 |
- suomeksi
| Maahanmuuttajat, rasismi, viharikokset | Tekstiversio |
-
Poliisille ja syyttäjille tulee ohjeet vihapuheen tulkintaan -
Vihapuheen ja viharikosten ehkäisy
Vihapuheeseen puuttuminen ei ole tärkeää vain siksi, että se loukkaa kohteensa ihmisarvoa, vaan myös siksi, että se lisää väestöryhmien välisen väkivallan todennäköisyyttä. Parasta vihapuheen ja viharikosten ehkäisyä on väestöryhmien suhteita hiertävien ongelmien korjaaminen ja yhteisymmärryksen rakentaminen. Mutta puuttua pitää myös vihapuheeseen ja viharikoksiin. -
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö ei painotu tutkinnassa
Keskusrikospoliisin yhteyteen perustettiin 2004 pimeän ulkomaisen työvoiman tutkintaan erikoistunut yksikkö (PUT). Työterveyslaitos selvitti yksikön toimintaa vuosina 2004–2008. Selvityksen mukaan yksikön tutkinta painottui rikoksiin, jossa uhrin asemassa oli verottaja tai muut yritykset eikä suinkaan ulkomaalainen työntekijä. -
Viharikoksia edellisvuotta vähemmän -
Ihmiskaupan vastainen työ etenee hitaasti
Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet on huolissaan siitä, että ihmiskauppatapauksia on toistaiseksi tunnistettu vasta muutamia, useammin sekä tutkinta että tuomiot ovat koskeneet vähäisempiä rikoksia, jotka eivät anna turvaa ja oikeuksia uhrille. Laittoman maahantulon torjuntaan keskittyminen vaikeuttaa uhrin näkemistä. -
Ulkomaalaiset rikoksen tekijöinä ja uhreina
Kansainvälistyminen näkyy rikollisuudessa niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. 1990-luvun alussa esiintyi pelkoa siitä, että uudet rikollisuusuhat kehittyisivät lähes hallitsemattomiksi ongelmiksi. Suomen rikollisuustilanne on kuitenkin eri mittarien perusteella pysynyt kohtuullisen hyvänä ja monessa kohdin muuttunut jopa paremmaksi. Ulkomaalaisten tekemät vakavat rikokset ja siihen usein liittyvä järjestäytynyt rikollisuus ovat enemmän seurausta valtioiden rajat ylittävän liikkumisen rajoitusten poistamisesta kuin pysyvästä maahanmuutosta. -
Suomessa asuvat somalit usein rasistisen rikoksen uhrina
Pohjoismaat mielletään hyvinvointivaltioiksi, joissa on korkea elintaso ja joissa kansalaisten tasa-arvo toteutuu hyvin. Onkin yllättävää, että hiljattain julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat kohtaavat paljon etnistä syrjintää ja rasismia Pohjoismaissa. Erityisesti Suomessa ja Tanskassa asuvat somalit näyttävät altistuvan syrjinnälle, uhkailulle ja väkivallalle usein, ja Suomessa vielä enemmän kuin Tanskassa. -
Rikosoikeus ja monikulttuurisuuden haaste
Lainsäätäjän ja lainsoveltajan on nykyään otettava kulttuurisia tekijöitä huomioon. -
Rasistiset rikokset laindäännössä
Rasistisena rikoksena voidaan pitää rikosta, joka on tehty rasistisesta vaikuttimesta. Nämä ovat tulleet rikoslakiin 1970-luvulta alkaen. Rikoslain muutosten taustalla ovat kansainväliset velvoitteet. -
Tulkattu oikeuskäsittely onnistuu yhteistyössä
Oikeustulkkaus ei ole oikeudellisesta viestintätilanteesta irrallista, pelkästään kielitaidon varassa tapahtuvaa toimintaa vaan tapahtuu aina yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa. Kirjoitus käsittelee oikeustulkkauksen käytäntöjä, tilannetta ja kehittämistarpeita. -
Kunniakonfliktin molempia osapuolia täytyy kuulla
Ihmisoikeusliiton Kitke!-hankkeen tarkoituksena on ennaltaehkäistä kunniaan liittyviä konfliktitilanteita ja väkivaltaa. Asiantuntija Rebwar Karimin mukaan parasta ennaltaehkäisyä on rakentava, osallistava ja itsekriittinen dialogi yhteisön tasolla. Konfliktitilanteissa on tärkeä pyrkiä väkivallan uhkan minimoimiseen ja turvallisen vuorovaikutuksen aikaansaamiseen. -
Tietoa oikeuksista maahanmuuttajatytöille
Vantaan Oikeus elämään -hankkeen idea on valistaa 15–20-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ja lisätä heidän valmiuksiaan hakea apua perhe- ja kunniaväkivaltatapauksissa. Tarkoitus on myös lisätä viranomaisten tietoa heidän elämästään. Perimmäinen tavoite on ehkäistä väkivaltaa. -
Tuoreita väitöksiä rasismista ja monikulttuurisuudesta -
Alkuvaiheen palvelut tärkeitä kotoutumiselle
Uusi laki kotoutumisen edistämisestä painottaa alkuvaiheen palvelujen järjestämisen tärkeyttä maahanmuuttajan kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi. Lain soveltamisalaa on laajennettu etenkin alkuvaiheen palvelujen osalta kaikkiin ulkomaan kansalaisiin. -
Nuoret tarvitsevat esimerkkejä
Sosiaaliohjaaja Mukhtar Abib työskentelee rikoksista epäiltyjen afrikkalaistaustaisten nuorten kanssa Helsingin sosiaalivirastossa. Hänen mukaansa afrikkalaistaustaisten nuorten tilanne on menossa parempaan päin verrattuna kymmenen vuoden takaiseen aikaan. -
Rinkebyssä puhaltaa yhteishenki
Tukholman huonomaineiseksi leimatussa Rinkebyn lähiössä turvallisuutta edistetään yhdessä Järva-Andan yhteistyöverkoston kautta. Eri kulttuurien ja ryhmien välillä käydään aitoa dialogia, ja ongelmien ja erojen sijaan etsitään voimavaroja ja yhtäläisyyksiä. -
Kansainvälinen suojelu suomalaisittain
Kansainvälisestä näkökulmasta Suomen lainsäädäntö vastaa hyvin kansainvälisen suojelun asettamiin vaatimuksiin. -
Kerjääminen perusoikeuksien näkökulmasta
Kerrostalojen rappukäytävien kyltit ”kerjääminen ja kaupustelu kielletty” ovat vaihtuneet asuinhuoneistojen ovien tarroihin ”ei ilmaisjakelua”. Viime vuonna Romanian romanien kerjäämisen seurauksena kellareihin ja vinteille haudattuja kylttejä alettiin kaivaa esiin. -
Kerjäläisyys ennen ja tänään
Kerjääminen on ikivanha elinkeino. Siihen on aina liittynyt inhimillistä hätää ja köyhyyttä, irtolaisuutta ja rikollisuutta. Ajan saatossa suhtautuminen kerjäläisiin ei ole juurikaan muuttunut. Edelleen kerjäläisyyttä pyritään kitkemään erilaisin pakkokeinoin. Ilman kerjäläisyyden syiden kartoittamista ja niihin puuttumista ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan. -
MUUTOKSEN KESKELLÄ -
Lasten ja nuorten kokema syrjintä yleistä -
Työperäisen ihmiskaupan piirteitä esiintyy Suomessa
Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapausten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina. Työperäisestä ihmiskaupasta ei ole kuitenkaan toistaiseksi annettu tuomioita, vaikka eri toimijoiden tietoon tulee kymmeniä epäilyttäviä tapauksia vuosittain. Tämä on vain jäävuoren huippu, sillä tunnistamisessa on ongelmia. Tutkimus osoittaa, että ulkomaalaiset työntekijät ovat Suomessa kohdanneet monenlaisia hyväksikäytön muotoja. Pahimmillaan hyväksikäyttö on työperäistä ihmiskauppaa. -
Viharikoksia poliisin tietoon edellisvuotta enemmän -
Rasisminvastaisuus verkkonuorisotyössä
NoRa – No Racism on rasisminvastaista työtä kehittävä verkkonuorisotyön hanke, jonka tavoitteena on lisätä tietoa nettirasismista, sen tunnistamisesta sekä siihen puuttumisesta. Hankkeen toteuttaa Pelastakaa Lapset ry yhdessä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa ja se on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. -
Syrjintä Euroopassa -
Viharikosten tilastointi tekee ilmiön näkyvämmäksi
Poliisin tietoon tuli vuonna 2008 selvästi aiempaa enemmän epäiltyjä viharikoksia. Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen mukaan poliisille ilmoitettiin 859 epäiltyä rasistista tai muuta viharikosepäilyä. Aikaisempien vuosien tapaan yleisin poliisin tietoon tullut epäilty rasistinen rikos oli pahoinpitely. Luku on selvästi suurempi kuin aiempina vuosina. Osittain kasvu johtuu tilastointimenetelmän muutoksista. -
Rasististen tekojen kriminalisointia selvennetään
Rasistisia rikoksia pohtineen työryhmän ehdotuksista suurin merkitys lienee säännösten laajentumisella viharikossuuntaan ja oikeushenkilön (esimerkiksi yhteisön tai yhdistyksen) rangaistusvastuun ulottamisella syrjintärikoksiin. Säännösten täsmentämisen odotetaan lisäksi helpottavan rikosten selvittämistä ja säännösten soveltamista. -
RASISMI EUROOPASSA JA MEILLÄ -
Kotouttaminen ehkäisee ennalta perheväkivaltaa
Maahanmuuttajataustainen lapsi oireilee kuten muutkin perheväkivaltaa kohtaavat lapset. Mutta heillä saattaa olla suurempi kynnys puhua ongelmasta, kertoo lastensuojelutyön esimies Rina Reini-Laaksonen Tampereen ensi- ja turvakodista. -
Vapaan liikkuvuuden lieveilmiöitä pohdittiin Helsingissä -
Maahanmuuttajat ja turvallisuus
Katsaus maanmuutto-, rasismi- ja rikollisuustilastojen kehitykseen -
Jumalanpilkasta viharikoksiin
Uskonnon asema rikosoikeudessa pitäisi arvioida uudelleen. -
Maasta karkottaminen rikosten seuraamuksena
Artikkelissa tarkastellaan Ulkomaalaisviraston rikosperusteinen karkottamiskäytäntöä vuosina 2003 ja 2005. -
Rasistisen motiivin tutkiminen osoittautunut vaikeaksi -
Yhteiskuntamoraali pitää pintansa
Yleinen käsitys on, että perinteiset moraaliarvot ovat rapautumassa individualismin vallatessa yhä enemmän alaa. Onko tilanne näin yksioikoinen? -
Suomi osana Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää
Suomen turvapaikkaprosessin on laadultaan jo pitkään nähty olevan hyvin ”eurooppalainen”. Prosessin tulokset antavat kuitenkin aihetta kyseenalaistaa mm. Suomen roolia Euroopan turvapaikkataakan jakamisessa. Suomen perinne maahanmuuttomaana ja Suomen perinne eurooppalaisena yhteistyömaana eivät kulje ongelmitta käsi kädessä. -
Arkipäivän rasismi kriminaalipolitiikan haasteena
Arkipäivän rasismi tekee etnisten vähemmistöjen nuorten rikollisuudesta erityisen ilmiön. Esimerkiksi etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten luokittelu joko rikosten tekijöiksi tai uhreiksi yksinkertaistaa heidän sosiaalista todellisuuttaan. Näiden nuorten rikollisuus on erityinen ilmiö myös heidän erityistarpeidensa näkökulmasta. -
Suomen laittomat maahantulijat
Kolmen maan yhteistutkimuksen Suomen osuudessa kyseltiin PTR-viranomaisten (poliisi, tulli ja rajavartiosto) näkemyksiä Venäjän kautta Suomeen tulevista laittomista maahantulijoista. Laittomat tulijat voidaan jakaa maksettuihin tai pakotettuihin ihmisalakuljetuksen uhreihin, poliittisiin pakolaisiin ja paremman elintason perässä kulkeviin siirtolaisiin. -
Etnisiin vähemmistöihin huomiota kriminaalipolitiikassa
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen. Hän ei usko kriminaalipolitiikkaamme olevan riittävän valistunutta etnisesti. Puumalaisen mielestä nyt pitäisi ottaa vastaan monikulttuuristumisen haaste. Siihen 60–70-lukujen valistunut ja humaani kriminaalipolitiikka tarjoaa hyvän perustan. -
Ryöstörikollisuus muuttunut Helsingin keskustassa
Helsingissä nuorten tekemät katuryöstöt alkoivat lisääntyä 1990-luvun alkupuolella. Ongelman ratkaisemiseksi Keskustan poliisi on ryhtynyt yhteistyön sosiaaliviranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.