• suomeksi
Kunnat, paikallinen turvallisuussuunnittelu, yhdyskuntasuunnitteluTekstiversio
  • Kolmatta sisäisen turvallisuuden ohjelmaa valmistellaan
  • Alkuvaiheen palvelut tärkeitä kotoutumiselle
    Uusi laki kotoutumisen edistämisestä painottaa alkuvaiheen palvelujen järjestämisen tärkeyttä maahanmuuttajan kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi. Lain soveltamisalaa on laajennettu etenkin alkuvaiheen palvelujen osalta kaikkiin ulkomaan kansalaisiin.
  • Rinkebyssä puhaltaa yhteishenki
    Tukholman huonomaineiseksi leimatussa Rinkebyn lähiössä turvallisuutta edistetään yhdessä Järva-Andan yhteistyöverkoston kautta. Eri kulttuurien ja ryhmien välillä käydään aitoa dialogia, ja ongelmien ja erojen sijaan etsitään voimavaroja ja yhtäläisyyksiä.
  • Kuka puhuu? Lähiötietämisen tuska
    Kirjoituksessa puidaan Ranskan vuoden 2005 lähiötapahtumien erilaisia tulkintoja.
  • Aluehallintovirastoille keskeinen rooli turvallisuustyössä
  • Ikääntyneiden turvallisuusohjelma valmis
  • Syrjäytymisen ehkäisy sisäisen turvallisuuden ohjelmassa
  • Paikallisen turvallisuussuunnittelun painopisteet vahvistettu
  • Kaupunkien turvallisuusohjelma kannustaa yhteistyöhön
  • Turvallisuutta ennaltaehkäisevällä työllä
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Hän pitää sisäisen turvallisuuden parantamisessa erityisen tärkeänä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja väkivaltalukujen kääntämistä laskuun, tarttumista kansainvälistymisen ja verkkomaailman mukanaan tuomiin uusiin ilmiöihin sekä panostamista syrjäytymisen ehkäisyyn, erityisesti maahanmuuttajien kotouttamiseen.
  • Porissa tehdään turvallisuuden eteen mallikasta työtä
    Porin maine rikostilastojen valossa ei ehkä ole mitä parhain, mutta kaupungissa on todella panostettu turvallisuustyöhön. Kaupungin turvallisuussuunnitelma vuosille 2009–2012 on hyvin laaja-alainen, ja turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet on siinä tarkkaan mietitty. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen arvioi turvallisuustyöhön panostamisen olevan kovien aikojen opetusten ansiota.
  • Yhteisöllisyys, naapurivalvonta ja turvallisuus asuinalueilla
    Suomessa varsinainen naapurivalvontatoiminta ei ole käynnistynyt samalla lailla tai ainakaan samalla nimellä kuin muissa Pohjoismaissa. Yhteisöllisyyttä edistävää toimintaa on kyllä olemassa, mutta sen edelleen kehittäminen ja lisääminen on tarpeen. Muiden maiden malleista kannattaa ottaa oppia ja siirtää tänne hyviä toimintoja ja ideoita, ei niinkään terminologiaa.
  • Kaupunkien turvallisuus haasteena
    Kaupunkien turvallisuuden ajankohtaisia ja yhteisiä asioita pohdittiin kansainvälisessä seminaarissa lokakuussa Helsingissä. Eurooppalaisille kaupungeille huolta aiheuttavat mm. Itä-Euroopan romanien liikehdintä, maahanmuuttajien kotoutuminen, järjestäytynyt ja rajat ylittävä rikollisuus, nuorisoväkivalta ja suurten yleisötapahtumien turvallisuus.
  • Väkivallan tarkistuslista kuntien turvallisuussuunnittelussa
  • Vangin kotikunta mukaan vapautumisen valmisteluun
    Kriminaalipolitiikan linjauksissa korostetaan hallittua vapautumista. Jos vanki vapautuu suoraan suljetusta vankilasta kadulle, hänen syyllistymisensä uusiin rikoksiin on hyvin todennäköistä. Vapautumiseen on jo tarjolla erilaisia portaita avolaitossijoituksista valvottuun koevapauteen. Vankilassa siihen valmistaudutaan arkielämän taitojen opettelulla ja kuntoutuksella sekä vapauttamisen suunnittelun ja sidosryhmäyhteistyön avulla. Kaikesta huolimatta on vielä paljon tehtävää sen ymmärtämisessä, että koko vankeusajan tulisi tähdätä vapautumiseen.
  • Koulun turvallisuussuunnitteluun ohjeita
  • Suurille kaupungeille laaditaan turvallisuusohjelma
  • Paikkatiedoista hyötyä turvallisuussuunnittelussa
  • Nurmijärvellä nuoria tuetaan varhaisella avoimella yhteistyöllä
    Nurmijärven kunnan peruspalveluiden varhaisen puuttumisen toimintamalli perustuu varhaisuuteen, avoimuuteen ja dialogisuuteen. Malli on kehitetty tiiviissä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Toiminnan katsotaan edistäneen vuoropuhelua niin kuntalaisten kanssa kuin eri sektoreiden yli.
  • Tunnista, tunnusta ja toimi
    Järvenpään väkivallan vähentämisen pilottihanke päättyi, mutta työ väkivallan vähentämiseksi jatkuu.
  • Näkökulmia kuntien turvallisuuteen
    Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari pidettiin tammikuussa Helsingissä.
  • Väkivallan keskittymät kartalle
    Rikoksentorjuntaneuvoston valmistelemassa kansallisessa väkivallan vähentämisen ohjelmassa (2006–2008) haluttiin ottaa väkivallan torjunta osaksi paikallista turvallisuussuunnittelua. Suunnittelussa tarvitaan täsmällistä tietoa siitä, missä ja milloin väkivaltaa ilmenee. Siksi ohjelmassa ehdotettiin, että poliisin RIKI-järjestelmästä tulostetaan maanlaajuisesti väkivallan keskittymät. Väkivallan keskittymien kartoitusta on nyt kokeiltu Oulun läänissä.
  • Muotiala edusti Suomea Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa 2008
    Rikoksentorjuntaneuvosto valitsi tamperelaisen Muotialan turvallisuustavoitteinen asemakaava -hankkeen Suomen ehdokkaaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun 2008. Vuosittaisen kilpailun teemana oli tänä vuonna rikoksentorjunta julkisissa tiloissa, erityisesti kaupungeissa ja lähiöissä. Alateemoja on kolme: julkisten tilojen suunnittelu, videovalvonta sekä julkisten tilojen päivittäinen huolto ja ylläpito. Kilpailun voitti englantilaisen Prestonin kaupungin hanke.
  • Järjestyslaki ja julkinen paikka
    Järjestyslain vaikutuksia on selvitetty Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa. Poliiseilta ja kaupunkilaisilta kysyttiin näkemyksiä mm. ympäristön viihtyisyyden lisääntymisestä ja katuturvallisuuden parantumisesta. Kaupunkilaiset pitävät yleisten paikkojen kontrollia tärkeänä, vaikka niillä ei koetakaan yleisesti turvattomuutta. He liittävät yleisten paikkojen häiriöt lähinnä alkoholin käyttöön, jonka valvonta ja kontrollointi halutaan pitää poliisilla.
  • Sukupuoli huomioon turvallisuussuunnittelussa
    Ottamalla huomioon rikollisuuteen liittyvät sukupuoliset eroavaisuudet voidaan turvallisuussuunnittelun rajatut resurssit kohdistaa tehokkaammin.
  • Linjakkuutta poliisitoimintaan
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana poliisipäällikkö Lasse Aapio. Hän on ollut innokkaasti kehittämässä paikallista turvallisuussuunnittelua. Erityisen tärkeänä hän pitää yhteistyörakenteiden ja toimintamallien luomista viranomaistoiminnan rajapintoihin ja asukkaiden mukaanottoa. Poliisin osalta hän korostaa oman toiminnan suuntaamista eli oma-aloitteista puuttumista ennakoitaviin ongelmiin.
  • Sisäisen turvallisuuden ohjelman arkipäivän tuloksia odotetaan vielä
    Uutta Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa valmistellaan parhaillaan. Poliisiammattikorkeakoulu arvioi ensimmäisen, päättyneen ohjelman.
  • Suuret erot turvattomuuden tunteessa Helsingin eri alueilla
    Helsingissä turvattomuutta asuinalueellaan koki vähimmillään 6 ja enimmillään 35 prosenttia alueen asukkaista. Helsinkiläiset eivät kokeneet turvattomuutta yleisemmin kuin muiden suurten suomalaisten kaupunkien asukkaat.
  • Rikoksentorjunnan kokonaisuutta ei vielä hahmotettu kunnissa
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana rikoksentorjuntaneuvoston uusi puheenjohtaja Timo Kvist. Hän arvioi, että rikoksentorjunnan sanoma ei ole vielä mennyt riittävästi läpi paikallishallinnossa. Esimerkiksi olisi tärkeää oivaltaa, mikä on kuntien rooli rikosten ennaltaehkäisijänä mutta myös niiden seurauksista vastaajana – vaikkapa terveydenhuollon kustannusten muodossa.
  • Moniammatillista yhteistyötä paikallisessa rikoksentorjunnassa
    Tehokkaat toimet rikollisuuden ehkäisemiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi ovat yleensä paikallisia. Minkälaisia vaikeuksia on kohdattu, kun on yritetty luoda moniammatillisia verkostoja ja miten niistä voidaan päästä yli? Aiheesta keskustelivat Keravan sosiaali- ja terveysjohtaja Varpu-Leena Aalto, Tampereen aluekehityspäällikkö Kirsti Lahtinen, Pirkkalan yläasteen rehtori Antero Saksala ja Tampereen apulaispoliisipäällikkö Ari Sarjanen.
  • Väkivaltarikollisuuden ehkäisy kaupungeissa
    Suomen suurilta kaupungeilta kyseltiin paikallisesta väkivaltarikollisuudesta ja miten sitä on yritetty ehkäistä. Vastausten mukaan jo tällä hetkellä tehdään paljon työtä eri tyyppisen väkivallan vähentämiseksi ja varsin innovatiivisiakin vähentämiskeinoja on keksitty – mutta paljon on vielä tehtävääkin. Yhteistyö on ehkäisytoimissa olennaista.
  • Paikallinen rikoksentorjunta tarvitsee paljon tukea
    Kansallista rikoksentorjuntaohjelmaa on toteutettu lähes neljä vuotta. Varsin paljon on saatu jo aikaan, mutta kunnianhimoisimpiin tavoitteisiin tarvitaan vielä runsaasti panostusta. Rikoksentorjuntayhteistyö on saatettu kansallisella ja paikallisella tasolla sellaiseen alkuun, josta on hyvä jatkaa. Tähänastisista kokemuksista on syytä ottaa oppia.
  • Tampereelle nousee turvallinen mallilähiö
    Tampereelle rakennetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana uusi Muotialan kaupunginosa. Muotialan tulevat asukkaat saavat osakseen erityiskohtelua, sillä ensimmäistä kertaa Suomessa asuinalueen suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan turvallisuus huomioon alusta pitäen – positiivisella tavalla. Aloitteen “turvalähiön” rakentamiseen tekivät poliisi ja Tampereen kaupungin Aluekehitys.
  • Rakentamistapaohjeet velvoittavat rakentamaan turvallisesti
  • Oikea rakennussuunnittelu ehkäisee rikoksia
    Tanskassa ja Ruotsissa on vertailtu muutamaa turvalliseksi rakennettua asuinaluetta normaalein periaattein rakennettuihin. Tutkimukset tuovat uutta näyttöä siitä, että rikoksia voidaan ehkäistä fyysisen ympäristön suunnittelulla.
  • Turvallisuus on kaikkien juttu
    Turvallisuussuunnittelu jatkuu Tampereella nyt aluetasolla. Alueen eri toimijoista koostuvien työryhmien koulutus on parhaillaan käynnissä ja alueellisia suunnitelmia laaditaan.
  • Pelisäännöillä lisätään keskustan turvallisuutta
    Tampereen turvallisuusohjelman jo toteutuneita hankkeita on ”Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan”.
Haku
Asiasanasto

Kansi3/03

Tulosta sivu
Sivun alkuun