• suomeksi
EU, kansainvälinen toiminta, muut maatTekstiversio
  • Uudet rikostyypit – vanhat vastaukset
    YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) täytti 30 vuotta. Kansainvälisessä juhlaseminaarissa lokakuussa Helsingissä käsiteltiin ihmiskauppaa, korruptiota ja talousrikollisuutta sekä rikollisuutta koskevan tiedon keruuta.
  • Rinkebyssä puhaltaa yhteishenki
    Tukholman huonomaineiseksi leimatussa Rinkebyn lähiössä turvallisuutta edistetään yhdessä Järva-Andan yhteistyöverkoston kautta. Eri kulttuurien ja ryhmien välillä käydään aitoa dialogia, ja ongelmien ja erojen sijaan etsitään voimavaroja ja yhtäläisyyksiä.
  • Kuka puhuu? Lähiötietämisen tuska
    Kirjoituksessa puidaan Ranskan vuoden 2005 lähiötapahtumien erilaisia tulkintoja.
  • Kansainvälinen suojelu suomalaisittain
    Kansainvälisestä näkökulmasta Suomen lainsäädäntö vastaa hyvin kansainvälisen suojelun asettamiin vaatimuksiin.
  • Seuraamusjärjestelmän sosiaalinen ulottuvuus
    Kriminaalipolitiikassa pyritään rikollisuuden vähentämiseen mm. kytkemällä rikosoikeusjärjestelmä selvemmin osaksi hyvinvointivaltion palvelujärjestelmää. Tavoite on haasteellinen erityisesti kuntasektorille, jonka vastuulla hyvinvointipalveluiden tuottaminen pääsääntöisesti on.
  • Puolan vanhushanke voitti ECPA-kilpailun 2010
  • Lapsen etu ohjenuorana Ruotsin vankiloissa
  • Kaupunkien turvallisuus haasteena
    Kaupunkien turvallisuuden ajankohtaisia ja yhteisiä asioita pohdittiin kansainvälisessä seminaarissa lokakuussa Helsingissä. Eurooppalaisille kaupungeille huolta aiheuttavat mm. Itä-Euroopan romanien liikehdintä, maahanmuuttajien kotoutuminen, järjestäytynyt ja rajat ylittävä rikollisuus, nuorisoväkivalta ja suurten yleisötapahtumien turvallisuus.
  • Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta strategioissa
    Artikkelissa tarkastellaan EU:n ja Suomen oikeus- ja sisäasioiden strategioita rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan kannalta. Strategiat kertovat siitä, mihin suuntaan kehitystä halutaan ohjata ja millaisiin uhkakuviin viranomaistasoilla varaudutaan.
  • Terrorismin torjunta ennalta ehkäisevää yhteistyötä
    Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2010 ensimmäisen kansallisen terrorismin torjunnan strategian. Suomessa terrorismin torjunnan painopiste on ennalta estävässä toiminnassa. Strategia ohjaa viranomaisten varautumista ja yhteistyötä terrorismin torjunnassa.
  • Norjassa sovittelussa siirrytty keskitettyyn hallintomalliin
  • Monia syyttäjiä ja tuomareita häiritty Suomessa ja Ruotsissa
    Tuomareihin ja syyttäjiin kohdistuvaa häirintää, uhkailua, väkivaltaa, lahjontaa ja vahingontekoja on selvitetty HEUNIn ja Ruotsin BRÅn tutkimuksessa. Yleisin epäasiallisen vaikuttamisen muoto oli erilainen häirintä – syyttäjistä yli viidennes oli joutunut sen kohteeksi. Viranomaisten perheenjäseniin teot kohdistuvat harvoin.
  • Vankiaste vai laitosaste
    Kriminologia-palstalla arvioidaan tällä kertaa Yhdysvaltain vankilukujen kehitystä ja vankilukujen vaikutusta rikollisuuden määrään.
  • Pohjoismaiden rikoksentorjuntaneuvostot koolla Kuopiossa
  • Riko Hiljaisuus!
  • Eurooppalaista perheväkivallan vastaista sopimusta valmistellaan
    Euroopan neuvostossa (EN) aloitettiin keväällä 2009 naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja niiden vastaista toimintaa koskevat yleissopimusneuvottelut. Sopimus valmistunee ensi vuoden alussa.
  • Espanjassa panostettu naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen
    Espanja on EU-puheenjohtajuuskaudellaan nostanut voimakkaasti esiin naisiin kohdistuvan väkivallan kysymyksiä. Maa on tehnyt aloitteita uhrien kattavammaksi suojelemiseksi ja väkivaltatiedon paremmaksi hallinnoimiseksi. Madridissa järjestettiin maaliskuussa EU-seminaari, jonka tavoitteena oli lisätä tietoa sukupuolittuneesta väkivallasta ja sen ehkäisemisen keinoista.
  • Lähestymiskiellon suoja laajenisi EU-alueella
  • Syrjintä Euroopassa
  • Vankien lapset otetaan huomioon Ruotsissa
  • Pohjoismainen tutkimus uusintarikollisuudesta
  • Virossa vähennetään väkivaltaa uudella ohjelmalla
  • Naapurivalvontaa Virossa 10 vuotta
  • Rasististen tekojen kriminalisointia selvennetään
    Rasistisia rikoksia pohtineen työryhmän ehdotuksista suurin merkitys lienee säännösten laajentumisella viharikossuuntaan ja oikeushenkilön (esimerkiksi yhteisön tai yhdistyksen) rangaistusvastuun ulottamisella syrjintärikoksiin. Säännösten täsmentämisen odotetaan lisäksi helpottavan rikosten selvittämistä ja säännösten soveltamista.
  • Euroopan rikoksentorjuntaverkosto tiivistää toimintaansa
    Euroopan rikoksentorjuntaverkosto (EUCPN) sai vuoden 2009 lopulla itselleen uuden perusasiakirjan, kun EU:n neuvosto kumosi sen vuodelta 2001 olleen vanhan perustamispäätöksen ja hyväksyi uuden. Uudistuksen tavoitteena on voimistaa verkoston kykyä edistää hyviä rikoksentorjuntakäytäntöjä Unionin alueella.
  • Nuorten rikosten ehkäisyssä varhainen tuki tärkeää
    Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) konferenssissa joulukuussa Tukholmassa esiteltiin parhaita hankkeita, joilla ehkäistään sekä nuorten tekemiä rikoksia että nuorten joutumista rikoksen uhriksi. Erityisesti keskityttiin koulun ja internetin mahdollisuuksiin sekä rikollisryhmiin rekrytoinnin ehkäisemiseen. Konferenssissa julistettiin myös Euroopan rikoksentorjuntakilpailun (ECPA) 2009 voittaja: suomalainen koulukiusaamisen vastainen KiVa Koulu -toimenpideohjelma.
  • Väitös Suomen, Tanskan ja Norjan kriminaalipolitiikasta
  • EU valtaa rikosoikeuden kenttää
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana lainsäädäntöjohtaja Asko Välimaa oikeusministeriöstä. Hän pitää suomalaista rikoslainsäädäntöä varsin laadukkaana. Se tiedetään herkäksi alueeksi, jolla muutokset on pohdittava tarkoin. Hänen mielestään lainsäädäntö saadaan vielä paremmaksi käymällä enemmän yhteiskunnallista keskustelua, esimerkiksi järjestämällä perusteelliset lausuntokierrokset. Luonnollisesti kyse on myös riittävistä resursseista. Iso haaste nykyään on EU-perusteisen rikoslainsäädännön lisääntyminen.
  • KiVa Koulu voitti Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon 2009
    Suomalainen koulukiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, KiVa Koulu -hanke, voitti vuoden 2009 Euroopan rikoksentorjuntakilpailun. Voittaja julistettiin 9. joulukuuta Euroopan rikoksentorjuntaverkoston konferenssissa Tukholmassa. Palkinnon vastaanottivat KiVa Koulu -hankkeen johtajat, professori Christina Salmivalli (kuvassa vas.) ja erikoistutkija Elisa Poskiparta
  • Euroopan rikoksentorjuntakilpailun 2009 teemana nuoret
  • Joukkotuhonta
    Kansallinen rikosoikeus kohtaa kansainvälisen rikoksen, kun Ruandassa 1994 tapahtunutta joukkotuhontaa käsitellään Porvoon käräjäoikeudessa.
  • GULAGin rikosoikeutta
    Kriminologia-palstalla paneudutaan tällä kertaa Neuvostoliiton, erityisesti Stalinin ajan, rikosoikeudelliseen ajatteluun.
  • Suomen poliisi pieni, kevyt ja tehokas
    ”Poliisi 2020” -hanketta varten selvitettiin poliisihallinnon järjestymistä ja kokoa kuudessa eri Suomen kaltaisessa maassa. Vertailun mukaan Suomen poliisikunta on eurooppalaisittain ja pohjoismaisittainkin lisääntynyt maltillisesti tai pysynyt samankokoisena, eikä tälläkään hetkellä ole kooltaan suuri verrattuna niin väestön kuin rikosten määrään.
  • Terrorismi – tutkimus, myytit ja torjuntatoimet
    Terrorismin uhan ainakin näennäinen kasvu on saanut poliitikot ja viranomaiset kiinnostumaan terrorismia koskevasta tutkimuksesta. Tutkimustiedon hyödyntämisessä poliittisessa päätöksenteossa on kuitenkin ongelmia käytännön tasolla
  • Sähköisen valvonnan vaikutuksia arvioitava
  • Pohjoismaisessa hankkeessa pureuduttiin väkivaltaan
  • Vapaan liikkuvuuden lieveilmiöitä pohdittiin Helsingissä
  • Tutkimus prostituutiosta Pohjoismaissa
  • Rikoksentekijän luovuttaminen Suomesta Yhdysvaltoihin
    Rikoksentekijän luovuttaminen on vanhin kansainvälisen rikosoikeusyhteistyön muoto. Siinä on kuitenkin tapahtunut viime vuosikymmenten aikana merkittäviä muutoksia, kun tarve yksilön ihmisoikeuksien suojaamiselle on kasvanut. Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen välistä luovuttamisyhteistyötä on vaikeuttanut erilainen suhtautuminen kuolemanrangaistukseen. Seuraavassa esitellään lyhyesti keskeisimpiä oikeudellisia sääntöjä, jotka koskevat luovuttamista Suomesta Yhdysvaltoihin.
  • Kaksi tragediaa
    Kriminologia-palstalla analysoidaan kahta erilaista yhteiskunnan reaktiota lasten tekemiin vakaviin rikoksiin. Esimerkkeinä ovat englantilainen ja norjalainen tapaus, jossa vanhemmat lapset surmasivat nuoremman lapsen.
  • Prestonissa hyvää poliisin ja asuntoyhtiön yhteistyötä
    Euroopan rikoksentorjuntakilpailu 2008 ratkesi marraskuussa Pariisissa pidetyssä Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) konferenssissa. Ensimmäisen palkinnon sai luoteis-englantilaisen Prestonin kaupungin hanke. Kilpailuun osallistui yhteensä 11 eri maan hanketta. Konferenssissa esiteltiin niistä kuusi, mukaan lukien Muotiala.
  • Eurojustia kehitetään edelleen
    Eurooppalaista syyttäjäyksikköä Eurojustia koskevaa päätöstä ollaan tällä hetkellä uudistamassa. Uusi päätös selventää tilannetta ja yksikön roolia rikosoikeudellisessa yhteistyössä. Samalla se tehostaa Eurojustin kautta tapahtuvaa rikosoikeudellista yhteistyötä.
  • Maasta karkottaminen rikosten seuraamuksena
    Artikkelissa tarkastellaan Ulkomaalaisviraston rikosperusteinen karkottamiskäytäntöä vuosina 2003 ja 2005.
  • Nuorallakävelyä – terrorismin vastaisen toiminnan ihmisoikeusongelmat
    Terrorismin vastaisia toimia on vaikea arvostella. Tämä johtuu siitä, että terrorismi on eräänlainen inhimillisen pahan äärimuoto. Jokaisen kriittisen terrorismitutkijan on aloitettava esitelmänsä ja artikkelinsa vakuuttamalla, ettei hänen sanomaansa saa tulkita missään määrin terrorismin puolustamiseksi.
  • Tukholman kriminologian palkinnot rikoksentorjujille
    Tukholman kriminologian palkinnon 2008 saivat David Olds ja Jonathan Shepherd rikoksentorjunnan menetelmien kehittämisestä. Kontrolloidut kokeet osoittavat, että heidän uraauurtavien keksintöjensä avulla on ehkäisty rikollisuutta korkean riskin ihmisillä ja sosiaalisissa ympäristöissä.
  • Pohjoismaat yhdessä lapsipornoa vastaan
  • Väkivallan uhrin asemaan huomiota Pohjoismaissa
    Helsingissä pidettiin maaliskuussa pohjoismainen uhrikonferenssi teemalla Väkivallan uhrit – meidän vastuumme. Ohjelmassa keskityttiin lapsiin, vanhuksiin ja muihin väkivallan uhreihin, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Lisäksi painopisteenä oli väkivalta ja terveys sekä vähemmistöryhmien kohtaama väkivalta. Konferenssiin osallistui parisataa tutkijaa ja uhriasioiden parissa työskentelevää ammattilaista.
  • Euroopan rikoksentorjuntaverkosto käsitteli kotiväkivaltaa
    EU:n rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) hyvien käytäntöjen konferenssin teemana oli kotiväkivallan torjunta. Konferenssin yhteydessä ratkaistuun Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun osallistui 15 maata. Sen voitti Malmön naisrauhahanke.
  • Kriminaalipolitiikka ja rikollisuus Eurobarometreilla mitaten
    Eurobarometri on EU:n komission väline seurata jäsenmaiden kansalaisten mielipiteitä unionista ja elämästä yleensä. Mielipiteiden ja asenteiden ohella siinä kysellään väestön kokemuksista. Kerron esimerkein, millaista kriminaalipoliittista tietoa Eurobarometri on tuottanut. Lähinnä vertaan Suomea kulloiseenkin EU:n jäsenmaiden keskiarvoon tai toisiin Pohjoismaihin.
  • Suomi osana Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää
    Suomen turvapaikkaprosessin on laadultaan jo pitkään nähty olevan hyvin ”eurooppalainen”. Prosessin tulokset antavat kuitenkin aihetta kyseenalaistaa mm. Suomen roolia Euroopan turvapaikkataakan jakamisessa. Suomen perinne maahanmuuttomaana ja Suomen perinne eurooppalaisena yhteistyömaana eivät kulje ongelmitta käsi kädessä.
  • Rikollisuus vaihtelee EU-maissa
    Vuoden 2005 kansainvälisen rikosuhritutkimuksen (EU-ICS) tulokset julkistettiin vihdoin helmikuussa Brysselissä. Tutkimuksen yleistulos näyttää olevan, että kotitalouksiin ja niiden jäseniin kohdistuvat rikokset ovat vähentyneet.
  • Harhojen purkaminen vähensi nuorten riskikäyttäytymistä
    Innovatiivinen Tanskan hanke ”Ringsted Forsøget” voitti Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon 2006. Kokeilussa annettiin kouluikäisille tietoa kyselytutkimusten ja keskustelujen avulla tupakoinnin yleisyydestä. Nuorten käsitykset muiden nuorten riskikäyttäytymisen yleisyydestä muuttuivat totuudenmukaisemmaksi ja itse riskikäyttäytyminen, rikollisuus ja ilkivalta mukaan lukien, vähentyi selvästi.
  • Rikoksentorjunnan parhaita käytäntöjä Hämeenlinnassa
    Konferenssissa esiteltiin parhaita päihteisiin liittyviä rikoksentorjuntahankkeita. Niitä oli lähetetty konferenssiin yhteensä kolmisenkymmentä eri maista (ml. kilpailuhankkeet). Hankkeet käsittelivät mm. nuorten juopottelun ja siihen liittyvien rikosten, ravintoloihin liittyvän väkivallan ja rikosten sekä huumeiden käyttäjien tekemien rikosten vähentämistä. Seminaarissa julkistettiin myös vuoden 2006 Euroopan rikoksentorjuntapalkinnon saaja eli Tanskan Ringsted-hanke.
  • Kansalliselle kriminaalipolitiikalle riittävä liikkumavara
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Raimo Lahti. Hän toteaa, että aina pitäisi nostaa esiin kysymys kriminaalipolitiikan koko keinovalikoimasta ja nähdä, että rikosoikeus on vain yksi sen osa-alue. Tämä näkökulma ei nouse tarpeeksi esille EU:n rikoslainsäädännön kehittämisessä.
  • EU:n rooli on tukea paikallista rikoksentorjuntaa
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia - sarjassa on haastateltavana Euroopan komission neuvonantaja Sönke Schmidt. Hän ei näe tarvetta yhdelle yhtenäiselle rikoksentorjuntapolitiikalle EU:ssa. Euroopan rikoksentorjuntaverkoston EUCPN:n vahvistaminen ja ammatillistaminen Haagin ohjelman mukaisesti on erityisen tärkeää.
  • Ihmisten laiton kuljettaminen rajojen yli Euroopassa
    Artikkelissa esitetään joitakin tuloksia kolmen EU-maan tutkimushankkeesta, joka koskee laitonta maahanmuuttoa. Tähän Euroopan Unionin AGIS-ohjelman rahoittamaan hankkeeseen osallistuvat Viro, Suomi ja Iso-Britannia.
  • Kriminaalipolitiikka kansainvälistyy yhä enemmän
    Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana oikeusministeriön kansainvälisen yksikön johtajaa Matti Joutsen. Häntä työllistää tällä hetkellä erityisesti Suomen tuleva EU:n puheenjohtajakausi. Varsinkin oikeus- ja sisäasioita koskevan Haagin ohjelman välitarkastelu tuo mahdollisuuksia vaikuttaa EU:n kriminaalipolitiikkaan.
  • Euroopan rikoksentorjuntapalkinto 2005 Hollantiin
    Kilpailu järjestettiin uudistetuilla säännöillä, uutta oli mm. määrätty teema. Tällä kertaa se oli katuväkivalta. Kilpailukriteereitä oli muutenkin muokattu.
  • Islannissa malli lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämiseen
    “Barnahuset” on islantilainen malli, jolla autetaan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneita lapsia ja nuoria selviytymään tuskallisesta tapahtumasta sekä siihen liittyvästä oikeusprosessista. Sekä hoitoon että oikeusjuttuun liittyvät tutkimukset ja selvitykset tehdään saman katon alla. Uusi lähestymistapa on nostanut selvitysten laatua, ja lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa nostetaan aiempaa selvästi enemmän syytteitä. Lisäksi lapset ja heidän vanhempansa saavat viipymättä kontaktin mm. tarvittaviin hoitotahoihin.
  • Elektronisen valvonnan käyttö lisääntynyt Euroopassa
    Keväällä Hollannissa pidettiin neljäs elektronista valvontaa Euroopassa käsitellyt konferenssi. Elektroninen valvonta on professori Hans-Jörg Albrechtin mukaan löytämässä paikkansa rikosseuraamusten täytäntöönpanossa EU-maissa. Myös kriitikot ovat huomanneet, että hyvin suunniteltu ja toimeenpantu elektroninen valvonta voi edistää monia hyviä kriminaalipoliittisia tavoitteita kuten pitkäaikaisvankien ennenaikaista vapauttamista ja helpottaa vankien kontrollia avovankiloissa.
  • Taskuvaras metsästää Tallinnassa tarkkaamattomia
    Tallinnassa taskuvarkauksia yritetään ehkäistä yhteistyön avulla. Poliisi esimerkiksi kouluttaa ruokapaikkojen ja kauppojen henkilökuntaa sekä oppaita. Vanhassa kaupungissa on myös käynnistetty naapurivalvontaa muistuttava yhteistyöhanke poliisin, yritysten ja puhelinyhtiön kesken.
  • Mielenterveysongelmaisille rikoksentekijöille tukea
    Yhdysvalloissa kokeillaan parhaillaan erilaisia ongelmakeskeisiä tuomioistuimia. Brooklyn Mental Health Court valitsee asiakkaansa syytteen ja mielenterveysongelman perusteella. Kysymyksessä on vaihtoehtoinen seuraamus vähintään vuoden pituiselle ehdottomalle vankeusrangaistukselle.
  • Saksalaiset miehet kärsivät väkivallasta parisuhteessaan?
    Vaikka Suomi on ollut Euroopassa rikosuhritutkimuksen pioneerimaita, Suomessa ei ole selvitetty erillisellä tutkimuksella miehiin kohdistunutta väkivaltaa. Saksassa on tehty aiheesta pilottitutkimus.
  • Suomen ja Irlannin henkirikollisuuden vertailua
    Suomen henkirikollisuus lähes kolmella vuosittain kuolleella 100 000 asukasta kohti on ollut EU:n runsainta ennen äskettäistä laajentumista. Irlanti puolestaan on alle yhden kuolleen keskimääräisellä vuotuisella suhdeluvulla ollut yksi maailman alhaisimman henkirikollisuuden maista.
  • Euroopan unioni pyrkii lähentämään rangaistuksia
    EU:n komissio julkaisi keväällä 2004 ns. vihreän kirjan rangaistusten lähentämisestä EU:ssa. Sen avulla komissio kartoittaa jäsenvaltioiden sekä muiden tahojen näkemyksiä asiasta. Vihreästä kirjasta saadun palautteen perusteella komissio saattaa työstää uusia lainsäädäntöaloitteita.
  • Englannissa etsitty keinoja katuryöstöjen torjuntaan
    Englantilaisessa tutkimuksessa haastateltiin joukko tuomittuja katuryöstäjiä sen selvittämiseksi, miten he valikoivat uhrinsa. Muita selvitettäviä seikkoja olivat, miten ryöstäjät ratkaisivat väkivallan käytön, mitkä olivat katuryöstöjen motiivit sekä miten rikospaikka ja rikoksen toteuttamiskeinot valittiin.
  • Rikollisuuden kustannuksia pohdittiin EU-seminaarissa
    Rikoksentorjuntaneuvosto järjesti huhtikuussa Helsingissä seminaarin rikollisuuden kustannuksista eurooppalaisille asiantuntijoille. Seminaarissa käsiteltiin rikollisuuden rahallisen arvon laskemista ja kustannusten jakautumista sekä esiteltiin esimerkkejä eri maissa ja kaupungeissa tehdyistä kustannuslaskelmista.
  • Kansalaismielipiteitä rikollisuudesta ja rangaistuksista
    Monissa maissa rikollisuutta ja rangaistuksia koskeva poliittinen ja julkinen keskustelu on viime vuosina muuttunut rangaistusmielisemmäksi. RCP – Rethinking Crime and Punishment – on monitahoinen englantilainen hanke, johon kuuluu tutkimusta, kansanvalistusta ja kampanjointia. Tarkoituksena on valaista sitä, miten kansalaismielipiteeseen voidaan vaikuttaa.
  • Euroopan rikoksentorjuntakilpailu tuottaa hyviä käytäntöjä
    Vuosien kuluessa ehdokkaista on jo karttunut laaja kokoelma hyviä rikoksentorjuntahankkeita. Esimerkiksi vuosien 1999–2003 kilpailuissa on ollut yhteensä 50 ehdokasta.
  • OPPIA EUROOPASTA?
  • Keskustelu kännykkäryöstöistä Englannissa
  • Väkivallan pelko Suomessa edelleen EU:n pohjalukemissa
    Katuväkivallan pelon tai siitä johtuvan turvattomuuden tunteen osoittimet näyttävät kasvavia lukemia sekä kansallisissa rikosuhritutkimuksissa 1988–1997 että Kansainvälisessä rikosuhritutkimuksessa 1992–2000. Samalla on havaittu, että Suomen luvut ovat edelleen olennaisesti alempia kuin muissa läntisen Euroopan maissa. Uusin Eurobarometri vahvistaa aiempia tuloksia.
  • Euroopassakin vankiluvut nousussa
    Euroopan Neuvosto on julkaissut tuoreet vankiluvut jäsenmaistaan. Ne koskevat vuotta 2001. Viiden viime vuoden aikana vankiluvut ovat nousseet useimmissa maissa: Eurooppa elää nousevien vankilukujen ja huonontuvien vankilaolojen aikakautta.
  • Yhdysvaltain kriminaalipolitiikka terrorihyökkäysten jälkeen
    Syyskuun 11. päivän 2001 henkilövahinkojen mittasuhteet, hyökkäysten huolellinen suunnittelu ja vielä sen jälkeen jatkuva bioterrorismin uhka ovat pakottaneet Yhdysvallat ottamaan uuden asenteen terrorismiin.
  • Euroopan rikoksentorjuntapalkinto Hollantiin
    Vuoden 2000 palkinnon sai "Kaupunki-isät" -hanke, jossa marokkolaismiesten perustama ryhmä partioi iltaisin Amsterdamin kaduilla.
Haku
Asiasanasto

Haaste 3-4/2001

Tulosta sivu
Sivun alkuun