• suomeksi
NuorisorikollisuusTekstiversio
  • Nuoret tarvitsevat esimerkkejä
    Sosiaaliohjaaja Mukhtar Abib työskentelee rikoksista epäiltyjen afrikkalaistaustaisten nuorten kanssa Helsingin sosiaalivirastossa. Hänen mukaansa afrikkalaistaustaisten nuorten tilanne on menossa parempaan päin verrattuna kymmenen vuoden takaiseen aikaan.
  • Kuka puhuu? Lähiötietämisen tuska
    Kirjoituksessa puidaan Ranskan vuoden 2005 lähiötapahtumien erilaisia tulkintoja.
  • Nuorten rikosasioiden käsittely uudistuu
    Nuorten rikosasioiden käsittely tarjoaa uusia ammatillisia haasteita sosiaalitoimen viranhaltijoille, sillä lainsäädäntö muuttui tämän vuoden alussa. Kirjoituksessa kuvataan sosiaalitoimen toimintamalleja nuorisoseuraamustyössä ja arvioidaan lainsäädännön muutosten vaikutusta sosiaalitoimen tehtäviin ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön.
  • Koulupudokkuus ja työttömyys vahvasti yhteydessä rikollisuuteen
    Rekisteriaineistojen avulla saadaan tarkempaa tietoa vakavan syrjäytymisen ja rikollisuuden välisestä yhteydestä. Heikossa asemassa olevien joukosta löytyy enemmän rikoksiin syyllistyviä, mutta lisäksi heidän joukossaan on enemmän toistuvasti rikoksia tekeviä henkilöitä.
  • Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset internetissä
    Nuorten rikoskäyttäytymistä ja uhriksi joutumista koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että samalla kun nuorten ajanvietto ja yhteydenpito on yhä enemmän siirtynyt internetiin myös nuorten rikoskäyttäytymisen ja uhrikokemusten kirjo on laajentunut tälle kentälle. Tämä artikkeli esittelee viimeisimpien kyselytutkimusten tuloksia internetissä tapahtuvan rikoskäyttäytymisen yleisyydestä ja piirteistä.
  • Poikien rikollisuus lastensuojelun silmin
  • Rikosaktiiviset nuoret ahkerimpia vertaisverkkolataajia
    Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan valtaosa 15–16-vuotiaista nuorista on joskus ladannut tiedostoja vertaisverkoista. Vertaisverkkojen aktiivikäyttäjät ovat muita nuoria useammin syyllistyneet myös perinteiseen rikollisuuteen.
  • Selvitys alaikäisinä vastentahtoisesti huostaan otetuista
  • Valvonnan vaikutus riippuu nuoren sitoutumisesta
  • Nuorten rikoskäyttäytyminen vakaalla tasolla 2000-luvulla
    Nuoret käyttävät marihuanaa ja hasista sekä varastavat autoja vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Koulukiusaaminen, kotoa varastaminen ja lääkkeiden käyttö päihteenä ovat sen sijaan lisääntyneet. Selvästi yleisin kielletty teko 15–16-vuotiailla on luvattomien tiedostojen lataaminen internetissä.
  • Nuorten rikokset lastensuojelun ja rikosoikeuden rajapinnassa
    Suomen nuorisorikosoikeusjärjestelmä pärjäsi kansainvälisessä vertailussa hyvin.
  • Nuorten ongelmien hoito maksaa kulunsa takaisin
    Nuorten rikokset ovat vakiintunut poliitikkojen huolenaihe. Joskus huoli on ollut enemmän perusteltu, joskus vähemmän.
  • Arkipäivän rasismi kriminaalipolitiikan haasteena
    Arkipäivän rasismi tekee etnisten vähemmistöjen nuorten rikollisuudesta erityisen ilmiön. Esimerkiksi etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten luokittelu joko rikosten tekijöiksi tai uhreiksi yksinkertaistaa heidän sosiaalista todellisuuttaan. Näiden nuorten rikollisuus on erityinen ilmiö myös heidän erityistarpeidensa näkökulmasta.
  • Nuorten henkirikollisuus on Suomessa harvinaista
    Nuorten henkirikollisuus on Suomessa harvinaista sekä kansainvälisesti että historiallisesti. Henkirikollisuuden asukaslukuun suhteutettu kokonaistaso on meillä tunnetusti huomattavasti korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa tai läntisessä Euroopassa, mutta nuorten rikollisuudessa tätä eroa ei esiinny.
  • Helsingin nuorilla perinteinen rikollisuus harvinaistunut
    Nykyiset Helsingin yläasteikäiset nuoret tekevät vähemmän perinteisiä rikoksia kuin samanikäiset 15 vuotta sitten. Perinteisen rikollisuuden vähenemisen kääntöpuolena voi kuitenkin olla uudenlaisten rikollisten ja kiellettyjen tekojen lisääntyminen.
  • Rikollisuusriskiä voidaan ennustaa jo lapsuudessa
    Rikollisuuden taustatekijöistä on jo maailmanlaajuisesti kertynyt paljon tutkimustuloksia. Silti edelleen on tarvetta pitkittäistutkimuksille, joissa on laaja koko väestöä edustava otos ja pitkä seuranta-aika. Rikollisen käyttäytymisen ennus- ja taustatekijöitä tutkitaan Suomessa vuonna 1981 syntyneessä kohortissa.
  • Perinteinen omaisuusrikollisuus vähentynyt nuorilla
    Nuorten rikoskäyttäytymisen kehitys vuosina 1995–2004 vaihtelee rikoslajeittain. Näpistely, varastelu ja omaisuuden tahallinen vahingoittaminen on selvästi vähentynyt.
  • Nuorisorangaistus ei löytänyt paikkaansa kokeiluaikana
    Nuorisorangaistustuomioiden vuosimäärät vaihtelivat huomattavasti, siihen valikoitumisprosessissa oli ongelmia ja noin joka kolmas toimeenpano jouduttiin keskeyttämään. Ongelmista huolimatta sen tarpeellisuutta ei ole kyseenalaistettu.
  • Lasten ja nuorten rikostulkintojen pitkä linja
    Lasten ja nuorten rikokset ovat viime vuosina olleet toistuvasti esillä julkisuudessa. Miltä oman aikamme alaikäisten rikoksia koskeva keskustelu näyttää pitkässä historiallisessa perspektiivissä?
  • Sallitun ja kielletyn vaikeat rajat
    Rikoksentorjunnan ja jopa oikeuskasvatuksen kannalta 12–13-vuotiaat vaikuttavat toisarvoiselta ryhmältä: he eivät ole vielä rikosoikeudellisesti vastuullisessa iässä ja syyllistyvät erittäin harvoin vakaviin rikoksiin. Kuitenkin varhaisnuorista varsin moni on tutustunut jonkinlaiseen rikolliseen toimintaan.
  • Joka kuudes Helsingin 15-vuotias koki väkivaltaa vuonna 2002
    Nuoret esiintyvät julkisuudessa ja yleisessä keskustelussa usein rikosten tekijöinä. He ovat kuitenkin usein myös rikosten uhreja.
  • Nuorten kokema väkivallan uhka lisääntynyt
    Kun julkisuudessa puhutaan nuorisosta ja rikollisuudesta, huomion kohteena ovat yleensä nuorten tekemät rikokset. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että nuoret ovat usein myös rikosten uhreja.
  • NUORISO – ONGELMA SINÄNSÄ
  • Kokkolan Näppis-projekti arvioitiin
    Kokkolan perusturvakeskuksen ja poliisin käynnistämä Näppis-projekti kohdistui ensisijaisesti alle 15-vuotiaisiin, jotka jäivät kiinni omaisuusrikoksesta. Enemmistö teoista oli näpistyksiä. Keskeisin tavoite vuosina 1999 ja 2000 toteutetussa projektissa oli lapsen rikollisen käyttäymisen pysäyttäyttäminen.
  • Nuorisorangaistus rikoskierteen katkaisijana
    Nuorisorangaistus on nuoren elämäntilanteen ja tarpeiden mukaan räätälöitävä rangaistus. Kokeilua ollaan jatkamassa oikeusministeriössä kahdella vuodella.
  • Ryöstörikollisuus muuttunut Helsingin keskustassa
    Helsingissä nuorten tekemät katuryöstöt alkoivat lisääntyä 1990-luvun alkupuolella. Ongelman ratkaisemiseksi Keskustan poliisi on ryhtynyt yhteistyön sosiaaliviranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.
Haku
Asiasanasto

Kansi 2/2008

Tulosta sivu
Sivun alkuun