kevyt ja tehokas
    ”Poliisi 2020” -hanketta varten selvitettiin poliisihallinnon järjestymistä ja kokoa kuudessa eri Suomen kaltaisessa maassa. Vertailun mukaan Suomen poliisikunta on eurooppalaisittain ja pohjoismaisittainkin lisääntynyt maltillisesti tai pysynyt samankokoisena, eikä tälläkään hetkellä ole kooltaan suuri verrattuna niin väestön kuin rikosten määrään.
  • Poliisin toimivaltuuksiin ehdotetaan uudistuksia
  • Lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvittäminen yhtenäiseksi
  • Poliisit kokevat huumerikosten torjunnan vaikeutuneen
  • Poliisitutkimuksen seminaarin aiheina etiikka ja sovittelu
  • Poliisikoulutus uudistuu jatkuvasti tarpeiden mukaan
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Seppo Kolehmainen. Hän nostaa poliisikoulutuksen suurimmiksi haasteiksi tällä hetkellä ajan tasalla pysymisen ja hakijamäärän riittävyyden. Koulutuksen suunnittelussa on seurattava jatkuvasti yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutoksia, jotta koulutus pystyy vastaamaan poliisille asetettuihin vaatimuksiin.
  • Maahanmuuttajat ja turvallisuus
    Katsaus maanmuutto-, rasismi- ja rikollisuustilastojen kehitykseen
  • Tietolähteiden käyttöön tiukemmat raamit
    Poliisi on jo pitkään käyttänyt tietolähteitä – tiedottajia, ”vasikoita” – tiedonhankinnassa. Kansainvälisesti sitä pidetään yhtenä kustannustehokkaimmista keinoista vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Tietolähteiden käyttämiseen liittyy kuitenkin sekä periaatteellisia että juridisia ongelmia.
  • Järjestyslaki ja julkinen paikka
    Järjestyslain vaikutuksia on selvitetty Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa. Poliiseilta ja kaupunkilaisilta kysyttiin näkemyksiä mm. ympäristön viihtyisyyden lisääntymisestä ja katuturvallisuuden parantumisesta. Kaupunkilaiset pitävät yleisten paikkojen kontrollia tärkeänä, vaikka niillä ei koetakaan yleisesti turvattomuutta. He liittävät yleisten paikkojen häiriöt lähinnä alkoholin käyttöön, jonka valvonta ja kontrollointi halutaan pitää poliisilla.
  • Rasistisen motiivin tutkiminen osoittautunut vaikeaksi
  • Linjakkuutta poliisitoimintaan
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana poliisipäällikkö Lasse Aapio. Hän on ollut innokkaasti kehittämässä paikallista turvallisuussuunnittelua. Erityisen tärkeänä hän pitää yhteistyörakenteiden ja toimintamallien luomista viranomaistoiminnan rajapintoihin ja asukkaiden mukaanottoa. Poliisin osalta hän korostaa oman toiminnan suuntaamista eli oma-aloitteista puuttumista ennakoitaviin ongelmiin.
  • Oikeusviranomaisia uhkaillaan ja painostetaan
    Suomalaisiin oikeusviranomaisiin kohdistunutta epäasiallista vaikuttamista on selvitetty kahdessa tutkimuksessa: vuonna 1999 kysyttiin koko maan syyttäjiltä ja tuomareilta ja vuonna 2005 Helsingin rikospoliisin virkamiehiltä yrityksistä vaikuttaa heidän työhönsä lainvastaisilla tavoilla.
  • Rikosten uhrien poliisilta saamaa palvelua selvitettiin myös
    Asiakasnäkökulmasta on tullut yksi poliisin toiminnan hallinnollisista arviointikriteereistä. Hyvä yleisösuhde on lisäksi edellytys sille, että rikokset ilmoitetaan poliisille ja että poliisi saa yleisöltä rikosten selvittämiseen tarvittavia vihjeitä.
  • Poliisitoiminnan kehittämisessä tarvitaan palautetta
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana uusi poliisiylijohtaja Markku Salminen. Hän etsii vastauksia rikollisuusongelmiin myös rikosoikeudellisen järjestelmän ulkopuolelta. Vankeinhoidossa työskentelyn jälkeen hän arvostaa erityisesti sosiaalityön keinoja.
  • Pahoinpidellyn potilaan tutkimukseen uusi työväline
    Helsingissä Malmin sairaalan päivystyspoliklinikka ja Malmin poliisi ovat aloittaneet käytännön, jolla pyritään parantamaan pahoinpitelyn uhrin oikeusturvaa ja viranomaisten yhteistyötä.
  • Peitetoiminnan ja valeoston oikeusturvakysymyksiä
    Poliisi sai oikeuden peitetoimintaan ja valeostoihin maaliskuussa 2001. Kyse on ns. epäsovinnaisista rikostutkintamenetelmistä – mikä tarkoittaa, että poliisi saa rikkoa joitain rikosoikeudellisia kieltoja ilman rikosoikeudellista vastuuta, mm. esiintyä vääränä henkilönä, soluttautua tai tehdä laittomien aineiden ostotarjouksia.
  • Rikosilmoituksen teon ja tutkinnan kompastuskiviä
    Rikosilmoitusten vastaanoton ja esitutkinnan ongelmat uhrin kannalta liittyvät hyvään tahtoon eli asenteisiin, tiedottamiseen ja ihmissuhdetaitoihin uhrin kohtaamisessa. ”Kivenä kengässä” ovat lisäksi poliisin resurssit.
  • Rikosprosessi on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki
    Asianajajan näkökulmasta rikosprosessista löytyy yhä kipukohtia.
  • Aika on nyt kypsä uudenlaiselle yhteistyölle
    Kriminaalipoltiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana poliisiylijohtaja Reijo Naulapää. Hänen mukaansa kriminaalipolitiikassa eletään nyt kokonaisvaltaista arviointikautta. Poliisi, syyttäjä, oikeuslaitos ja vankeinhoito pyrkivät tosissaan löytämään yhteistä linjaa ja yhdessä kehittämään toimintaansa.
  • Ryöstörikollisuus muuttunut Helsingin keskustassa
    Helsingissä nuorten tekemät katuryöstöt alkoivat lisääntyä 1990-luvun alkupuolella. Ongelman ratkaisemiseksi Keskustan poliisi on ryhtynyt yhteistyön sosiaaliviranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.
Haku
Asiasanasto

Kansi 1/2009

Tulosta sivu
Sivun alkuun