 |
- suomeksi
| Arviointi, vaikuttavuus, uusintarikollisuus | Tekstiversio |
-
Selvä kaista -toimintaohjelmalla saatu lupaavia tuloksia
Naarajärven vankilassa kokeiluna olleella Selvä kaista -toimintaohjelmalla on saatu rohkaisevia tuloksia. Se on uusi interventiomalli rattijuopumuksesta ehdottomaan vankeuteen tuomituille. -
Vankiaste vai laitosaste
Kriminologia-palstalla arvioidaan tällä kertaa Yhdysvaltain vankilukujen kehitystä ja vankilukujen vaikutusta rikollisuuden määrään. -
Valvotun koevapauden käytännöissä kirjavuutta
Valvotun koevapauden valmistelussa ja täytäntöönpanossa noudatettavat käytännöt vaihtelevat vankiloittain, mikä aiheuttaa ongelmia vankien yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa tehdyn tutkimuksen mukaan koevapaus tarjoaa kuitenkin järjestelmänä tarkoituksenmukaiset puitteet siviiliin paluuseen vankilatuomion jälkeen. -
Poistumislupajärjestelmä toimii melko hyvin
Tuoreen tutkimuksen mukaan vankien poistumislupien myöntämisperusteiden soveltamisessa ei ole huolestuttavia eroja, lupien myöntäminen on yleisesti ottaen yhdenvertaista ja lupaehtoja rikotaan melko harvoin. Lupaehtojen rikkomiseen reagoidaan kuitenkin vaihtelevasti ja seuraamusten määräämisessä on merkittäviäkin eroja. -
Kirjallinen rikosprosessi osoittautunut toimivaksi -
Pohjoismainen tutkimus uusintarikollisuudesta -
Tilastolliselle ennustamiselle tarvetta rikosseuraamusalalla
Kriminaalipoliittisessa päätöksenteossa joudutaan usein tukeutumaan ennusteisiin. Niiden taso vaihtelee rikollisuuden määrän ennustamisesta yksittäistä henkilöä koskeviin ennusteisiin. Yleensä ennusteet perustuvat päätöksentekijän omiin kokemuksiin. Tähän liittyy monia ongelmia. -
Persoonallisuuspiirteet ennustavat väkivaltarikollisten uusimista
Uusi tutkimus osoittaa persoonallisuuspiirteiden yhteyden väkivaltarikollisten riskiin syyllistyä uusiin rikoksiin. Tutkimus myös tuotti uusia työkaluja rikostentekijöiden yksilötason arviointityöhön. -
MIHIN RIKOLLISUUTTA KOSKEVAA TIETOA TARVITAAN -
Perheen sisäisiä lähestymiskieltoja vähän, ongelmat suuria
Perheen sisäisellä lähestymiskiellolla puututaan usein vakavaksi kärjistyneeseen lähisuhdeväkivaltaan. Valmistelun lähtökohdissa ja toimeenpanossa on puutteita, minkä vuoksi kiellosta aiheutuu haitallisia sivuvaikutuksia. -
Uusi nuorisorangaistus
Nuorisorangaistusta koskevassa sääntelyssä ei ole suuria ongelmia. Myös toimeenpanokäytännöt osoittautuivat Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan tarkoituksenmukaisiksi ja toimiviksi. Seuraamuksen vähäiseksi jäänyt käyttö on kuitenkin selvä ongelma. Nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelmia laaditaan vähän ja kriminaalihuolto antaa joka toisessa tapauksessa kielteisen lausunnon nuorisorangaistuksen tarkoituksenmukaisuudesta. -
Sisäisen turvallisuuden ohjelman arkipäivän tuloksia odotetaan vielä
Uutta Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa valmistellaan parhaillaan. Poliisiammattikorkeakoulu arvioi ensimmäisen, päättyneen ohjelman. -
Vaikuttaako vankeinhoito?
Kirjoituksessa selvitetään Cognitive Skills® -ohjelman vaikutusta vankilasta vapautuneiden uusintarikollisuuteen. Viime vuosina keskimäärin 60–70 vankia vuodessa on osallistunut CS-kurssille. Tutkimuksen mukaan ohjelman läpikäyneillä vangeilla on pienempi riski palata vankilaan kuin muilla vangeilla. -
Kymmenen kysymystä yhdyskuntaseuraamuksista
Kirjoituksessa käsitellään erilaisia yhdyskuntaseuraamuksiin liittyviä näkökulmia. -
Yhteen rikostyyppiin erikoistumista ei havaittu
Tuhopolttajien, raiskaajien ja lähestymiskieltoon määrättyjen henkilöiden uusintarikollisuutta on nyt tutkittu rikostutkinnallisen lähestymistavan avulla. Eri rikostyypeille löydettiin niille ominaisia piirteitä suhteessa rikosten uusimiseen. Rikoksenuusijat syyllistyivät useisiin erityyppisiin rikoksiin. -
Voidaanko vankilaan palaaminen ennustaa?
Empiiristen tulosten mukaan aikaisempien vankeuskertojen määrän lisääntyminen lisää yksilön vankilaan palaamisen todennäköisyyttä, mutta edellisen vankeuden kestolla ei ole vaikutusta palaamisalttiuteen. -
Onko nykykeinoista vankilakierteen katkaisuun?
Tutkimus vankilasta vapautuvista huumeiden käyttäjistä tarkastelee vankilakierteen katkaisun edellytyksiä Tampereen seudulla. -
Euroopan rikoksentorjuntakilpailu tuottaa hyviä käytäntöjä
Vuosien kuluessa ehdokkaista on jo karttunut laaja kokoelma hyviä rikoksentorjuntahankkeita. Esimerkiksi vuosien 1999–2003 kilpailuissa on ollut yhteensä 50 ehdokasta. -
Arviointi kuuluu hyvään käytäntöön
Tässä artikkelissa esimerkkinä on Tampereen nollatoleranssi -hanke. -
Ruorissa puututtiin nuoren elämäntilanteeseen
Helsingin Ruori-projekti osoitti omalta osaltaan, että kohdennetulla nuorisotyöllä voidaan saada myönteisiä tuloksia, mikäli työskentely on riittävän pitkäkestoista ja monipuolista. Ruori oli luonteeltaan ennaltaehkäisevää toimintaa, jota tehtiin nuorisotyön ja perhetyön menetelmin. Parannettavaakin toiminnassa arvioinnin mukaan kuitenkin löytyy. -
Suurin osa ensikertaisista ei joudu vankilaan uudelleen
Vankilaan uudelleen joutuneet ovat pieni, mutta merkittävä osa rikoksen uusijoista. Vuosina 1993–1998 vankeusrangaistuksen uusijoiden suhteellinen määrä on pysynyt suhteellisen vakaasti noin 55–58 prosentissa. Ensikertaisista vangeista joutui samana aikana uudelleen vankilaan 38 prosenttia. -
Uusintarikollisuuteen voidaan vaikuttaa
Keinoja uusintarikollisuuden vähentämiseksi pohdittiin kansainvälisessä seminaarissa Vantaalla lokakuussa. Asiantuntijat painottivat, että uusintarikollisuuteen voidaan vaikuttaa kuntoutusohjelmilla. -
Kokkolan Näppis-projekti arvioitiin
Kokkolan perusturvakeskuksen ja poliisin käynnistämä Näppis-projekti kohdistui ensisijaisesti alle 15-vuotiaisiin, jotka jäivät kiinni omaisuusrikoksesta. Enemmistö teoista oli näpistyksiä. Keskeisin tavoite vuosina 1999 ja 2000 toteutetussa projektissa oli lapsen rikollisen käyttäymisen pysäyttäyttäminen. -
Nuorisorangaistus rikoskierteen katkaisijana
Nuorisorangaistus on nuoren elämäntilanteen ja tarpeiden mukaan räätälöitävä rangaistus. Kokeilua ollaan jatkamassa oikeusministeriössä kahdella vuodella.