 |
- suomeksi
| Kansalaisjärjestöt, kirkko | Tekstiversio |
-
Ihmisoikeuspolitiikan etsikkoaika
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros. Hän odottaa ihmisoikeuspolitiikan kehittämiseen avautuvan uusia mahdollisuuksia, kun ensimmäinen kansallinen ihmisoikeustoimintaohjelma valmistuu ja Ihmisoikeuskeskuksen toiminta kunnolla käynnistyy. -
Kunniakonfliktin molempia osapuolia täytyy kuulla
Ihmisoikeusliiton Kitke!-hankkeen tarkoituksena on ennaltaehkäistä kunniaan liittyviä konfliktitilanteita ja väkivaltaa. Asiantuntija Rebwar Karimin mukaan parasta ennaltaehkäisyä on rakentava, osallistava ja itsekriittinen dialogi yhteisön tasolla. Konfliktitilanteissa on tärkeä pyrkiä väkivallan uhkan minimoimiseen ja turvallisen vuorovaikutuksen aikaansaamiseen. -
Yhteisöllisyys, naapurivalvonta ja turvallisuus asuinalueilla
Suomessa varsinainen naapurivalvontatoiminta ei ole käynnistynyt samalla lailla tai ainakaan samalla nimellä kuin muissa Pohjoismaissa. Yhteisöllisyyttä edistävää toimintaa on kyllä olemassa, mutta sen edelleen kehittäminen ja lisääminen on tarpeen. Muiden maiden malleista kannattaa ottaa oppia ja siirtää tänne hyviä toimintoja ja ideoita, ei niinkään terminologiaa. -
Ihmisten tarpeet etusijalle
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo. Hän kertoo, että järjestö panostaa nyt kansalaistoiminnan kehittämiseen. Toinen haaste on järjestön päihde- ja väkivaltaongelmista kärsiville lapsiperheille tarkoitettujen palvelujen rahoitus. -
Parisuhdeväkivallan käsittely vaatii perheneuvojilta osaamista
Väkivaltaisten pariskuntien kanssa työskentelyssä on omat sääntönsä. Terapiatyöntekijän ensisijaisia tehtäviä ovat uhrin turvallisuudesta huolehtiminen, tekijän vastuunotto teostaan sekä lasten aseman turvaaminen. Usein asiakassuhteen luomisessa auttaa erillistyöskentely. Aikalisä-mallista voi saada ensiapua tiukkoihin tilanteisiin kotona, jos molemmat aikuiset sitoutuvat sen käyttöön. -
Väkivallan vähentämiseen osaamista muttei resursseja
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen. Hän pitää hyvänä, että väkivaltatyöhön on jo kehitetty paljon hyviä toimintatapoja. Silti hyvien mallien vakiinnuttaminen projekteista kunnan pysyväksi toiminnaksi tahtoo olla vaikeaa, samoin niiden levittäminen muualle maahan. -
Rikosoikeuden ja uskonnon suhde koetuksella -
Jumalanpilkasta viharikoksiin
Uskonnon asema rikosoikeudessa pitäisi arvioida uudelleen. -
Kirkko kriittisenä äänenä
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana arkkipiispa Jukka Paarma. Hän näkee kirkon roolin kriminaalipolitiikassa hyvin käytännölliseksi. Kriminaalipolitiikka ei ole kirkon ominta alaa, mutta kirkko voi toimia siinä kriittisenä äänenä ja yhteistyökumppanina. Kirkon työntekijöillä on paljon kentän käytännön kokemusta ja asiantuntemusta, joka voi olla tärkeää kriminaalipolitiikan päättäjille. -
Rikosuhrityössä riittää haasteita
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Petra Kjällman. Hän nostaa tämän hetken suurimmaksi haasteeksi muuttuvan toimintaympäristön. Eniten hän on huolissaan yhteiskunnan arvojen muutoksesta, mikä heijastuu monin tavoin kolmannen sektorin työhön. Paljon rikoksen uhrin ja todistajan asemaa pystyttäisiin silti parantamaan pienillä käytäntöjen muutoksilla. -
Kirkko nostaa ongelmia keskusteluun
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana rovasti Pekka Viirre. Hän ehti työurallaan olla monessa mukana, mm. käynnistämässä kirkon ja vankeinhoidon sekä kirkon ja poliisin yhteistapaamisia, vankilapappien kansainvälistä yhteistyötä, sovittelua ja velkajärjestelyä. Hänestä kirkon tehtävänä on mm. vaikuttaa kriminaalipolitiikkaan kristillisen sekä humaanin sosiaalieettisen ajattelun näkökulmasta. -
Uusi yhteisö ja mielekästä tekemistä -
Valtiolle enemmän vastuuta jälkihuollosta
-
Rikoksen uhreille tukea ja tietoa
Rikosuhripäivystys tarjoaa henkistä tukea, oikeudellista neuvontaa ja käytännön apua. Palvelut on suunnattu kaikenlaisten rikosten uhreille, tosin suurin osa asiakkaista on joutunut väkivallan kohteeksi. -
Keskustelu kriminaalipolitiikan perustasta tarpeen
Kriminaalipoltiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti. Hän toivoisi kriminaalipolitiikan keskustelua ihmiskäsityksen muotoutumisesta, ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista, etiikasta ja moraalista. Suurena haasteena hän pitää ihmisten turvallisuusmielikuvan hallintaa. Tässä Suomen Mielenterveysseurakin voisi olla voimakkaammin mukana.