HAASTE - Lastensuojelu, nuorisotyö, koulu

suomeksi

Lastensuojelu, nuorisotyö ja koulu

Vaakamalli luo sosiaalista hyvinvointia kouluun
Kouluyhteisöjen hyvinvointi on monestakin syystä tullut yhä ajankohtaisemmiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksen mukaan hyvinvointia tulee vahvistaa uusin keinoin ja hyvinvoinnin tekijöitä arvioida uudella tavalla. Vaakamalli® on uusi menetelmä, jonka avulla yhteisöllisyyttä ja yhteisön sosiaalista hyvinvointia voidaan kehittää. Mallin yhteyteen on rakennettu myös sosiaalisen hyvinvoinnin mittari.

Tuoreita väitöksiä rasismista ja monikulttuurisuudesta

Poliisin työ lasten parissa on myös huolenpitoa
Poliisit ja lapset kohtaavat kenttätyön, kouluvierailujen, kotihälytystilanteiden, kiinniotto- ja pidätystilanteiden sekä esitutkintatoimien yhteydessä. Poliisityötä lasten parissa on kontrolli, turvaaminen ja rikostutkinta mutta myös huolenpito, vastuullistaminen ja ohjaaminen.

Nuorten rikosasioiden käsittely uudistuu
Nuorten rikosasioiden käsittely tarjoaa uusia ammatillisia haasteita sosiaalitoimen viranhaltijoille, sillä lainsäädäntö muuttui tämän vuoden alussa. Kirjoituksessa kuvataan sosiaalitoimen toimintamalleja nuorisoseuraamustyössä ja arvioidaan lainsäädännön muutosten vaikutusta sosiaalitoimen tehtäviin ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön.

Väkivallan arviointi huoltoriidoissa ongelmallista
Oikeuteen viedyissä huoltoriidoissa tulee esiin väitteitä vanhempien tekemästä parisuhdeväkivallasta, väkivallasta lapsia kohtaan ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Viranomaisten tapa arvioida väkivaltaväitteitä suhteessa lapsen etuun näyttää asiakirja-aineiston valossa epäjärjestelmälliseltä. Vaikka väkivallasta olisi näyttöä, se ei myöskään välttämättä vaikuta oikeuden päätökseen lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta.

Nuorten syrjäytyminen – epäsuotuisia polkuja aikuisuuteen
Suomessa suurimmalla osalla nuorista on koulutusta, toimeentuloa ja terveyttä ja erilaisia mahdollisuuksia ja kykyjä toteuttaa asioita sekä selviytyä ja osallistua yhteiskunnassa. Sitten on nuoria, joilla nämä ovat lähtökohtaisesti heikompia. On joukko, jolle monenlaiset ongelmat kasautuvat. Huono-osaisuuden kasautumiseen viittaavana käsitteenä syrjäytyminen on elämänkulussa etenevä moniulotteinen prosessi, joka liittyy kulttuurisiin, terveydellisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin. Nuoren syrjäytymisen ymmärtämiseksi tulisi ottaa huomioon hänen nykyisen elämäntilanteensa hyvinvoinnin vajeet ja niiden kasautuminen, mutta myös aikaisempien elämänvaiheiden rooli: selviämistä tukeneet ja syrjäytymisen riskiä lisänneet piirteet ja tekijät.

ENNALTAEHKÄISYN RISKIT

Riskin arviointia ja vaaran torjumista – lastensuojelun käytännöt huolen ilmapiirissä
Lastensuojelun ytimen voi kiteyttää pyrkimykseksi suojella lapsen terveyttä ja kehitystä ja ehkäistä sitä vaarantavia tekijöitä. Näin ollen erilaisten uhkien arviointi ja vaarojen ehkäisy ovat aina olleet olennainen osa lastensuojelun sosiaalityötä. Uusi vuosituhat on kuitenkin tuonut lastensuojeluun uudenlaisia painotuksia. Puhe riskeistä, turvallisuudesta ja varhaisesta puuttumisesta on yleistynyt ja ohjaa lastensuojelutyön käytäntöjä ja politiikkaa.

Nuoret ja nuorisotyö verkossa
Internet on osa nuorten arkea: nuoret käyttävät nettiä keskimäärin kaksi tuntia päivässä. Sosiaalisen median myötä yhteisöllisyys saa uusia muotoja. Netin lisääntyvä merkitys nuorten maailmassa edellyttää, että nuorten parissa työtä tekevät rakentavat tapoja hyödyntää nettiä omassa toiminnassaan. Nettinuorisotyötä on kehitetty puhtaasti virtuaalisen toiminnan varassa, mutta viime aikoina kasvokkainen ja virtuaalinen ovat myös nuorisotyössä lähenneet toisiaan.

Rasisminvastaisuus verkkonuorisotyössä
NoRa – No Racism on rasisminvastaista työtä kehittävä verkkonuorisotyön hanke, jonka tavoitteena on lisätä tietoa nettirasismista, sen tunnistamisesta sekä siihen puuttumisesta. Hankkeen toteuttaa Pelastakaa Lapset ry yhdessä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa ja se on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama.

Nettiturvallisuustyössä menossa toinen aalto
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) nuorisotyön päällikkö Juuso Peura näkee nettiturvallisuustyön kehittyneen valtavasti viime vuosina. Pientä huolta hän kuitenkin kantaa lasten eriarvoisuudesta, sillä monen nuoren perustaidot verkossa ovat kuitenkin vielä melko kapeat. Turvallisuustaitoja opitaan kavereilta, kotoa ja muualta, mutta koulussa niitä ei systemaattisesti opeteta.

KiVa Koulu valtaa alaa
Kouluterveyskyselyn mukaan kannabiskokeilut yleistyneet

Ihmisten tarpeet etusijalle
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo. Hän kertoo, että järjestö panostaa nyt kansalaistoiminnan kehittämiseen. Toinen haaste on järjestön päihde- ja väkivaltaongelmista kärsiville lapsiperheille tarkoitettujen palvelujen rahoitus.

Nuorisoväkivallan ehkäisy aloitettava jo lapsuudessa
Nuorten väkivallanteoista valtaosan tekee hyvin pieni joukko. Jotta vakavaa nuorisoväkivaltaa voitaisiin tehokkaimmin ehkäistä, riskiryhmät olisi tärkeää tunnistaa jo varhaislapsuudessa. Tätä korostaa rikoksentorjuntaneuvosto kannanotossaan, jonka se julkisti nuorisoväkivallan riskitekijöitä ja ehkäisemistä käsitelleessä asiantuntijaseminaarissa toukokuussa Helsingissä.

Kiusaamiseen kiinni jo päiväkodissa
Poikien rikollisuus lastensuojelun silmin

Lapsen ääni kuuluviin
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Hän painottaa, että taloustilanteesta huolimatta lasten ja nuorten ehkäiseviä palveluja ei pitäisi karsia vaan vahvistaa. Varhaista tukea olisi myös hyvä tarjota entistä enemmän matalan kynnyksen palveluiden kautta, esimerkiksi kanavoida perheiden tukea neuvolan ja myös koulun kautta.

Nuorten rikosten ehkäisyssä varhainen tuki tärkeää
Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) konferenssissa joulukuussa Tukholmassa esiteltiin parhaita hankkeita, joilla ehkäistään sekä nuorten tekemiä rikoksia että nuorten joutumista rikoksen uhriksi. Erityisesti keskityttiin koulun ja internetin mahdollisuuksiin sekä rikollisryhmiin rekrytoinnin ehkäisemiseen. Konferenssissa julistettiin myös Euroopan rikoksentorjuntakilpailun (ECPA) 2009 voittaja: suomalainen koulukiusaamisen vastainen KiVa Koulu -toimenpideohjelma.

Opettavainen ja oppiva hanke
Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan, miksi KiVa Koulu on tärkeä rikoksentorjunnalle.

KiVa Koulu Suomalainen innovaatio kiusaaminen vähentämiseksi
KiVa Koulu on uusi toimenpideohjelma kiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Ohjelma kehitettiin Turun yliopiston psykologian laitoksen ja oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä (2006–2009) opetusministeriön rahoituksella. Ohjelman näkemys kiusaamisesta sekä konkreettiset sisällöt perustuvat kiusaamista koskevaan tutkimustyöhön, jota Turun yliopistossa on tehty jo pitkään. KiVa Koulu valittiin Suomen edustajaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun 2009.

KiVa Koulu voitti Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon 2009
Suomalainen koulukiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, KiVa Koulu -hanke, voitti vuoden 2009 Euroopan rikoksentorjuntakilpailun. Voittaja julistettiin 9. joulukuuta Euroopan rikoksentorjuntaverkoston konferenssissa Tukholmassa. Palkinnon vastaanottivat KiVa Koulu -hankkeen johtajat, professori Christina Salmivalli (kuvassa vas.) ja erikoistutkija Elisa Poskiparta

Koulusovittelulla riidoista ratkaisuihin
Koulusovittelu tuo kouluille yhteisöllisen ja aidosti osallistavan varhaisen puuttumisen menetelmän, jossa ristiriidan osapuolet voivat itse olla osallisina. Osallisuus mahdollistaa konfliktinhallinnan oppimisen ja oman käytöksen myönteisen muutoksen. Koulun käytännöt nivoutuvat muihin sovittelukäytäntöihin, joilla vahvistetaan yhteisön osallisuutta rikollisuuden ehkäisyssä.

Hyväksikäytetty lapsi ilmoittaa rikoksesta vain harvoin itse
Vuonna 2007 poliisille ilmoitettiin 340 alle 15-vuotiaisiin kohdistuvaa epäilyä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Valtaosa uhreista oli 12−14-vuotiaita tyttöjä. Rikoksesta ilmoittivat yleensä lapsen vanhemmat tai sosiaaliviranomaiset.

Vanajan vankilaan perheosasto

Nurmijärvellä nuoria tuetaan varhaisella avoimella yhteistyöllä
Nurmijärven kunnan peruspalveluiden varhaisen puuttumisen toimintamalli perustuu varhaisuuteen, avoimuuteen ja dialogisuuteen. Malli on kehitetty tiiviissä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Toiminnan katsotaan edistäneen vuoropuhelua niin kuntalaisten kanssa kuin eri sektoreiden yli.

Kouluampumiset ovat osa kouluväkivallan perinnettä
Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien yhtenä seurauksena oli, että julkisuudessa alettiin käyttää kouluväkivallan käsitettä koulukiusaamisen sijasta tai ohessa. Kouluampumiset ja niiden torjunta voidaan sijoittaa osaksi kouluväkivallan perinnettä. Kouluampumiset sekä jatkavat tätä perinnettä että uudistavat sitä valikoimalla uhrit satunnaisesti, pyrkimällä laajaan tuhoon ja rakentamalla tietoisen mediastrategian. Koulusurmien ehkäisyssä olisikin syytä kiinnittää huomiota niihin tekijöihin koulussa, jotka tukevat väkivaltaista käyttäytymistä, ja pyrkiä muuttamaan koulukulttuuria.

Selvitys alaikäisinä vastentahtoisesti huostaan otetuista
Hyvinvointipolitiikasta kohti riskipolitiikkaa

Nuorten rikokset lastensuojelun ja rikosoikeuden rajapinnassa
Suomen nuorisorikosoikeusjärjestelmä pärjäsi kansainvälisessä vertailussa hyvin.

Keravalla päättäjäisriehaa hillitään päihteettömällä toiminnalla
Suomen ehdokas vuoden 2006 Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon saajaksi on Keravan koulujen päättäjäisviikonlopun katutapahtuma. Vuonna 2002 ensimmäisen kerran järjestetystä Katujen yöstä on muodostunut jokavuotinen käytäntö, joka pitää sisällään mm. katusählyä, makkaranpaistoa ja ilmaiskonsertin. Lisäksi vanhemmat ja järjestöt partioivat kaduilla aamuyöhön ja poliisi tehostaa valvontaansa. Toiminnalla on ollut hillitsevä vaikutus nuorten juhlintaan.

Nuorten puhetta väkivallasta
Nuoret liittivät väkivallan elämäänsä niin kotona, koulussa, kaduilla kuin laitoksissa, ja moni koulukodissa haastateltu toi esiin omia kokemuksiaan väkivallasta. Väkivallalla oli nuorten sosiaalisissa ympäristöissä monia sallittuina pidettyjä tehtäviä, joista he olivat keskenään yllättävänkin yksimielisiä.

Lasten ja nuorten rikostulkintojen pitkä linja
Lasten ja nuorten rikokset ovat viime vuosina olleet toistuvasti esillä julkisuudessa. Miltä oman aikamme alaikäisten rikoksia koskeva keskustelu näyttää pitkässä historiallisessa perspektiivissä?

Ruorissa puututtiin nuoren elämäntilanteeseen
Helsingin Ruori-projekti osoitti omalta osaltaan, että kohdennetulla nuorisotyöllä voidaan saada myönteisiä tuloksia, mikäli työskentely on riittävän pitkäkestoista ja monipuolista. Ruori oli luonteeltaan ennaltaehkäisevää toimintaa, jota tehtiin nuorisotyön ja perhetyön menetelmin. Parannettavaakin toiminnassa arvioinnin mukaan kuitenkin löytyy.

Läheisneuvonpito lisää osallisuutta lastensuojelussa
Läheisneuvonpito on lähtöisin Uudesta-Seelannista, jossa se on vuodesta 1989 ollut lakisääteistä lastensuojeluperheiden kanssa tehtävää sosiaalityötä. Neuvonpidossa lapsen perhe ja perheelle läheiset ihmiset kokoontuvat keskustelemaan ja suunnittelemaan lapsen tai nuoren kasvun turvaamista tavallisessa arjessa.

Kokkolan Näppis-projekti arvioitiin
Kokkolan perusturvakeskuksen ja poliisin käynnistämä Näppis-projekti kohdistui ensisijaisesti alle 15-vuotiaisiin, jotka jäivät kiinni omaisuusrikoksesta. Enemmistö teoista oli näpistyksiä. Keskeisin tavoite vuosina 1999 ja 2000 toteutetussa projektissa oli lapsen rikollisen käyttäymisen pysäyttäyttäminen.

Kansi 4/07