• suomeksi
KriminaalipolitiikkaTekstiversio
  • Syrjäytymisen ehkäisy kriminaalipolitiikan ytimessä
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.). Hän painottaa hyvän sosiaalipolitiikan olevan parasta kriminaalipolitiikkaa. Henriksson nostaa suomalaisen yhteiskunnan pahimmiksi rikollisuusongelmiksi vakavan väkivallan ja talousrikollisuuden.
  • Tutkimus kriminaalipolitiikan perustana
    ESC (European Society of Criminology) myönsi syyskuun vuosikonferenssissa kriminologin elämäntyöpalkinnon Inkeri Anttilalle. Anttila toimi urallaan mm. rikosoikeuden professorina sekä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) ensimmäisenä johtajana. Ohessa julkaistaan hänen kiitospuheensa suomennos.
  • MISTÄ KRIMINAALIPOLITIIKASSA KESKUSTELLAAN?
  • Kriminaalipolitiikan suuret muutokset
    Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä arvioi kriminaalipolitiikan muuttuneen monella tapaa viimeisen 10–15 vuoden aikana. Muutokset ovat erisuuntaisia ja kuva kriminaalipolitiikan ”linjasta” on monella tapaa aiempaa moni-ilmeisempi. Jaksoon sisältyy niin järjestelmää kiristäneitä kuin sitä höllentäneitäkin vaiheita. Jo kertaalleen haudattu kuntoutuksen ajatus näyttää sekin kokeneen uuden tulemisen.
  • Seuraamusjärjestelmän sosiaalinen ulottuvuus
    Kriminaalipolitiikassa pyritään rikollisuuden vähentämiseen mm. kytkemällä rikosoikeusjärjestelmä selvemmin osaksi hyvinvointivaltion palvelujärjestelmää. Tavoite on haasteellinen erityisesti kuntasektorille, jonka vastuulla hyvinvointipalveluiden tuottaminen pääsääntöisesti on.
  • Sanojen takana – kriminaalipolitiikan muuttuva retoriikka
    Arikkelissa pohditaan käsitteille politiikassa annettuja merkityksiä – erityisesti sitä, mitä lause "sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa" nykyään merkitsee.
  • Rikoksentorjunta kannattaa
    Rikoksentorjunta-palstalla arvioidaan rikoksenehkäisyä sijoituskohteena. Sijoitus on pitkäaikainen ja kustannukset ja tuotot jakautuvat eri tahoille.
  • Sakkorikosten kustannukset vähenivät
  • SOSIAALIPOLITIIKAN TULEVAISUUS
  • Oikeudenmukainen kohtelu luottamuksen perustana
    Suomessa tarvitaan uutta vertailukelpoista tietoa kansalaisten luottamuksesta rikosoikeusjärjestelmään. EUROJUSTIS-projekti ja tänä vuonna toteutettava European Social Survey tuottavat aiheeseen liittyviä mittareita. Näiden tutkimusten taustalla on ajatus siitä, että ihmisten luottamus rikosoikeusjärjestelmään perustuu pikemminkin oikeudenmukaiseen kohteluun kuin järjestelmän tehokkuuteen.
  • Näkökulmia rikollisuuden kustannusten arviointiin
    Rikollisuus aiheuttaa paitsi inhimillisiä kärsimyksiä myös taloudellisia kustannuksia. Toisaalta myös inhimillisille kärsimyksille voidaan koettaa antaa jokin hinta. Jos kykenemme arvioimaan yksittäisen rikoksen yksikkökustannuksen, voimme yrittää arvioida rikollisuuden taloudellisia vaikutuksia. Maailmalla on tehty joitakin laskelmia ja arvioita yksittäisten rikosten kokonaiskustannuksista. Nämä perustuvat yleensä tietoihin kokonaisrikollisuudesta ja eri rikosten ilmituloprosentista.
  • Onko talousrikosten tutkinta kannattavaa?
    Rikollisuuden kustannukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: rikoksilta suojautumisen, rikollisuuden seurausten ja rikosoikeusjärjestelmän kustannukset. Samanlaisia kustannuseriä syntyy myös talousrikollisuuden alueella. Tässä artikkelissa tarkastellaan talousrikosten torjunnasta ja tutkinnasta poliisille aiheutuvia välittömiä kustannuksia. Nouseeko niiden määrä suuremmaksi kuin tutkinnassa takaisin saadun omaisuuden arvo?
  • Säröjä menestystarinassa
    Kriminologia-palstalla arvioidaan tällä kertaa, onko suomalainen kriminaalipolitiikka sellainen menestystarina kuin sen on sanottu olevan.
  • Väitös Suomen, Tanskan ja Norjan kriminaalipolitiikasta
  • Lyhytaikaisvangit kriminaalipoliittisena ongelmaryhmänä
    Lyhytaikaiseen vankeusrangaistukseen tuomituista ei Suomessa ole tähän mennessä tehty erillisiä tutkimuksia. Muissa maissa lyhytaikaisvankeutta on tutkittu jonkin verran. Eri aikoina tehty tutkimus on melko yhtäpitävästi osoittanut lyhytaikaisvankien olevan ongelmainen ja kriminaalipoliittisesti haasteellinen ryhmä.
  • KRIISI JA RIKOSSEURAAMUKSET
  • Tilastolliselle ennustamiselle tarvetta rikosseuraamusalalla
    Kriminaalipoliittisessa päätöksenteossa joudutaan usein tukeutumaan ennusteisiin. Niiden taso vaihtelee rikollisuuden määrän ennustamisesta yksittäistä henkilöä koskeviin ennusteisiin. Yleensä ennusteet perustuvat päätöksentekijän omiin kokemuksiin. Tähän liittyy monia ongelmia.
  • Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuskäytäntö epäyhtenäinen
    Rikosten törkeys vaihtelee huomattavasti tuomioistuimissa käsiteltävissä lapsen seksuaalisissa hyväksikäytöissä. Lievimmillään kysymys on seksuaalissävytteisistä vihjauksista tai tekstiviesteistä, törkeimmillään lapsi on voitu pakottaa väkivallalla sukupuoliyhteyteen useiden vuosien ajan.
  • Murha ja elinkautinen
    Kriminologia-palstalla pohditaan, onko elinkautinen ragaistus Suomessa vielä perusteltu.
  • Lainsäätäjä tarvitsee viileää harkintaa
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana kansanedustaja, lakivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala. Hän haluaa oikeushallinnolle riittävät resurssit, sillä niukat voimavarat uhkaavat uuden vankeuslain toteutumista ja jopa kansalaisten oikeusturvaa. Myös oikeuspoliittiseen tutkimukseen on saatava lisäresursseja.
  • Paradoksaalinen huumepolitiikka
    Suomen huumepoliittiset linjaukset tukeutuvat ennen muuta hyvinvointi- ja sosiaalipolitiikkaan. Se, että huumausaineisiin liittyvät teot ovat laissa pääosin määritelty rikoksiksi, ohjaa kuitenkin sääntelykeinoja rikoslain piiriin. Sosiaali- ja terveyspoliittisten sekä kriminaalipoliittisten keinojen yhdistämispyrkimyksestä huolimatta suomalainen huumepolitiikka on aina ollut perustaltaan kaksijakoista. Huumepolitiikka samanaikaisesti sekä työntää käyttäjiä ulos yhteiskunnasta (ekskluusio) että yrittää integroida heitä keskuuteensa (inkluusio).
  • Kriminaalipolitiikka ja rikollisuus Eurobarometreilla mitaten
    Eurobarometri on EU:n komission väline seurata jäsenmaiden kansalaisten mielipiteitä unionista ja elämästä yleensä. Mielipiteiden ja asenteiden ohella siinä kysellään väestön kokemuksista. Kerron esimerkein, millaista kriminaalipoliittista tietoa Eurobarometri on tuottanut. Lähinnä vertaan Suomea kulloiseenkin EU:n jäsenmaiden keskiarvoon tai toisiin Pohjoismaihin.
  • Nuorten ongelmien hoito maksaa kulunsa takaisin
    Nuorten rikokset ovat vakiintunut poliitikkojen huolenaihe. Joskus huoli on ollut enemmän perusteltu, joskus vähemmän.
  • Arkipäivän rasismi kriminaalipolitiikan haasteena
    Arkipäivän rasismi tekee etnisten vähemmistöjen nuorten rikollisuudesta erityisen ilmiön. Esimerkiksi etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten luokittelu joko rikosten tekijöiksi tai uhreiksi yksinkertaistaa heidän sosiaalista todellisuuttaan. Näiden nuorten rikollisuus on erityinen ilmiö myös heidän erityistarpeidensa näkökulmasta.
  • Hyvinvointi, pahoinvointi ja kriminaalipolitiikka
    Oikeusministeriössä on valmistunut kriminaalipoliittinen toimintaohjelma vuosille 2007–2011. Se on kovien haasteiden edessä.
  • Vankeuden vaihtoehtoja vai yhdyskuntaseuraamuksia?
    Vaihtoehtoseuraamusten ajatellaan olevan yksi keino vähentää vankilukua ja niiden kehittämistä korotetaan mm. oikeusministeriön strategioissa.
  • Vankiluvun sääntelyä ennen ja nyt
    Vankiloissa oli 1930-luvun taitteessa useita tuhansia vankeja enemmän kun nykyisin. Poliittis-taloudellinen tilanne eroaa kuitenkin jyrkästi 2000-luvun alun tilanteesta. Tästä huolimatta ajankohdille on yhteistä vankiluvun nopea kohoaminen, ja sen seurauksena vankiloiden yliasuttaminen ja toimintojen vaikeutuminen.
  • Kriminaalipolitiikan haasteet ja tulevaisuus
    Oikeusministeriön tulevaisuuskatsauksessa kriminaalipolitiikan alueella keskeisiksi tulevaisuuden haasteiksi nostettiin rikosasioiden käsittelyketjun virtaviivaistaminen ja aukkojen paikkaaminen, vankeinhoidon uudistaminen sekä lainrikkojien kuntouttaminen.
  • Kriminaalipolitiikka kansainvälistyy yhä enemmän
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana oikeusministeriön kansainvälisen yksikön johtajaa Matti Joutsen. Häntä työllistää tällä hetkellä erityisesti Suomen tuleva EU:n puheenjohtajakausi. Varsinkin oikeus- ja sisäasioita koskevan Haagin ohjelman välitarkastelu tuo mahdollisuuksia vaikuttaa EU:n kriminaalipolitiikkaan.
  • Nykytasoiseen rikollisuuteen ei ole Suomessa varaa
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana osastopäällikkö, ylijohtaja Jarmo Littunen oikeusministeriöstä. Hän haluaa edistää sellaista kriminaalipolitiikkaa, jossa ankaria rangaistuksia tuomitaan vähemmän, rangaistusten sisältöä kehitetään ja painopistettä siirretään rikoksentorjuntaan. Rikollisuutta täytyy pystyä vähentämään jo seuraamusjärjestelmän kustannustenkin vuoksi.
  • Etnisiin vähemmistöihin huomiota kriminaalipolitiikassa
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen. Hän ei usko kriminaalipolitiikkaamme olevan riittävän valistunutta etnisesti. Puumalaisen mielestä nyt pitäisi ottaa vastaan monikulttuuristumisen haaste. Siihen 60–70-lukujen valistunut ja humaani kriminaalipolitiikka tarjoaa hyvän perustan.
  • RIKOLLISUUSTUTKIMUKSEN TARVE
  • Euroopan unioni pyrkii lähentämään rangaistuksia
    EU:n komissio julkaisi keväällä 2004 ns. vihreän kirjan rangaistusten lähentämisestä EU:ssa. Sen avulla komissio kartoittaa jäsenvaltioiden sekä muiden tahojen näkemyksiä asiasta. Vihreästä kirjasta saadun palautteen perusteella komissio saattaa työstää uusia lainsäädäntöaloitteita.
  • RIKOLLISUUDEN KUSTANNUKSET
  • Rikollisuuden kustannuksia pohdittiin EU-seminaarissa
    Rikoksentorjuntaneuvosto järjesti huhtikuussa Helsingissä seminaarin rikollisuuden kustannuksista eurooppalaisille asiantuntijoille. Seminaarissa käsiteltiin rikollisuuden rahallisen arvon laskemista ja kustannusten jakautumista sekä esiteltiin esimerkkejä eri maissa ja kaupungeissa tehdyistä kustannuslaskelmista.
  • Kansalaismielipiteitä rikollisuudesta ja rangaistuksista
    Monissa maissa rikollisuutta ja rangaistuksia koskeva poliittinen ja julkinen keskustelu on viime vuosina muuttunut rangaistusmielisemmäksi. RCP – Rethinking Crime and Punishment – on monitahoinen englantilainen hanke, johon kuuluu tutkimusta, kansanvalistusta ja kampanjointia. Tarkoituksena on valaista sitä, miten kansalaismielipiteeseen voidaan vaikuttaa.
  • OPPIA EUROOPASTA?
  • Politiikassa pitää puhua rikollisuudesta asiallisesti
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana lakivaliokunnan uusi puheenjohtaja Tuija Brax (vihr.). Hän odottaa Euroopan Unionin oikeudellisen kehityksen etenevän seuraavan neljän vuoden aikana kovaa vauhtia. Lisäksi valiokunta aikoo perehtyä mm. arjen rikollisuuden, erityisesti perheväkivallan, sekä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisyyn.
  • Vankiluvut – vielä kerran
    Tarkasteltava on mm. vankiluvun kehitys 1990-luvulta tähän päivään, vankiluvun muutokset eri vankiryhmissä ja vankeinhoidon kustannukset. Vankiluvun kasvu vie resursseja muilta kriminaalipoliittisesti mielekkäimmiltä toimintamuodoilta.
  • KESKUSTELUFOORUMI TARVITAAN
  • HIOSTUSTA KANSAN PARHAAKSI
  • Kriminaalihuollon pakka uusiksi
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja Maija Kukkonen. Pari vuotta sitten toteutetun organisaatio-uudistuksen lisäksi kriminaalihuollon toimintaa voivat myllertää mm. uudet yhdyskuntaseuraamukset ja vankeuslaki.
  • Ohjeena johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys
    Kriminaalipoltiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana oikeusministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Esa Vesterbacka. Hän pitää vuoteen 2012 ulottuvaa oikeuspolitiikan strategiaa vaativana mutta hyvänä pohjana tulevalle kriminaalipolitiikan toteuttamiselle.
  • VANKILUKU EI OLE NUMERO
  • Laillisuusvalvonnalle tarvetta kriminaalipolitiikan alalla
    Kriminaalipoltiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana eduskunnan apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio. Hän näkee eduskunnan oikeusasiamiehen laillisuusvalvojaksi, ei toimijaksi kriminaalipolitiikassa. Alan viranomaisten toimintaan kohdistuu kuitenkin paljon kanteluita.
  • Vankien määrä kasvaa yhä
    Vankiluku on kolmen viime vuoden aikana kasvanut noin 25 prosenttia. Tänä vuonna keskimääräinen vankiluku tulee olemaan noin 3450, ja vankiluvun kasvu on vain kiihtynyt.
  • Euroopassakin vankiluvut nousussa
    Euroopan Neuvosto on julkaissut tuoreet vankiluvut jäsenmaistaan. Ne koskevat vuotta 2001. Viiden viime vuoden aikana vankiluvut ovat nousseet useimmissa maissa: Eurooppa elää nousevien vankilukujen ja huonontuvien vankilaolojen aikakautta.
  • RIKOLLISUUS EI OLE RIKOSTEN SUMMA
  • Yhdenvertaisuudesta pidettävä kiinni
    Kriminaalipoltiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki. Hän painottaa syyttäjän roolin muutosta rikosvastuun toteuttamisessa. Syyttäjän on oltava aktiivinen rikosilmoituksesta korkeimman oikeuden tuomioon saakka. Kriminaalipolitiikassa Kuusimäellä on huoli kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta.
  • Vankiluvun suunnanmuutos
    Ylijohtaja K. J. Lång totesi 1970-luvun lopulla, että "Suomi olisi turvallinen maa puolet pienemmällä vankimäärällä". Kesti kaksi vuosikymmentä ja vankiluku puolittui. Kehitys perustui harkittuun kriminaalipolitiikkaan. Vankien määrä on kuitenkin alkanut lisääntyä.
  • Yhdysvaltain kriminaalipolitiikka terrorihyökkäysten jälkeen
    Syyskuun 11. päivän 2001 henkilövahinkojen mittasuhteet, hyökkäysten huolellinen suunnittelu ja vielä sen jälkeen jatkuva bioterrorismin uhka ovat pakottaneet Yhdysvallat ottamaan uuden asenteen terrorismiin.
  • Kriminaalipolitiikassa tarvitaan harkintaa
    Kriminaalipoltiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana professori Inkeri Anttila. Hänen mukaansa mukaan suomalainen kriminaalipolitiikka on järkevää ja sitä tehdään asiantuntemuksella. Anttila toivoo kuitenkin, että keskustelussa olisi enemmän esillä muutkin rikollisuuden sääntelykeinot kuin rangaistusten korottaminen.
  • Kriminaalipolitiikka nähtävä rikoslainsäädäntöä laajempana
    Kriminaalipoltiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Henrik Lax (rkp.) Hänen mukaansa kriminaalipolitiikan painopisteet ovat muualla kuin nykyään jo kattavan lainsäädännön skarppaamisessa.
  • Kriminaalipolitiikassa on vilkasta
    Oikeusministeri korostaa tervehdyksessään uudelle lehdelle rikoksentorjunnan näkökulmaa kriminaalipolitiikassa.
  • Korkein oikeus kriminaalipoliittisena vaikuttajana
    NÄKÖKULMA: Olavi Heinonen, Korkeimman oikeuden presidentti arvioi korkeimman oikeuden roolia kriminaalipolitiikassa.
Haku
Asiasanasto

Kansi2/04

Tulosta sivu
Sivun alkuun