 |
- suomeksi
| Media, internet | Tekstiversio |
-
Vihapuhe verkkoilmiönä
Vihapuheelle tyypillinen vastustajan leimaaminen on kuulunut poliittiseen kielenkäyttöön niin kauan kuin politiikkakin on harrastettu. Se on keino luoda uhkakuvia, vahvistaa oman viiteryhmän kiinteyttä ja kannustaa sitä toimimaan vastustajan tarkoitusperien, tai äärimmillään olemassaolon, eliminoimiseksi. -
Vihapuhe ja uhkailu mediassa
Perinteinen media ei syyllisty vihapuheiden ja uhkailujen levittämiseen. Ilmiö ei ole kuitenkaan vieras tiedotusvälineiden ylläpitämillä keskustelupalstoilla, joissa toimitusten on valvottava tarkasti julkaisemiaan viestejä. Vihapuheiden ja uhkailujen lainmukaisuus ylipäätään on ongelmallinen tulkinnan kohde. Liian herkällä julkaisukiellolla rajoitetaan jokaiselle kuuluvaa sanan- ja ilmaisunvapautta. -
Vihapuheen ja viharikosten ehkäisy
Vihapuheeseen puuttuminen ei ole tärkeää vain siksi, että se loukkaa kohteensa ihmisarvoa, vaan myös siksi, että se lisää väestöryhmien välisen väkivallan todennäköisyyttä. Parasta vihapuheen ja viharikosten ehkäisyä on väestöryhmien suhteita hiertävien ongelmien korjaaminen ja yhteisymmärryksen rakentaminen. Mutta puuttua pitää myös vihapuheeseen ja viharikoksiin. -
Uhkaa ja vihaa -
Rikosuutisoinnin muutokset
Rikoksista ja eritoten väkivallasta uutisointi on lisääntynyt merkittävästi Suomessa kahdenkymmenen vuoden aikana. Myös rikosuutisten sisältöpainotukset ja uutisoinnin tavat ovat muuttuneet. Yksittäistä rikostapausta seurataan nyt aikaisempaa pidempään ja huomio on alkanut kohdistua yhä enemmän rikosten uhreihin. -
Rasistiset rikokset laindäännössä
Rasistisena rikoksena voidaan pitää rikosta, joka on tehty rasistisesta vaikuttimesta. Nämä ovat tulleet rikoslakiin 1970-luvulta alkaen. Rikoslain muutosten taustalla ovat kansainväliset velvoitteet. -
Lasta lyömätön Satakunta tavoitteena
Lasta lyömätön Satakunta -hanke pyrkii vähentämään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa. Tarkoitus on oppia tunnistamaan väkivallan merkkejä ja puuttua tilanteeseen varhain. Olennaista on alueen viranomaisten verkostoituminen keskenään. Tärkeä työkalu on internetsivusto, jolle on koottu eri viranomaisten toimintaohjeita ja tietoa väkivallasta. -
VERKKORIKOLLISUUDEN VAARAT -
Vastaako rikoslaki vain lankapuhelimeen?
Kysymys häiritsevien tekstiviestien rangaistavuudesta on erinomainen esimerkki rikoslainsäädännön ongelmallisesta suhteesta tekniikan kehitykseen. Tekniikan kehitys on nopeaa ja rikoslakia taas ei haluttaisi muuttaa nopeasti tai tehdä rikoslainsäädännöstä liian kasuistista. Toisaalta ei kuitenkaan olisi hyvä, jos rikoslaki jäisi tekniikan kehityksestä auttamattomasti jälkeen. Kysymys on tietynlaisesta tasapainoilusta, jossa lopputulos ei välttämättä ole ainakaan kaikkia tyydyttävä. -
Ammattimainen rikollisuus tietoverkossa
Tietoverkossa toimivan ammattimaisen rikollisuuden tavoitteena ei ole hurvitella sivullisten koneilla hakkeroinnin riemusta. Kyse on rikollisesta liiketoiminnasta. Tavoitteena on taloudellinen hyöty mahdollisimman pienellä riskillä ja kevyellä kulurakenteella. -
Virtuaalivarkaudet todellisuutta
Virtuaalisesta omaisuudesta on tullut kauppatavaraa, jota ostetaan oikealla rahalla. Käyvän valuutan myötä virtuaaliomaisuus kiinnostaa myös rikollisia. Usein menetetyn omaisuuden arvo on muutamia kymppejä, joten läheskään kaikki rikokset eivät tule poliisin tietoon. -
Vinkkejä nettiturvallisuuteen -
Nettivinkki uusi väylä lähestyä poliisia
Kansalaiset ovat lähettäneet poliisin uuteen maaliskuussa avattuun nettipalveluun yli 3000 havaintoa epäilyttävästä toiminnasta. Keskusrikospoliisi seuloo vinkit ja lähettää ne tarvittaessa arvioitavaksi paikallisiin poliisilaitoksiin. Vinkit ovat koskeneet enimmäkseen tavanomaisia rikoksia mutta myös esimerkiksi koulu-uhkauksista on vinkattu sen kautta. -
Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset internetissä
Nuorten rikoskäyttäytymistä ja uhriksi joutumista koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että samalla kun nuorten ajanvietto ja yhteydenpito on yhä enemmän siirtynyt internetiin myös nuorten rikoskäyttäytymisen ja uhrikokemusten kirjo on laajentunut tälle kentälle. Tämä artikkeli esittelee viimeisimpien kyselytutkimusten tuloksia internetissä tapahtuvan rikoskäyttäytymisen yleisyydestä ja piirteistä. -
Nuoret ja nuorisotyö verkossa
Internet on osa nuorten arkea: nuoret käyttävät nettiä keskimäärin kaksi tuntia päivässä. Sosiaalisen median myötä yhteisöllisyys saa uusia muotoja. Netin lisääntyvä merkitys nuorten maailmassa edellyttää, että nuorten parissa työtä tekevät rakentavat tapoja hyödyntää nettiä omassa toiminnassaan. Nettinuorisotyötä on kehitetty puhtaasti virtuaalisen toiminnan varassa, mutta viime aikoina kasvokkainen ja virtuaalinen ovat myös nuorisotyössä lähenneet toisiaan. -
Rasisminvastaisuus verkkonuorisotyössä
NoRa – No Racism on rasisminvastaista työtä kehittävä verkkonuorisotyön hanke, jonka tavoitteena on lisätä tietoa nettirasismista, sen tunnistamisesta sekä siihen puuttumisesta. Hankkeen toteuttaa Pelastakaa Lapset ry yhdessä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa ja se on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. -
Virtuaalinen lähipoliisiryhmä löytänyt paikkansa
Kaksi vuotta sitten poliisi jalkautui näkyvästi sosiaaliseen mediaan. Sosiaalinen media samoin kuin poliisin toiminta on kehittynyt tänä aikana. -
Nettiturvallisuustyössä menossa toinen aalto
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) nuorisotyön päällikkö Juuso Peura näkee nettiturvallisuustyön kehittyneen valtavasti viime vuosina. Pientä huolta hän kuitenkin kantaa lasten eriarvoisuudesta, sillä monen nuoren perustaidot verkossa ovat kuitenkin vielä melko kapeat. Turvallisuustaitoja opitaan kavereilta, kotoa ja muualta, mutta koulussa niitä ei systemaattisesti opeteta. -
Nuorten nettikäyttäytymisen riskejä ja ratkaisuja niihin
Ruotsalaisen tutkijan Elza Dunkelsin mukaan nuorille tulisi antaa enemmän tilaa vaikuttaaa nettiturvallisuusasioissa. Netin riskit ovat suhteellisia ja toimenpiteiden tulisi olla linjassa hyötyyn nähden. Teknisillä ratkaisuilla voidaan saada aikalisää, mutta ongelmia, jotka ovat inhimillisiä eivätkä teknisiä, ne eivät poista. Koulu on erinomainen kanava vaikuttaa. -
Poliisi tavoittaa nuoret netissä
Nykyaikainen lähipoliisi jalkautuu nuorten pariin netissä. Helsingin ja Oulun poliisilaitokset ovat lähteneet yhteistyöhön IRC-Gallerian kanssa. Tavoitteena on saada netin välityksellä poliisin ja nuorten vuorovaikutus mutkattomaksi ja avoimeksi. -
Onnistunut kriisiviestintä auttaa uhreja -
Rikosaktiiviset nuoret ahkerimpia vertaisverkkolataajia
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan valtaosa 15–16-vuotiaista nuorista on joskus ladannut tiedostoja vertaisverkoista. Vertaisverkkojen aktiivikäyttäjät ovat muita nuoria useammin syyllistyneet myös perinteiseen rikollisuuteen. -
Kaksi tragediaa
Kriminologia-palstalla analysoidaan kahta erilaista yhteiskunnan reaktiota lasten tekemiin vakaviin rikoksiin. Esimerkkeinä ovat englantilainen ja norjalainen tapaus, jossa vanhemmat lapset surmasivat nuoremman lapsen. -
CEOP ehkäisee lasten seksuaalista hyväksikäyttöä monin keinoin -
Yritykset houkutella lapsia seksikontakteihin yleisiä netissä
Tuoreen ruotsalaisen selvityksen mukaan lapsiin ja nuoriin otetaan netissä runsaasti yhteyttä seksuaalisessa tarkoituksessa. Useimmat lapset ja nuoret osaavat suojautua aikuiseksi epäilemänsä ehdotuksilta. Ns. grooming-ilmiön torjumisessa on tärkeää kouluttaa lapsia ja vanhempia turvalliseen netin käyttöön, toimia yhteistyössä nuorten nettipalvelujen tuottajien kanssa sekä kehittää lainsäädäntöä ja poliisin toimintaa. -
Ohjeita turvalliseen netin käyttöön -
Rikoksista pitää kertoa totuudenmukaisesti
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana rikostoimittaja Jarkko Sipilä. Hänen mukaansa media vaikuttaa kriminaalipolitiikkaan lähinnä aihevalinnoillaan. Toimittajan työn lähtökohtana on hakea yhteiskunnallisia epäkohtia – asioita, joita voidaan parantaa. Siitä tulee hänestä myös se, että huono uutinen vain on suurempi uutinen. -
Rikosaiheet lisääntyneet Ylen TV-uutisissa
Voimakkaimmat rikosuutisoinnin nousuvaiheet ovat tapahtuneet länsimaissa samaan aikaan kun väestön keskimääräinen väkivaltariski on pysynyt vakaana. Rikosuutisoinnin määrän muutokset ovat heijastaneet vahvasti muitakin tekijöitä kuin rikosten määrän kehitystä.