• suomeksi
KriminologiaTekstiversio
  • Tutkimus kriminaalipolitiikan perustana
    ESC (European Society of Criminology) myönsi syyskuun vuosikonferenssissa kriminologin elämäntyöpalkinnon Inkeri Anttilalle. Anttila toimi urallaan mm. rikosoikeuden professorina sekä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) ensimmäisenä johtajana. Ohessa julkaistaan hänen kiitospuheensa suomennos.
  • Väistyvä väkivalta
    Kriminologia-palstalla tarkastellaan väkivallan määrää eri aikakausina.
  • Tilannetorjunta ja rationaalisen valinnan teorian järki
    Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään rikosten tilannetorjuntaa. Perinne on hakenut malleja mm. rationaalisen valinnan teoriasta. Tämän vuoksi on usein nähty, että tilannetorjunta toimisi korkeintaan sellaisten rikoksen ehkäisyssä, joissa tekijä pyrkii taloudelliseen tai vastaavaan hyötyyn. Monesti tilannetorjunta toimii kuitenkin, vaikka motiivi vaikuttaisi järjettömältä eikä rikoksesta tuntuisi olevan tekijälleen mitään hyötyä.
  • Piilorikollisuuden tutkimuksen nousu
  • Positiivista kriminologiaa
    Kriminologia-palstalla esitellään tällä kertaa positiivista kriminologiaa. Se tutkii sellaisia tekijöitä, jotka pitävät ihmiset poissa rikollisuudesta tai saavat lopettamaan rikollisen toiminnan.
  • Mikro vai makro?
    Kriminologia-palstalla pohditaan tällä kertaa rikollisuuden yksilötason syiden ja laajempien yhteiskunnallisten tekijöiden välisen jakolinjan ylittämistä.
  • Rikollisten veljeys tarkastelussa
  • Kriminologian palkinto 2011
  • Kylmä kesä 1953
    Kriminologia-palstalla analysoidaan vankilukujen vaikutusta rikollisuuteen esimerkkinä vuosi 1953, jolloin Neuvostoliitossa vapautettiin suuri määrä vankeja leireiltä.
  • Vaihtuuko paradigma?
    Kriminologia-palstalla pohditaan, onko kriminologian piirissä tapahtumassa paradigman muutos.
  • Onko tutkimuksella vaikutusta yhteiskuntapolitiikkaan?
  • Jengin tarkoitus
    Kriminologia-palstalla pohditaan sitä, miksi jengejä syntyy.
  • Säröjä menestystarinassa
    Kriminologia-palstalla arvioidaan tällä kertaa, onko suomalainen kriminaalipolitiikka sellainen menestystarina kuin sen on sanottu olevan.
  • GULAGin rikosoikeutta
    Kriminologia-palstalla paneudutaan tällä kertaa Neuvostoliiton, erityisesti Stalinin ajan, rikosoikeudelliseen ajatteluun.
  • Amok!
    Kriminologia-palstalla käsitellään tällä kertaa koulusurmien taustaehtoja.
  • Yksinäissellin paluu
    Kriminologia-palstalla käsitellään tällä kertaa vankien eristämistä yksinäisyyteen ja tästä aiheutuvia haittavaikutuksia.
  • Kaksi tragediaa
    Kriminologia-palstalla analysoidaan kahta erilaista yhteiskunnan reaktiota lasten tekemiin vakaviin rikoksiin. Esimerkkeinä ovat englantilainen ja norjalainen tapaus, jossa vanhemmat lapset surmasivat nuoremman lapsen.
  • Kriminologian palkinnot 2009
  • Murha ja elinkautinen
    Kriminologia-palstalla pohditaan, onko elinkautinen ragaistus Suomessa vielä perusteltu.
  • Tukholman kriminologian palkinnot rikoksentorjujille
    Tukholman kriminologian palkinnon 2008 saivat David Olds ja Jonathan Shepherd rikoksentorjunnan menetelmien kehittämisestä. Kontrolloidut kokeet osoittavat, että heidän uraauurtavien keksintöjensä avulla on ehkäisty rikollisuutta korkean riskin ihmisillä ja sosiaalisissa ympäristöissä.
  • Väkivaltarikollisuuden sukupolvien välinen siirtyminen
    Vakavia väkivaltarikoksia tehneiden henkilöiden lapset ovat väkivaltarikollisuuden ja rikollisuuden riskiryhmä. Tunnistamalla korkean riskin lapsiryhmiä voidaan kehittää spesifisempiä ennaltaehkäisyohjelmia ja aloittaa tukitoimet riittävän aikaisin, jotta ne vaikuttavat useisiin varhaisiin riskitekijöihin.
  • Rikollisuusriskiä voidaan ennustaa jo lapsuudessa
    Rikollisuuden taustatekijöistä on jo maailmanlaajuisesti kertynyt paljon tutkimustuloksia. Silti edelleen on tarvetta pitkittäistutkimuksille, joissa on laaja koko väestöä edustava otos ja pitkä seuranta-aika. Rikollisen käyttäytymisen ennus- ja taustatekijöitä tutkitaan Suomessa vuonna 1981 syntyneessä kohortissa.
  • PALKINNOLLA RIKOLLISUUTTA VASTAAN
  • Perhetyyppi yhteydessä nuorten väkivaltakokemuksiin
    Tutkimustieto viittaa siihen, että lapset, jotka eivät asu molempien vanhempiensa kanssa, varastelevat, tappelevat ja rötöstelevät sekä joutuvat rikosten uhreiksi keskimäärin enemmän kuin ydinperheiden kasvatit. Mutta missä määrin nuorten väkivaltaiset uhrikokemukset riippuvat perheen piirteistä?
  • Kriminaalipolitiikassa tarvitaan harkintaa
    Kriminaalipoltiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana professori Inkeri Anttila. Hänen mukaansa mukaan suomalainen kriminaalipolitiikka on järkevää ja sitä tehdään asiantuntemuksella. Anttila toivoo kuitenkin, että keskustelussa olisi enemmän esillä muutkin rikollisuuden sääntelykeinot kuin rangaistusten korottaminen.
Haku
Asiasanasto

Kansi 2/05

Tulosta sivu
Sivun alkuun