 |
- suomeksi
| Lainsäädäntö, rikosoikeus | Tekstiversio |
-
Rikosoikeus ja monikulttuurisuuden haaste
Lainsäätäjän ja lainsoveltajan on nykyään otettava kulttuurisia tekijöitä huomioon. -
Rasistiset rikokset laindäännössä
Rasistisena rikoksena voidaan pitää rikosta, joka on tehty rasistisesta vaikuttimesta. Nämä ovat tulleet rikoslakiin 1970-luvulta alkaen. Rikoslain muutosten taustalla ovat kansainväliset velvoitteet. -
Kansainvälinen suojelu suomalaisittain
Kansainvälisestä näkökulmasta Suomen lainsäädäntö vastaa hyvin kansainvälisen suojelun asettamiin vaatimuksiin. -
Kerjääminen perusoikeuksien näkökulmasta
Kerrostalojen rappukäytävien kyltit ”kerjääminen ja kaupustelu kielletty” ovat vaihtuneet asuinhuoneistojen ovien tarroihin ”ei ilmaisjakelua”. Viime vuonna Romanian romanien kerjäämisen seurauksena kellareihin ja vinteille haudattuja kylttejä alettiin kaivaa esiin. -
Esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntö uudistuu
Edellinen eduskunta hyväksyi viimeisenä istuntopäivänään 15.3.2011 uuden esitutkintalain ja uuden pakkokeinolain lakivaliokunnan ehdottamin muutoksin. Samassa yhteydessä hyväksyttiin uusi poliisilaki, joka salaista tiedonhankintaa koskevilta osiltaan liittyy uuteen pakkokeinolakiin. Lakeja ei ole vielä vahvistettu, mutta niiden arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2014 alussa. -
Uudistus poliisin näkökulmasta
Esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakien uudistus koskettaa poliisitoiminnan kaikkia osa-alueita, erityisesti rikostorjuntaa. -
Olennaiset uudistukset puolustuksen näkökulmasta
Uutta on, että esitutkintaa ei tehdä enää vain syyttäjän ja tuomioistuimen tarpeisiin. Useilla uudistuksilla pyritään parantamaan kuulusteltava, erityisesti asianomistajan asemaa. -
Eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisointia pohditaan
Keskeinen ongelma on määritellä rikoksen valmistelutoimet. -
Hallinnolliset sanktiot rikosoikeuden vaihtoehtona
Rikosoikeustieteessä eikä kriminaalipolitiikassakaan juuri keskustella hallinnollisista sanktioista rikosoikeudellisen sääntelyn vaihtoehtona. On tärkeää pohtia, millä tavalla 2010-luvulle tultaessa järkevää ja tarkoituksenmukaista rangaista. -
Sakkovangit vähenivät, rikokset pysyivät ennallaan
Sakon muuntorangaistusjärjestelmää uudistettiin vuosina 2007 ja 2008. Kohtuullisella varmuudella voidaan arvioida, että uudistuksilla ei ole ollut välittömiä vaikutuksia sakkorikosten tekemiseen. Kauppa ilmoittaa rikoksista herkemmin poliisille, mikä nostaa rikostilastoja. -
MISTÄ KRIMINAALIPOLITIIKASSA KESKUSTELLAAN? -
Valvontarangaistus hyväksytty eduskunnassa
Valvontarangaistus on yhdyskuntaseuraamus, joka asettuu ankaruudeltaan yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin. Tarkoituksena on, että uutta rangaistusta koskevat säännökset tulevat voimaan syksyllä 2011. -
Vartioimisliikkeetkö poliisia korvaamaan?
Kehitys voi näyttää siltä, että poliisin tehtäviä olisi yhä enemmän annettu vartioimisliikkeille. Yksityistämistä ei kuitenkaan pidä nähdä siellä, missä sitä ei tosiasiassa ole tapahtunut. -
Esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain muutokset eduskunnan käsittelyssä -
Vastaako rikoslaki vain lankapuhelimeen?
Kysymys häiritsevien tekstiviestien rangaistavuudesta on erinomainen esimerkki rikoslainsäädännön ongelmallisesta suhteesta tekniikan kehitykseen. Tekniikan kehitys on nopeaa ja rikoslakia taas ei haluttaisi muuttaa nopeasti tai tehdä rikoslainsäädännöstä liian kasuistista. Toisaalta ei kuitenkaan olisi hyvä, jos rikoslaki jäisi tekniikan kehityksestä auttamattomasti jälkeen. Kysymys on tietynlaisesta tasapainoilusta, jossa lopputulos ei välttämättä ole ainakaan kaikkia tyydyttävä. -
Lakimuutoksilla kiinni lähisuhde- ja työpaikkaväkivaltaan -
Raiskaussäännöksiä tarkistetaan -
Lapsille parempaa suojaa seksuaalirikoksia vastaan
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista nykyistä ankarampia rangaistuksia ja uusia tekoja rangaistaviksi. Uudistuksella halutaan korostaa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten paheksuttavuutta ja estää niitä. Lasten suojaa parannettaisiin tarkastamalla heidän kanssaan toimivien rikostaustat nykyistä tarkemmin. -
Kolmekymmentä vuotta: erään uudistustyön anatomia
Maaliskuun viimeisenä päivänä tuli kuluneeksi kolmekymmentä vuotta oikeusministeriön rikoslakiprojektin asettamisesta. -
Rasististen tekojen kriminalisointia selvennetään
Rasistisia rikoksia pohtineen työryhmän ehdotuksista suurin merkitys lienee säännösten laajentumisella viharikossuuntaan ja oikeushenkilön (esimerkiksi yhteisön tai yhdistyksen) rangaistusvastuun ulottamisella syrjintärikoksiin. Säännösten täsmentämisen odotetaan lisäksi helpottavan rikosten selvittämistä ja säännösten soveltamista. -
EU valtaa rikosoikeuden kenttää
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana lainsäädäntöjohtaja Asko Välimaa oikeusministeriöstä. Hän pitää suomalaista rikoslainsäädäntöä varsin laadukkaana. Se tiedetään herkäksi alueeksi, jolla muutokset on pohdittava tarkoin. Hänen mielestään lainsäädäntö saadaan vielä paremmaksi käymällä enemmän yhteiskunnallista keskustelua, esimerkiksi järjestämällä perusteelliset lausuntokierrokset. Luonnollisesti kyse on myös riittävistä resursseista. Iso haaste nykyään on EU-perusteisen rikoslainsäädännön lisääntyminen. -
Joukkotuhonta
Kansallinen rikosoikeus kohtaa kansainvälisen rikoksen, kun Ruandassa 1994 tapahtunutta joukkotuhontaa käsitellään Porvoon käräjäoikeudessa. -
Syyteoikeus sananvapausrikoksissa
Tuore tutkimus suosittaa syyteoikeussääntelyn uudistamista. -
Poliisille oikeus ottaa alkoholijuomat pois nuorilta -
Poliisin toimivaltuuksiin ehdotetaan uudistuksia -
Lievä pahoinpitely läheissuhteissa ja työpaikalla -
Rikosoikeuden ja uskonnon suhde koetuksella -
Kartellistit – petosmiehiä valtakunnan erikoisessa suojeluksessa?
Artikkelissa käsitellään kilpailunrikkomuksia ja arvioidaan Kilpailulaki 2010 -työryhmän edotuksia. -
Elinkautisvankien vapauttaminen hovioikeuden päätöksellä
Elinkautisvangit ovat lokakuusta 2006 alkaen voineet hakea ehdonalaiseen vapauteen pääsyä Helsingin hovioikeudelta. Ehdonalaiseen vapauteen päästetyn elinkautisvangin koeaika ja jäännösrangaistus on kolme vuotta. Presidentillä on myös edelleen mahdollisuus vapauttaa elinkautisvanki armahtamalla. Tähän mennessä hovioikeus on vapauttanut 12 elinkautisvankia. -
Jumalanpilkasta viharikoksiin
Uskonnon asema rikosoikeudessa pitäisi arvioida uudelleen. -
Rikoksentekijän luovuttaminen Suomesta Yhdysvaltoihin
Rikoksentekijän luovuttaminen on vanhin kansainvälisen rikosoikeusyhteistyön muoto. Siinä on kuitenkin tapahtunut viime vuosikymmenten aikana merkittäviä muutoksia, kun tarve yksilön ihmisoikeuksien suojaamiselle on kasvanut. Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen välistä luovuttamisyhteistyötä on vaikeuttanut erilainen suhtautuminen kuolemanrangaistukseen. Seuraavassa esitellään lyhyesti keskeisimpiä oikeudellisia sääntöjä, jotka koskevat luovuttamista Suomesta Yhdysvaltoihin. -
Putkalakia täsmennetty asetuksella -
Rikoslain painotukset alkavat olla kunnossa
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Rikosoikeuden professori Pekka Koskinen. Hän on ollut lähes koko työuransa keskeisesti mukana rikoslain kokonaisuudistuksessa eikä ole päässyt siitä irti eläkkeelläkään: hän on oikeusministeriön selvitysmiehenä pohtinut uudistuksen loppuunsaattamista. -
Kansalliselle kriminaalipolitiikalle riittävä liikkumavara
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Raimo Lahti. Hän toteaa, että aina pitäisi nostaa esiin kysymys kriminaalipolitiikan koko keinovalikoimasta ja nähdä, että rikosoikeus on vain yksi sen osa-alue. Tämä näkökulma ei nouse tarpeeksi esille EU:n rikoslainsäädännön kehittämisessä. -
Vankiluvun sääntelyä ennen ja nyt
Vankiloissa oli 1930-luvun taitteessa useita tuhansia vankeja enemmän kun nykyisin. Poliittis-taloudellinen tilanne eroaa kuitenkin jyrkästi 2000-luvun alun tilanteesta. Tästä huolimatta ajankohdille on yhteistä vankiluvun nopea kohoaminen, ja sen seurauksena vankiloiden yliasuttaminen ja toimintojen vaikeutuminen. -
Politiikassa pitää puhua rikollisuudesta asiallisesti
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana lakivaliokunnan uusi puheenjohtaja Tuija Brax (vihr.). Hän odottaa Euroopan Unionin oikeudellisen kehityksen etenevän seuraavan neljän vuoden aikana kovaa vauhtia. Lisäksi valiokunta aikoo perehtyä mm. arjen rikollisuuden, erityisesti perheväkivallan, sekä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisyyn. -
Kriminaalipolitiikka nähtävä rikoslainsäädäntöä laajempana
Kriminaalipoltiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Henrik Lax (rkp.) Hänen mukaansa kriminaalipolitiikan painopisteet ovat muualla kuin nykyään jo kattavan lainsäädännön skarppaamisessa.